Suomen poliisi

Poliisi () on Suomen sisäministeriön alainen poliisiorganisaatio. Poliisilain (872/2011) mukaan ”poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen”. Suomen perustuslain mukaan kaiken julkisen vallan käytön, mukaan lukien poliisin toiminnan, tulee aina perustua lakiin.

Vuonna 2021 Suomessa oli 7 415 poliisia. Suomessa on suhteessa asukaslukuun vähemmän poliiseja kuin missään muualla Euroopassa. Kriminologian asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei ole tarvetta suurelle määrälle poliiseja, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pyrkii hoitamaan ristiriidat jo ennen kuin poliisia tarvittaisiin, esimerkiksi tarjoamalla sosiaaliturvaa ja maksuttomia peruspalveluita sekä hillitsemällä alueiden ja yhteiskuntaluokkien välistä eriytymistä. Liian vähäinen henkilöstömäärä kuitenkin kuormittaa tutkijoita ja hidastaa rikosten tutkintaa. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan riittämättömät resurssit johtavat siihen, että poliisin tekemät esitutkinnat viivästyvät, myöhästyvät, keskeytyvät tai jäävät kokonaan toimittamatta tavalla, joka on vastoin lakia. Orpon hallituksen ohjelmassa on nostaa poliisitehtävissä toimivien määrä 8 000 henkilötyövuoteen.https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/10/1

Suomessa poliisi nauttii poikkeuksellisen laajaa kansalaisten luottamusta. Vuoden 2024 kyselyssä poliisiin luotti 80 prosenttia vastaajista.

Organisaatio

Poliisin organisaatio koostuu Poliisihallitukseen sijoitetusta keskushallinnosta sekä sen alaisista yksiköistä:Poliisihallitus aloittaa toimintansa 1.1.2010 Sisäasiainministeriö

Poliisilaitokset Keskusrikospoliisi Poliisiammattikorkeakoulu

Normaalisti kansalainen on tekemisissä lähinnä paikallispoliisin kanssa. Se huolehtii hälytyspartioinnista, poliisi- ja esitutkinnasta sekä lupa- ja todistusasioista. Yleensä paikallisen poliisilaitoksen päällikön virkanimikkeenä on poliisipäällikkö. Eräillä vanhastaan poliisimestarin nimikkeellä toimineilla virkamiehillä on edelleen oikeus käyttää tätä nimikettä. Helsingin poliisilaitoksella on eräitä pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin liittyviä erikoistehtäviä, ja sen poliisipäällikkö käyttää poliisikomentajan arvoa. Helsingin poliisilaitoksen valmiusyksikkö eli niin sanottu Karhu-ryhmä toimii tarvittaessa valtakunnallisesti.

Poliisihallitus suunnittelee, johtaa, kehittää ja valvoo poliisin toimintaa sekä vastaa sen palveluiden saatavuudesta, päättää yksiköiden yhteistyöstä ja vastaa niiden tulosohjauksesta. Poliisin ja Poliisihallituksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo poliisiylijohtaja. Vuoden 2015 elokuusta lähtien virassa on toiminut Seppo Kolehmainen. Poliisihallituksen alueelliset toimipisteet on sijoitettu aluehallintovirastoihin. Nämä koordinoivat paikallispoliisien toimintaa muiden alueviranomaisten kanssa. Lisäksi ne osallistuvat vakavien rikosten tutkintaan silloin kun paikallispoliisin voimavarat eivät yksinään riitä.HaVM 7/2009. Viitattu 31.12.2009

Poliisin valtakunnalliset yksiköt hoitavat erikoistehtäviään. Keskusrikospoliisi (KRP) huolehtii vakavimpien tai useiden aluehallintovirastojen alueella tapahtuneiden rikosten selvittämisestä sekä valtakunnallisesta järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta taistelusta. Myös valtakunnallinen rikostiedustelu kuuluu sen toimialaan. KRP:lla on oikeus ottaa minkä tahansa tutkinnan vastuu itselleen oma-aloitteisesti tai paikallispoliisin pyynnöstä, mikäli se koetaan tarpeelliseksi.

Suojelupoliisi siirtyi Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi valtakunnalliseksi poliisiyksiköksi 1.1.2016 alkaen. Suojelupoliisi (Supo) on Suomen turvallisuuspalvelu, jonka tehtäviä ovat terrorismin ja ääriliikkeiden torjunta, vastatiedustelu sekä turvallisuusselvityksien laatiminen.

Poliisin valtakunnalliset huoltoyksiköt vastaavat muun muassa kaikkien poliisiautojen varustelusta ja huollosta sekä poliisin laajojen tietojärjestelmien ylläpidosta.

Suomessa poliiseja koulutetaan Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa.

Ahvenanmaalla poliisitoiminnasta vastaa maakunnan oma poliisilaitos, joka on hallinnollisesti Ahvenanmaan maakuntahallituksen alainen. Ahvenanmaalla sattuvissa, poliisitoiminnallisesti erittäin vaativissa tilanteissa Poliisihallitus voi määrätä toiminnan johtovastuun muille poliisiosastoille. Valtion turvallisuuteen liittyvät tehtävät kuuluvat Ahvenanmaalla valtakunnan poliisille, käytännössä Suojelupoliisille. Keskusrikospoliisi on vastaavasti toimivaltainen myös Ahvenanmaalla.Tasavallan presidentin asetus poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa (1177/2009). Viitattu 31.12.2009

Liikkuva poliisi (LP) oli erikoistunut liikennevalvontaan, kunnes yksikkö lakkautettiin vuonna 2014. Erityisesti sen toimialaan kuuluivat ennen tätä pääteiden ja raskaan liikenteen valvonta. Lisäksi se toimi valtakunnallisena poliisireservinä.

Suomi on Euroopan unionin poliisiviraston Europolin ja kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin jäsen.

Tunnus thumb|right|Kuvassa vasemmalla poliiseja hihoissaan poliisin tunnuskuva heraldisesti oikein aseteltuna eli siten, että Suomen leijonan katse on kantajansa hihassa hänen kulkusuuntaansa.Poliisin tunnuskuva on miekan terä, jonka kahvana on kruunupäinen leijonan pää. Tunnuskuvan on piirtänyt taiteilija Antti Salmenlinna vuonna 1936. Miekkaleijona esiintyy myös sotilaspoliisin koulutushaaramerkissä, jossa se on sijoitettu siniseen kilpeen. Miekkaleijona – silloiselta kutsumanimeltään "esivallan miekka" – esiintyi ensimmäisen kerran virallisessa muodossaan Suomen poliisilehden kannessa marraskuussa 1936. Tunnuksesta järjestettiin suunnittelukilpailu, mutta suunnittelutyö annettiin lopulta Antti Salmenlinnalle. Tunnus lisättiin poliisin virkapuvun olkaimiin vuonna 1941 ja sitä alettiin käyttää poliisiautoissa 1950-luvun alkupuolella.

Virat ja virka-asemaa osoittavat merkit

Rikosten selvitystilastot Vuonna 2013 poliisi sai tietoonsa kaikkiaan 850 000 rikosta. Se selvitti niistä lähes 80 prosenttia. Selvitysprosentti on ollut yli 70:n koko 2000-luvun.YLE: "Tätä tilastoa poliisi ei halua näyttää – tuntematon rosvo jää vain harvoin kiinni". Julkaistu: 3.2.2014 Viitattu: 27.4.2014

Raiskauksista selvittämättä jää yli puolet, jos tekijää ei tiedetä. Pahoinpitelyistä lähes kaksi kolmasosaa. Vuosina 2014–2018 väkivaltarikoksista selvitettiin koko maassa 68%.

Pimeitä juttuja eli sellaisia juttuja, joissa tekijää ei valmiiksi tiedetä, oli vuonna 2013 hiukan alle 200 000 ja niistä selvisi vain alle viidesosa.

Omaisuusrikoksista suuri osa on pimeitä, ja niistä lähes 90 prosenttia jää selvittämättä. Suurista kaupungeista hurjin tilanne on Helsingissä, jossa kaikista pimeistä rikoksista selviää vain yksi kymmenestä. Omaisuusrikoksissa selvitysprosentti oli Helsingissä vuonna 2013 vain kahdeksan.

Omaisuusrikosten selvitysprosentti oli vuosina 2014–2018 koko maan tasolla 37%

Henkilöstö Vuonna 2012 Suomessa oli 7 800 poliisia. Väkilukuun suhteutettuna yhtä poliisia kohden asukkaita oli 681. Vuonna 2007 Suomen poliiseista oli 88,3 % oli miehiä ja 11,7 % naisia. Vuonna 2013 miehiä oli 85 % ja naisia 15 %. Koko poliisihallinnon henkilöstöstä miehiä oli 71 % ja naisia 29 %.

Demografia Vuonna 2016 Lännen Median poliisikyselyssä kokoomusta kertoi äänestäneensä 25,1 prosenttia kyselyyn vastannaisesta poliiseista. Perussuomalaisia oli äänestänyt 24,4 prosenttia, keskustaa 15,8 prosenttia, sosiaalidemokraatteja 5,0 prosenttia, vihreitä 3,3 prosenttia ja vasemmistoliittoa 0,8 prosenttia. Vastaajista 21,7 prosenttia ei paljastanut, mitä äänesti.

Eläimistö pienoiskuva|pysty|Konstaapeli poliisikoiran kanssa. Suomessa on noin 250 poliisikoiraa. Tyypillisesti poliisikoirat ovat belgianpaimenkoiria tai saksanpaimenkoiria. Labradorinnoutajia käytetään erikoistehtävissä, kuten palonsyyn tutkinnassa ja räjähde- tai huumetutkinnassa. Erikoiskoirina toimii myös sileäkarvaisia noutajia, bordercollieita ja parsonrussellinterrierejä. Useimmat koirat koulutetaan johonkin erityistehtävään, joita ovat elektroniikka, eritteet, huumausaineet, palavat nesteet, räjähteet, raha, aseet ja ruumiit. Poliisiammattikorkeakouluun kuuluva poliisikoiralaitos hankkii ja omistaa kaikki Suomen poliisikoirat.

Helsingin poliisilaitoksella toimii Suomen ainoa ratsupoliisi. Ruskeasuolla sijaitsevassa tallissa on kymmenen ratsua ja yhdeksän ratsupoliisina toimivaa konstaapelia.

Kalusto

Suomen poliisilla on käytössään noin 1 500 autoa, 20 vesiskootteria, moottoripyöriä, skoottereita, veneitä, moottorikelkkoja, mönkijöitä, polkupyöriä, Segway-laitteita, sekä poliisitunnuksin ja hälytyslaittein varustettu golfkärry. Miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja on 260.

Poliisin tietojärjestelmät

Suomen kansalainen, josta on talletettu tietoja poliisin järjestelmään, voi tarkastaa itsestään tallennetut tiedot tietosuojalain (1050/2018) ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019) nojalla.

Poliisilla on oikeus katsoa henkilön tietoja poliisin tietojärjestelmästä, mutta vain jos virkatehtävä sitä edellyttää. Kansalaisella on oikeus selvittää, onko hänen tietojaan katseltu laittomasti. Jokaisella on myös oikeus vaatia, että asiavirheet oikaistaan ja oikeudettomasti tallennetut tiedot poistetaan. Tarkastusoikeuden käyttöä koskevat lomakkeet löytyvät poliisin kotisivuilta.Poliisi.fi - Omien tietojen tarkastaminen poliisin henkilörekistereistä, luettu 18.1.2014

Poliisien taipumuksesta urkkia kansalaisten tietoja järjestelmistä on arvosteltu julkisesti. Esimerkiksi Anneli Auerin tutkinnan salaamisesta huolimatta hänen tietojaan oli urkkinut 74 poliisivirkamiestä. Niin ikään Mika Myllylää koskeva tutkinta sai urkkijoita liikkeelle.Helsingin Sanomat: "Nelosen testi: Anneli Auerin tiedot kiinnostivat kymmeniä poliiseja". Julkaistu: 30.5.2012 Luettu: 18.1.2014

Valtakunnalliset järjestelmät Suomessa käytössä olevat valtakunnalliset järjestelmät, joissa rekisterinpitäjänä Poliisihallitus:Poliisihallinnon tietojärjestelmät ja rekisterinpito Poliisiasiain tietojärjestelmä, lyhenne PATJA Korvautumassa VITJA-järjestelmällä Hallintoasiain tietojärjestelmä Epäiltyjen tietojärjestelmä Europol-tietojärjestelmä Kansallinen Schengen-tietojärjestelmä Poliisin valtakunnallisessa käytössä olevat tilapäiset tai manuaalisesti ylläpidettävät henkilörekisterit Hätäkeskustietojärjestelmä Poliisin tietojen osalta Ulkomaalaisrekisteri Poliisin tietojen osalta Tietojärjestelmien hallinta- ja valvontajärjestelmät Muita järjestelmiä ovat muut kuin valtakunnalliset, yhden tai useamman poliisiyksikön käyttöön, luodut tietojärjestelmät. Suojelupoliisilla on lisäksi toiminnallinen tietojärjestelmänsä.

Salaiset tietojärjestelmät Poliisi ylläpitää myös tiettyjä salaisia rekistereitä, joissa olevia tietoja ei rekisteröitykään saa itse tarkastaa. Näissä tapauksissa kirjauksien lainmukaisuuden voi selvittää rekisteröidyn toimeksiannosta Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto.

Tämänkaltaisia rekisteritietoja ovat:Poliisi: Tarkastusoikeuden rajoitukset. Viitattu: 13.4.2014 Epäiltyjen tietojärjestelmä Suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä Kansallinen Schengen-tietojärjestelmä (Schengenin yleissopimuksen 109 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa) Poliisin henkilörekistereihin sisältyvät henkilöä tai tekoa koskevat luokitus-, tarkkailu- tai tekotapatiedot Ilmiantorekisteri, jossa havaintotietoja säilytetään poliisiasiain tietojärjestelmässä, PATJAssa, 6 kuukautta.Iltalehti: Poliisin uusi rekisteri hämmästyttää: "Voidaan kirjata mitä vain" Julkaistu: 7.3.2014 Viitattu: 13.4.2014

Valtuudet