Lähestymiskielto on Suomessa turvaamistoimen luonteinen keino, jolla pyritään suojaamaan henkilöä toisen henkilön taholta tulevalta rikokselta, rikoksen uhalta tai vakavalta häirinnältä. Henkilö voidaan kieltää ottamasta yhteyttä suojattavaan, jos on tarve torjua henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuva rikos, tällaisen rikoksen uhka tai muun vakava häirintä. Lähestymiskiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, josta rangaistus on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Laki lähestymiskiellosta (898/1998) on ollut Suomessa voimassa 1. tammikuuta 1999 alkaen.
Lähestymiskieltoasia käsitellään kiireellisenä käräjäoikeudessa. Lähestymiskieltoasiat liittyvät tavallisesti rikosasioihin, ja hakemusten liitteinä on usein viittauksia aikaisempiin tai tutkittaviin rikoksiin. Vuonna 2025 Suomessa määrättiin 1 650 lähestymiskieltoa, mikä oli 14,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Historia
Laki lähestymiskiellosta tuli voimaan 1. tammikuuta 1999. Lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan kiellolla pyrittiin ennalta ehkäisemään ja katkaisemaan toisen henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvaa rikollista toimintaa.
Lakiin lisättiin perheen sisäinen lähestymiskielto, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2005. Sen avulla voitiin määrätä samassa asunnossa vakituisesti asuva henkilö poistumaan asunnosta ja pysymään siitä poissa.
Korkein oikeus otti ratkaisussaan KKO:2014:68 kantaa lähestymiskiellon määräämisen edellytyksiin. Ratkaisun mukaan rikoksen tai vakavan häirinnän vaaran olemassaolo on arvioitava objektiivisesti, eikä lähestymiskieltoa hakeneen oma uhkakokemus yksin riitä kiellon määräämiseen, vaikka sillä on merkitystä arvioinnissa. Korkein oikeus totesi, että ”lähestymiskielto merkitsee kieltoon määrättävän liikkumisvapauden rajoittamista, rekisteröintiä ja jonkinasteista leimautumistakin”.
Vuonna 2023 lähestymiskieltolakia uudistettiin laajasti. Muutokset tulivat voimaan 1. lokakuuta 2023, ja niillä toteutettiin pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa, jonka mukaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö uudistetaan turvaamaan paremmin uhrin oikeudet. Keskeisin uudistus oli teknisesti valvotun lähestymiskiellon käyttöönotto. Samalla lähestymiskiellon hakemisesta tuli maksutonta myös silloin, kun hakemus hylätään tai asia raukeaa, ja poliisille säädettiin velvollisuus määrätä väliaikainen lähestymiskielto viran puolesta väkivallan riskitilanteissa, vaikka suojattava voisi itsekin kieltoa hakea.
Lähestymiskiellon lajit
Lähestymiskielto voidaan määrätä perusmuotoisena tai laajennettuna sekä perheen sisäisenä. Lisäksi laajennettuun lähestymiskieltoon voidaan liittää tekninen valvonta.
Perusmuotoinen lähestymiskielto
Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä. Suojattavaa ei saa seurata tai tarkkailla. Kielletyiksi yhteydenotoiksi katsotaan esimerkiksi fyysiset vierailuyritykset sekä yhteydenotot puhelimitse, tekstiviestein tai sähköpostitse. Jos osapuolet ovat sattumalta samassa tilassa, kieltoon määrätyn on poistuttava. Lähestymiskielto ei kuitenkaan koske yhteydenottoja, joihin on asiallinen peruste ja jotka ovat erityisestä syystä ilmeisen tarpeellisia, kuten yhteisen lapsen sairastumiseen liittyvät ennakoimattomat yhteydenotot.
Laajennettu lähestymiskielto
Laajennettu lähestymiskielto voidaan määrätä, jos perusmuotoinen kielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi. Laajennettuun kieltoon sisältyy kielto oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun erikseen määrätyn paikan läheisyydessä.
Perheen sisäinen lähestymiskielto
Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä, kun suojattava ja kieltoon määrättävä asuvat vakituisesti samassa asunnossa. Tällöin kieltoon määrätyn on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Perheen sisäinen lähestymiskielto on keino puuttua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan, ja se voidaan määrätä jo ensimmäisellä kerralla ilman aikaisempia lainvoimaisia tuomioita. Ratkaisussa yksilöidään asunto, josta kieltoon määrätyn on poistuttava, ja määrätään, miten hän saa haltuunsa tarpeelliset henkilökohtaiset tavaransa. Perheen sisäisessä lähestymiskiellossa ei oteta kantaa asunnon omistukseen, lasten tapaamisiin tai vastaaviin asioihin.
Teknisesti valvottu lähestymiskielto
Teknisesti valvottu lähestymiskielto otettiin käyttöön 1. lokakuuta 2023. Tuomioistuin voi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta määrätä, että laajennetun lähestymiskiellon noudattamista valvotaan kieltoon määrätyn ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä. Kiellon voi määrätä ainoastaan käräjäoikeus, eikä sitä voida määrätä väliaikaisena. Edellytyksenä on, että tekninen valvonta on välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi eikä se ole kohtuutonta.
Teknisestä valvonnasta vastaa Rikosseuraamuslaitos, jonka keskusvalvomo ilmoittaa luotettavasta hälytyksestä poliisille Hätäkeskuslaitoksen kautta. Teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyllä on velvollisuus myötävaikuttaa valvonnan toteutumiseen pitämällä laitteita yllään tai hallussaan ja toimintakuntoisina. Valvonnan estäminen tai vaikeuttaminen on rangaistavaa lähestymiskiellon rikkomisena. Suojattavalle voidaan antaa tekninen laite, joka hälyttää, jos kieltoon määrätty lähestyy.
Hakeminen
Lähestymiskieltoa voi hakea kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta tai poliisilta, ja hakeminen on maksutonta silloinkin, kun hakemus hylätään tai asia raukeaa. Hakemuksessa on kerrottava, minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi hakija on joutunut tai joutumassa ja kenen taholta, sekä esitettävä asiaan liittyvät todistajat ja todisteet.
Poliisi, syyttäjä ja sosiaaliviranomainen voivat hakea lähestymiskiellon määräämistä suojattavan puolesta, jos uhattu ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään. Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa voi vaatia ainoastaan pidättämiseen oikeutettu virkamies. Tarvittaessa asiassa suoritetaan poliisitutkinta lähestymiskiellon tarpeen ja edellytysten selvittämiseksi.
Tyypillisiä tapauksia, joissa lähestymiskieltoa käytetään, ovat puolison, entisen puolison, asuinkumppanin tai muun läheisen väkivaltainen käytös, uhkailu, häirintä tai vainoaminen sekä tilanteet, joissa aikuinen lapsi pyrkii kiristämään iäkkäältä vanhemmaltaan rahaa tai muutoin kaltoin kohtelee häntä.
Väliaikainen lähestymiskielto
Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon, joka astuu voimaan välittömästi. Väliaikaisesta lähestymiskiellosta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies, ja sen voi määrätä tuomioistuinkin. Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on määrättävä väliaikainen lähestymiskielto omasta aloitteestaan, jos hengen tai terveyden vaarassa olevan henkilön suojan tarpeen ilmeisyys edellyttää kiellon välitöntä antamista. Väliaikainen lähestymiskielto voidaan määrätä, vaikka kieltoon määrättävää ei tavoitettaisi, mutta kielto velvoittaa vasta, kun se on annettu todisteellisesti tiedoksi. Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätös on saatettava viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Käsittely
Lähestymiskieltoasia käsitellään kiireellisenä käräjäoikeudessa. Kieltoon haettavan osallistuminen istuntoon ei ole pakollista, ja häneltä voidaan pyytää kirjallista vastinetta ennen istuntoa, jos käräjäoikeus arvioi sen tarpeelliseksi. Istunto on muodoltaan rikosasian istuntoa kevyempi. Siinä kuullaan vuorotellen hakijaa ja sitä, jota vastaan kieltoa haetaan, ja voidaan esittää todisteita sekä kuulla todistajia. Osapuolet voivat tehdä istunnossa sovinnon, jolloin oikeuden ratkaisua ei tarvita.
Lähestymiskielto voidaan määrätä yhden tuomarin kokoonpanossa. Rikosasiat käsitellään lähestymiskieltoasiasta erikseen, mutta lähestymiskieltoasia voidaan käsitellä rikosasian yhteydessä, ja kieltoa voidaan hakea esitutkinnan ollessa vielä käynnissä. Lähestymiskieltoasian ratkaisusta voi valittaa hovioikeuteen.
Lähestymiskiellolla suojattavalla on oikeus saada käräjäoikeuden määräämä avustaja, jos hakemuksen perusteena on vakava henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos. Avustaja voidaan määrätä silloinkin, kun hakijana on viranomainen.
Voimassaolo
Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja teknisesti valvottu lähestymiskielto enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kielto tulee voimaan, kun käräjäoikeus tekee ratkaisun kieltoon määräämisestä, ja sitä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Kielto voidaan uudistaa, jolloin se voidaan määrätä enintään kahdeksi vuodeksi, mutta perheen sisäinen ja teknisesti valvottu lähestymiskielto enintään kolmeksi kuukaudeksi. Uudistamista on pyydettävä ennen edellisen kiellon päättymistä.
Kaikista lähestymiskielloista, niiden jatkamisesta ja sisällön muutoksista tehdään merkinnät poliisin tietojärjestelmiin, jotta tiedot ovat käytettävissä esimerkiksi hälytystehtävien yhteydessä. Lähestymiskieltoa koskevien tietojen käsittelystä poliisin rekistereissä säädetään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa.
Valvonta ja rikkominen
Lähestymiskieltoa valvotaan muun poliisitoiminnan yhteydessä, ja valvonta on laissa säädetty nimenomaisesti poliisin tehtäväksi. Teknisesti valvotun lähestymiskiellon valvonnasta vastaa Rikosseuraamuslaitoksen keskusvalvomo.
Lähestymiskiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos (rikoslain 16 luvun 9 a §). Rangaistus rikkomisesta on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitaan myös se, joka estää teknisen valvonnan käyttöönoton tai toteutumisen. Jos suojattu henkilö on itse kutsunut kieltoon määrätyn luokseen tai muutoin sallinut tämän oleskelun kiellon alueella, voidaan arvioida, syyllistyykö suojattu yllytykseen lähestymiskiellon rikkomiseen.
Lähestymiskieltojen määrä
Lähestymiskieltojen määrä on 2020-luvulla kasvanut. Vuonna 2025 Suomessa määrättiin Tilastokeskuksen mukaan 1 650 lähestymiskieltoa, mikä oli 14,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lähestymiskiellon teknistä valvontaa määrättiin 11 kertaa. Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas arvioi kasvun liittyvän vuoden 2023 lakimuutokseen, jonka myötä hakemisesta tuli maksutonta.
Kieltoon määrätyistä 92 prosenttia oli vuonna 2025 miehiä, ja yleisin ikäryhmä oli 30–34-vuotiaat. Lähestymiskiellolla suojattiin yhteensä 2 182 henkilöä, joista 1 599 oli naisia ja 583 miehiä. Miespuolisista suojatuista lähes 40 prosenttia oli alaikäisiä. Lähestymiskiellot liittyvät usein nykyisiin tai päättyneisiin parisuhteisiin: tällaisia kieltoja määrättiin 640.
Lähestymiskieltojen vaikuttavuus
Lähestymiskiellon vaikuttavuutta on kritisoitu. Koska kielto perustuu kieltoon määrätyn omaan käyttäytymiseen, se ei fyysisesti estä yhteydenottoja, ja kieltoja rikotaan kiellon rangaistavuudesta huolimatta. Yleisradion Silminnäkijä-ohjelman vuonna 2010 esittämässä jaksossa kuvattiin tapauksia, joissa lähestymiskielto ei ollut suojannut uhria, ja todettiin, että lähestymiskielto on tutkimusten mukaan provosoinut henkirikoksia ja ajanut monia itsemurhaan.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen perheen sisäisen lähestymiskiellon arviointitutkimuksessa (2007) on käsitelty muun muassa tilanteita, joissa lähestymiskieltoa pyritään käyttämään erotilanteissa tai huoltajuusriidoissa toista osapuolta vastaan.