Lännenhanhikki (Potentilla anglica) on lähinnä Keski-Euroopassa tavattava sormihanhikkilaji. Suomessa lännenhanhikki on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.Ympäristöministeriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 7.2.2010.
Ulkonäkö ja koko thumb|vasen|200px|Lännenhanhikin lehtiä.
Monivuotinen lännenhanhikki on suikerteleva ja juurehtiva. Sen varret ovat hentoja, karvaisia, mutkaisia ja kasvavat 20–50 cm pitkiksi. Aluslehdet ovat pitkäruotisia, varsilehdet lähes ruodittomia. Lehtilapa on kolme-viisisorminen ja lehdykät vastapuikeita, kärkiosastaan hammaslaitaisia, päältä kaljuhkoja, alta tiheään lyhytkarvaisia. Lehden korvakkeet ovat suikeita, ehytlaitaisia ja paljon lehdyköitä pienempiä. Keltaiset kukat ovat yksittäin lehtihangoissa tai kukinto on niukkakukkainen. Suurimmassa osassa kukkia on neljä terälehteä, mutta samassa kasvissa voi olla myös viisiterälehtisiä kukkia. Terälehdet ovat 5–8 mm pitkiä, noin kaksi kertaa verholehtien pituisia. Kukassa on emejä 20–50 kappaletta. Lännenhanhikki kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 256.
Lännenhanhikki muistuttaa Suomessa huomattavasti yleisempää rätvänää (P. erecta). Rätvänä on kuitenkin vankempi, lehdet kolmisormisia ja korvakkeet isohampaisia.Bonn 1997, s. 15. Lajit voivat risteytyä keskenään.Den virtuella floran: Revig blodrot Viitattu 7.2.2010.
Levinneisyys Lännenhanhikin päälevinneisyysalue ulottuu Britteinsaarilta läpi Keski-Euroopan Puolaan saakka. Hajanaisia esiintymiä tunnetaan Etelä- ja Itä-Euroopasta. Pohjoisimpana sitä tavataan eteläisessä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tulokaslajina lännenhanhikkia tavataan monilla Atlantin saarilla sekä Pohjois-Amerikassa. Suomessa lännenhanhikkia kasvaa Lounais- ja Etelä-Suomen saaristossa, jonne se lienee levinnyt meriliikenteen mukana. Kasvupaikkoja tunnetaan eniten Dragsfjärdistä, Nauvosta, Iniöstä ja Tammisaaresta.
Elinympäristö Lännenhanhikki viihtyy avoimilla kasvupaikoilla kuten kedoilla ja laitumilla. Suomessa laji on suuresti harvinaistunut merenrantalaidunnuksen vähenemisen myötä, minkä seurauksena kasvupaikat ovat kasvaneet umpeen. Yhteisillä kasvupaikoilla rätvänä (Potentilla erecta) saattaa risteytyä lännenhanhikin kanssa.
Lähteet Bonn, Thomas: Lännenhanhikki. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 215. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2020: Lännenhanhikin levinneisyys Suomessa. ITIS: Potentilla anglica United States Department of Agriculture (USDA): Potentilla anglica
Luokka:Sormihanhikit Luokka:Suomen erittäin uhanalaiset kasvit