pienoiskuva|Tok-pisininkielisiä ovikylttejä
Tok-pisin (omakielinen nimi: Tok Pisin) on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli. Se on yksi valtion virallisista kielistä. Tok-pisinilla on noin neljä miljoonaa puhujaa, joista äidinkielisiä on kuitenkin vain noin 122 000. Kielen sanastossa on vaikutteita englannista, portugalista, saksasta sekä alueen alkuperäisistä kielistä, jotka jaetaan kahteen ryhmään papuakielet ja austronesialaiset kielet.
Tok-pisin on juuriltaan pidgin-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisistä sanoista talk pidgin (pidgin-puhe). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.
Fonologia pienoiskuva|Puhuttua tok-pisiniä Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut äänteet.
Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuPuoliavoineoAvoina Lähde:
Konsonantit LabiaalinenAlveolaarinenPalataalinenVelaarinenGlottaalinenKlusiilip | bt | d k | g Frikatiivivsh NasaalimnŋLateraalilPuolivokaaliwjTremulanttir Lähde:
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika.
Ortografia Tok-pisinia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.
Tok-pisinin aakkosto koostuu 30 kirjaimesta: AaBbDdEeFfGgHhIiJjKkLlMmNnOoPpRrSsTtUuVvWwYy
Sanasto Arvioilta 5/6 tok-pisinin sanoista on peräisin indoeurooppalaisista kielistä, kuten englannista, saksasta ja portugalista. 1/7 on peräisin malaijilais-polynesialaisista kielistä. Loppujen katsotaan tulevan yleisuusiguinealaisista kielistä tai muista paikallisista kielistä.
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. kaikai (syödä, purra; ruoka) tai diwai (puu, metsä, kasvi, tikku).
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. haus moni (pankki: "house money"), sop bilong tit (hammastahna: "soap belong teeth") tai hap ret (purppura: "half red").
Käyttö yhteisössä Tok-pisin on yksi Papua-Uuden-Guinean kolmesta virallisesta kielestä yhdessä englannin ja hiri motun rinnalla. Kolmesta virallisesta kielestä tok-pisin on maassa käytetyin ja se toimii yleisesti lingua francana erikielisten ryhmien välillä.
Tok-pisinin kielellä löytyy jonkin verran uutisia. Radio Australia tuottaa sekä artikkeleita että podcasteja nimeltä Wantok. Papua-Uudella-Guinealla toimiva EMTV-kanavakin julkaisee päivittäin lyhyen uutisvideon tok-pisinilla.
Median lisäksi tok-pisin on myös tärkeä koulujen opetuskieli, jota käytetään yleensä ala-asteen kolmella ensimmäisellä luokalla.
Kielinäyte
Lähteet
Aiheesta muualla Ethnologue Englanti–tok-pisin -online-sanakirja Englanti–tok-pisin–motu -online-sanakirja Radio Australian tokpisininkielinen palvelu Tok Pisin Nius – EMTV Online
Luokka:Papua-Uuden-Guinean kielet Luokka:Englannin kreolit