Taru Mäkelä (s. 1. huhtikuuta 1959 Tampere) on suomalainen elokuva- ja teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Hän on työskennellyt myös leikkaajana ja näyttelijänä. Mäkelä on ohjannut pitkiä näytelmä- ja dokumenttielokuvia, televisiota, kuunnelmia ja teatteria.
Elokuvateattereissa menestyneimpiä Mäkelän elokuvista ovat Arto Salmisen romaaniin perustuva Varasto (2011) ja ruotsalaiseen Joulupukki vieraissa -joulukomediaan (1999) perustuva Täydellinen joulu (2019).
Ura Mäkelä opiskeli Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksella ja valmistui taiteen maisteriksi vuonna 1989. Hän on myös humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta.
Televisio ja elokuva Mäkelä aloitti uransa ohjaajana 1980-luvulla Yleisradiossa. Hän kuului vuosina 1987–1988 esitetyn Hymyhuulet-sketsisarjan ohjaajiin. Vuonna 2025 Mäkelä ohjasi Minna Lindgrenin Kuolema Ehtoolehdossa -romaaniin perustuvan kahdeksanosaisen Ehtoolehto-televisiosarjan. Sarja valittiin vuoden 2025 Kultainen Venla -kilpailun komediasarjan shortlistalle ja Mäkelä fiktio-ohjauksen shortlistalle.
Mäkelän ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva Pikkusisar valmistui vuonna 1999. Mäkelä ja elokuvan käsikirjoittaja Raija Talvio saivat teoksesta Suomi-palkinnon vuonna 2000. Myöhempiä pitkiä näytelmäelokuvia ovat muun muassa Varasto (2011), Mieletön elokuu (2013), Eila, Rampe ja Likka (2014), Varasto 2 (2018), Täydellinen joulu (2019) ja Kulkuset kulkuset (2022). Dokumenttielokuvia ovat muun muassa Lotat (1995), Daavid – tarinoita kunniasta ja häpeästä (1997), Saalis (2007) ja yhdessä Jolle Onnismaan kanssa ohjattu Viru – Tarinoita hotellista (2013).
Teatteri Mäkelä on ohjannut teatteria 2000-luvulta lähtien sekä laitosteattereissa että vapaalla kentällä. Vuonna 2005 hän ohjasi Teatteri Jurkkaan Naisten juomaa -esityksen. Vuonna 2006 hän ohjasi Ronald Harwoodin Hitlerin kellonsoittajan Q-teatterin ja Lahden kaupunginteatterin yhteistuotantona sekä Raija Talvion Viimeisen junan länteen Suomen Kansallisteatteriin. Vuonna 2007 hän ohjasi Tampereen Teatteriin Arto Salmisen Paskateorian. Vuonna 2011 hän ohjasi Savyon Liebrechtin Hannah ja rakkaus -näytelmän Korjaamo Teatteriin; esitys jatkoi myöhemmin Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Lahden kaupunginteatterissa Mäkelä ohjasi vuonna 2013 Jari Nissisen näytelmän Suomi-konepistooli.
Mäkelä on tehnyt useita teatteritöitä kirjailija Sirpa Kähkösen kanssa. Hän ohjasi Kähkösen käsikirjoittaman Palava kaupunki – jatkosodan helsinkiläisiä -näytelmän Teatteri Avoimiin Oviin vuonna 2015 ja episodinäytelmän Vihan kevät – Helsinki 1918 Hakasalmen huvilaan vuonna 2018. Myöhempää yhteistyötä ovat musiikkinäytelmät Brechtiä jokanaiselle (2022) ja UKK (2024), jotka toteutettiin Greta Tuotannon ja Musiikkiteatteri Kapsäkin tuotantoina.
Muita Mäkelän teatteriohjauksia ovat muun muassa Minna Lindgrenin romaaniin perustuva Vihainen leski Oulun teatterissa (2019), Anat Govin Voi Luoja! Espoon kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotantona (2020), Arto Paasilinnan romaaniin perustuva Jäniksen vuosi Hämeenlinnan teatterissa (2021) sekä Friedrich Schillerin Kaksi kuningatarta samassa teatterissa (2022).
Luottamustoimet Vuosina 2005–2010 Mäkelä oli Suomen elokuvasäätiön hallituksen jäsen. Hän toimi Suomen Elokuvaohjaajaliiton puheenjohtajana vuosina 2006–2008. Valtion taidetoimikunta myönsi Mäkelälle viisivuotisen taiteilija-apurahan vuonna 2008. Mäkelä on toiminut myös Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin johtokunnassa ja koulutusjaoston puheenjohtajana.
Yksityiselämä Mäkelän suku on toiminut elokuva-alalla 1920-luvulta. Hänen isoisänsä oli suomalaisen elokuva-alan vaikuttaja ja Kinosto-konsernin perustaja Väinö Mäkelä. Mäkelän isä Tuukka vastasi Kinoston elokuvateattereista ja hänen setänsä oli elokuvatuottaja Mauno Mäkelä. Hänen veljensä Jussi ja serkkunsa Jukka Mäkelä olivat Finnkinon perustajia.
Taru Mäkelän ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Saalis (2007) kertoo Mäkelöiden elokuvasuvun vaiheista. Vuonna 2005 Mäkelä perusti miehensä, kuvaaja Jouko Seppälän, kanssa elokuvatuotantoyhtiö Kinoston.
Mäkelä on kertonut sairastaneensa syöpää kolmesti.
Filmografia Ohjaus W (1983, lyhytelokuva) Kilpatanssi (1985, lyhyt dokumentti) – myös käsikirjoitus ja leikkaus Työn orja (1990, lyhytelokuva) Viipurin poika (1993, lyhyt dokumentti) – myös käsikirjoitus Lotat (1995, lyhyt dokumentti) – myös käsikirjoitus Daavid – tarinoita kunniasta ja häpeästä (1997, pitkä dokumentti) – myös käsikirjoitus ja leikkaus Klassikko (1999) – myös käsikirjoitus ja leikkaus Pikkusisar (1999) Väärät kengät (2004, tv-elokuva) Agentti kulisseissa (2007, lyhyt dokumentti) – myös käsikirjoitus ja äänitys Saalis (2007, pitkä dokumentti) – myös käsikirjoitus Sinnittelijät (2008, lyhyt dokumentti) Tangolähettiläs (2009, dokumentti) Varasto (2011) – myös vastaava tuottaja Viru – Tarinoita hotellista (2013) – ohjaus yhdessä Jolle Onnismaan kanssa; myös käsikirjoitus ja tuotanto Mieletön elokuu (2013) – myös vastaava tuottaja Eila, Rampe ja Likka (2014) Varasto 2 (2018) Täydellinen joulu (2019) Kulkuset kulkuset (2022)
Televisio Hymyhuulet (1987–1988) – yksi sarjan ohjaajista Ehtoolehto (2025, televisiosarja)
Muut elokuvatyöt Murkkujuttu (1983) – työryhmä Peltiaurinko (1984) – käsikirjoitus, leikkaus Kaivatut (1985) – leikkausassistentti Riisuminen (1986) – apulaisohjaaja, näyttelijä Pluus (1986) – leikkausassistentti Tähti ja koivu (1986) – kuvaussihteeri Näkemiin, hyvästi (1986) – leikkaajan apulainen Enkelipeli (1986) – kuvaussihteeri Sik sak (1987) – leikkaus Älä itke Iines (1987) – kuvaussihteeri Jahti (1988) – leikkaus Jumalia ei uhmata (1988) – näyttelijä Amor ampuu ohi (1990) – näyttelijä Tuntematon emäntä (2011) – vastaava tuottaja
Lähde:
Valikoituja teatteriohjauksia Naisten juomaa – Teatteri Jurkka (2005) Hitlerin kellonsoittaja – Q-teatteri / Lahden kaupunginteatteri (2006) Viimeinen juna länteen – Suomen Kansallisteatteri (2006) Paskateoria – Tampereen Teatteri (2007) Hannah ja rakkaus – Korjaamo Teatteri / Lahden kaupunginteatteri / Tampereen Työväen Teatteri / Turun Kaupunginteatteri (2011–2012) Suomi-konepistooli – Lahden kaupunginteatteri (2013) Palava kaupunki – jatkosodan helsinkiläisiä – Teatteri Avoimet Ovet (2015) Vihan kevät – Helsinki 1918 – Hakasalmen huvila (2018) Vihainen leski – Oulun teatteri (2019) Voi Luoja! – Espoon kaupunginteatteri / Tampereen Työväen Teatteri (2020) Jäniksen vuosi – Hämeenlinnan teatteri (2021) Brechtiä jokanaiselle – Greta Tuotanto / Musiikkiteatteri Kapsäkki (2022) Kaksi kuningatarta – Hämeenlinnan teatteri (2022) UKK – Greta Tuotanto / Musiikkiteatteri Kapsäkki (2024)
Lähteet
Kirjallisuutta ”Yksilö historian myrskyssä”, Taru Mäkelän haastattelu. Filmihullu 2/2000. ”Siitä, mistä ei voi puhua, on tehtävä taidetta”, Taru Mäkelän haastattelu. Filmihullu 2/2008.
Aiheesta muualla
Kuusi kuvaa elokuvaohjaaja Taru Mäkelän elämästä, 1.2.2018 Yle Areena
Luokka:Suomalaiset elokuvaohjaajat Luokka:Suomalaiset teatteriohjaajat Luokka:Suomalaiset elokuvakäsikirjoittajat Luokka:Suomalaiset elokuvatuottajat Luokka:Vuonna 1959 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt