Homeroksen ja Hesiodoksen kilpa (, ) on muinaiskreikkalainen runo, joka kertoo Homeroksen ja Hesiodoksen välisestä kuvitellusta kilpailusta (agōn). Runo laajentaa Hesiodoksen teoksessa Työt ja päivät olevaa mainintaa kilpailusta, jonka Hesiodos kertoo voittaneensa. Runon kirjoittajaa ei tunneta.
Historia
Nykyaikaan säilynyt versio on selvästi peräisin toiselta vuosisadalta jaa., sillä se mainitsee keisari Hadrianuksen (rivi 33). Friedrich Nietzsche päätteli, ja 1873, 28 vsk., s. 211–249. että runolla täytyy olla varhaisempi muoto. Hän esitti, että sen täytyy olla peräisin Alkidamaan teoksesta Mouseion, joka on kirjoitettu 300-luvulla eaa. Kolme myöhemmin löydettyä papyruskatkelmaa on vahvistanut tämän näkemyksen.Koniaris 1971, Renehan 1971, Mandilaras 1992. Yksi papyruksista on ajoitettu 200-luvulle eaa.;Flinders Petrie, William Matthew: Papyri, toim. John Pentland Mahaffy, 1891, pl. xxv. yksi 100-luvulle eaa.Mandilaras, B.: Platon 42 (1990) 45–51. (kummatkin sisältävät runosta version, joka on suureksi osaksi yhtenevä Hadrianuksen mainitsevan version kanssa); ja yksi, joka on tunnistettu lopun kolofonin perusteella Alkidamaan teoksen Homeroksesta loppuosaksi, ajoittuu 100- tai 200-luvulle jaa.
Sen, että runo on ainakin joiltakin osiltaan peräisin klassiselta ajalta,Todistusaineisto varhaisen ajoituksen puolesta on koottuna: osoittavat kaksi eräässä arvoituksessa esiintyvää riviä (rivit 1282–1283), jotka löytyvät myös Aristofaneen näytelmästä Rauha. R. M. Rosen mukaan on todennäköisempää, että Aristofanes lainasi rivit olemassa olevasta tekstistä, kuin että Alkidamas olisi lainannut ne Aristofaneelta tämän kaltaiseen runoon. Rosen on löytänyt merkkejä runon vaikutuksesta myös Aristofaneen näytelmästä Sammakot. Hän huomauttaa selvästä traditiosta kuvata viisaiden (sofos) välistä kilpailua, johon kuuluu usein arvoitusten esittäminen kilpakumppanille.
Sisältö
Runo kertoo Homeroksen ja Hesiodoksen elämästä, syntyperästä ja synnystä lyhyesti. Lisäksi se kertoo heidän välisestään kilpailusta. Hesiodoksen itsensäkin mainitsema kilpailu sijoittuu Khalkikseen, Euboialle. Hesiodos kertoo Töissä ja päivissä, että ainoa kerta, kun hän on matkustanut laivalla, oli matka Auliista Khalkikseen, kun hän osallistui Amfidamaan, merkittävän khalkislaisen, hautajaisiin.Hesiodos: Työt ja päivät 650–659. Hautajaisissa järjestettiin kilpailu, jonka Hesiodos voitti. Palkinnoksi hän sai pronssisen kolmijalan, jonka hän omisti Helikon-vuoren muusille.Hesiodos: Työt ja päivät. Tällaista kolmijalkaa esiteltiin kävijöille muusille pyhitetyssä lehdossa vielä Pausaniaan aikana.Pausanias: Kreikan kuvaus IX.31.3.
Hesiodos itse ei kuitenkaan mainitse Homerosta kilpakumppaninaan. Homeroksen ja Hesiodoksen kilpa kuvaa kilpailun olleen näiden kahden Kreikan suurimman runonlaulajan välinen. Runossa Hesiodos esittää kilpakumppanilleen haasteita ja arvoituksia. Homeros vastaa niihin improvisoiden mestarillisesti. Kuuntelijat osoittavat suosiotaan. Homeros ja Hesiodos esittävät kummatkin parhaana pitämänsä runokatkelman. Runo kuvaa, että Hesiodoksen valitsema voittoisa kohta oli kohta Töistä ja päivistä, joka alkaa sanoilla ”Kun Plejadit nousevat...”.Hesiodos: Työt ja päivät 383–. Tuomari, joka on kuolleen Amfidamaan veli, antaa palkinnon Hesiodokselle. Runossa voitto kytkeytyy runoilijoiden runouden arvoon yhteisölle, polikselle: Hesiodoksen maanviljelystä ja rauhasta kertova teos katsotaan arvokkaammaksi kuin Homeroksen kertomukset sodista ja surmista.
Lopuksi kerrotaan suurten runoilijoiden kuolemaan liittyvistä olosuhteista.
Lähteet
Mandilaras, Basil: "A new papyrus fragment of the Certamen Homeri et Hesiodi". Teoksessa
Viitteet
Kirjallisuutta
Graziosi, Barbara: "Competition in Wisdom". Teoksessa Griffith, Mark: "Contest and contradiction in early Greek poetry". Teoksessa Landesman, Stephen Geoffrey: The anonymous Certamen Homeri et Hesiodi : a possible antecedent to the literary agon in Aristophanes' Ranae Ohio State University, Classics, 1965
Luokka:Antiikin kreikankieliset kirjat Luokka:Runot