Pinseri () on saksalainen koirarotu, joka snautserin tavoin polveutuu vanhoista eurooppalaisista suokoirista. Pinseri kuuluu FCI-roturyhmään 2 eli pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat.
Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi vajaa sata pinseriä.
Ulkonäkö Pinseri on ulkomuodoltaan neliömäinen keskikokoinen koira. Säkäkorkeus on 45–50 cm. Pinserin turkki on lyhyt ja karva on tiivistä. Suomessa sallitut värit ovat yksivärinen saksanhirvenpunainen (punaruskeasta tummaan punaruskeaan) ja musta punaisin merkein (black & tan). Pinserin korvat ovat eteenpäin taittuneet. Aikaisemmin korvat ja häntä typistettiin.
Pinsereitten harvinainen väri on suklaanruskea punaisin merkein, joka ei ole FCI:n eikä Suomen Kennelliiton tunnustama. Alun perin rodussa esiintyi lukuisa määrä eri värejä, jotka Saksassa on sitten yksi toisensa jälkeen kielletty.
Luonne Luonteeltaan pinseri on eloisa, ystävällinen, vilkas ja tarkkaavainen. Pinseri on miellyttävä koti-, vahti- ja seurakoira. Siltä löytyy myös vahtimis- ja riistaviettiä ja pinserin alkuperäinen käyttötarkoitus rotta- ja vahtikoirana näkyykin vielä luonteessa.
pienoiskuva|Pinserin pentujaPinserin koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä. Pinseri oppii nopeasti mutta ei ole kovin miellyttämisenhaluinen, ja sen koulutus vaatii oikean motivointitavan löytämistä. Nykyiset pinserit sopivat erinomaisesti agilityyn ja muihin koiraharrastuksiin.
Alkuperä Pinseri kuuluu vanhimpien saksalaisten rotujen joukkoon, ja se tunnetaan sekä dobermannin että kääpiöpinserin kantarotuna. Alun perin pinseri ja snautseri olivat sama rotu eli lyhyt- ja karkeakarvainen pinseri. Sittemmin rodut eriytettiin keinotekoisesti ja valittiin muutama sallittu väri kummallekin karvanlaadulle, mikä kavensi rotujen jalostuspohjaa huomattavasti. Alun perin pinserien väriskaala oli laajempi, ja niitä tavattiin niin black & tan -värisinä ja punaisina kuin myös pippuri ja suola -värisinä (nykyinen sveitsinpinseri), siniharmaina ja mustina. Saksalaisissa koirakirjoissa pinseri mainitaan jo vuonna 1880, ja Saksan Koirarotujen yhdistys julkaisi ensimmäisen seikkaperäisen rotumääritelmän vuonna 1881. Vuosisatojen ajan pinsereitä käytettiin Saksassa rotta- ja tallikoirina. Rotu oli kuolla sukupuuttoon toisen maailmansodan aikana, mutta se saatiin kuitenkin pelastettua muutamien sodasta selvinneiden yksilöiden ja suurikokoisten kääpiöpinsereiden avulla. Pinseri ei ole sen jälkeen levinnyt vielä laajalle.
Etymologia Termi Pinscher juontanee juurensa ranskalaiseen sanaan pincer, joka tarkoittaa tarttumista, nipistämistä tai näykkäisemistä.
Terveys pienoiskuva|Pinserin pää Pinseri elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet ja sydänsairaudet. Pinserin tyypillisimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, muutamat silmäsairaudet, rokotusreaktiot ja korvalehtien pinnallinen vaskuliitti.
Noin 85 %:lla pinsereistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy vain 3 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).
Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis) ja kaihia. Pinserin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto ja silmälausunto.
Pinsereillä esiintyy poikkeuksellisia reaktioita tavanomaisiin rokotuksiin. Osa pennuista saa neurologisia oireita ensimmäisestä penikkatautirokotteesta. Lisäksi osa nuorista pinsereistä kärsii halkeilevista ja verta vuotavista korvalehdistä, eli korvalehtien pinnallisesta vaskuliitista.
Pinserit ovat keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli jonkun verran alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama, mitä keskimääräisellä rotukoiralla on havaittu geenitutkimuksissa. Pinserin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut peräti 32 %. Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa.
Suomessa on ollut käynnissä pinserien roturisteytysprojekti, joka alkoi 90-luvulla. Pinsereitä on risteytetty sukulaisrotu snautserin kanssa muutamia kertoja. Roturisteytyksessä tavoiteltiin rodulle yleisten rokotusreaktioiden ja harmaakaihin vähentämistä. Lisäksi tavoitteena oli laajentaa rodun geenipoolia. Risteytyspennuilla ei ole esiintynyt vakavia rokotusreaktioita.
Katso myös
Dobermanni Kääpiöpinseri
Lähteet Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf) KoiraNet (Suomen Kennelliiton jalostustietokanta) Pinserit ry
Viitteet
Luokka:FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat Luokka:Pinserit ja snautserit Luokka:Saksalaiset koirarodut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit