Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) on keskikokoinen, ruskea pistiäislaji ja huomattava metsätalouden tuholainen. Mäntypistiäistoukat aiheuttivat huomattavia vahinkoja kesällä 2009 ja vahinkojen odotetaan jatkuvan vuonna 2010.http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/03/ruskomantypistiaistuhot_helpottuvat_vain_paikoin_1573520.htmlhttp://www.ts.fi/online/kotimaa/121546.html
Koko ja ulkonäkö pienoiskuva|left|Toukkia Ruskomäntypistiäisen sukupuolet ovat huomattavan erinäköisiä. Naaras on kellanruskea, 7–10 mm pitkä pistiäinen jolla on mustat tuntosarvet. Koirasyksilöt ovat mustankiiltäviä ja niiden raajat sekä takaruumiin vatsapuoli ovat ruskeat. Koiraiden tuntosarvet ovat näyttävän sulkamaiset.
Täysikasvuiset toukat ovat noin 25 mm pitkiä, harmaanvihreitä ja niissä on pitkittäisjuovia. Pää on musta. Elävät männyissä suurina ryhminä.
Levinneisyys ja lentoaika Euraasialainen laji, joka on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.http://imfc.cfl.scf.rncan.gc.ca/insecte-insect-eng.asp?geID=6583 Aikuiset pistiäiset lentävät elokuusta lokakuuhun.
Elinympäristö ja elintavat Laji viihtyy kaikenikäisissä mäntymetsissä. Pistiäisnaaras munii männynneulasten sisälle ja munintakohdassa neulasen pinnalla näkyy kellertävä laikku. Toukat kuoriutuvat touko-kesäkuun vaihteessa ja syövät männyt suurelta osin neulasettomiksi kesä-heinäkuun aikana. Mäntypistiäistoukat eivät yleensä kajoa saman kesän aikana kehittyneisiin neulasiin, minkä seurauksena toukkien valtaaman puun oksien kärkiin jää neulasia. Kuivina ja lämpiminä kesinä muodostuu massaesiintymiä ja noin 20–30 vuoden välein laji aiheuttaa erityisen suuria tuhoja. On arvioitu, että mäntypistiäinen aiheuttaa kymmenen vuoden aikana puuston kasvussa noin 40 % menetykset. Noin 4 % puista kuolee toukkien aiheuttaman puun kunnon heikkenemisen ja sitä seuraavien ytimennävertäjien sekä pikikärsäkkäiden hyökkäyksen seurauksena. Kotelot ovat maassa.http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2009_uutiset/elokuu/uu_ks_rf_ruskomantypistiainen.htmhttp://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/nesert-n.htm
Talvehtii pääasiassa munana, mutta osa yksilöistä viettää talven kotelossa lähtien lentoon vasta seuraavana kesänä.
Ruskomäntypistiäisen saalistajia luonnossa ovat ainakin seuraavat: rahkakurekiitäjäinen (Agonum ericeti), Aranea ventricosa, metsämyyrä (Clethrionomys glareolus), samettimuurahainen (Formica cinerea), Formica exsectoides, kaljukekomuurahainen (Formica polyctena), Misumenops tricuspidatus, ilveshämähäkki (Oxyopes ramosus), Pardosa hyperborea, Pardosa sphagnicola, talitiainen (Parus major), hiirakkoseppä (Prosternon tessellatum), kosteikkosysikiitäjäinen (Pterostichus nigrita), idänpäästäinen (Sorex caecutiens) ja Xysticus audax.Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI), Invasive Species Compendium: Neodiprion sertifer (European pine sawfly)
Katso myös Pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini)
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) METLA: Ruskomäntypistiäinen on torjuttavissa Ötökkätieto: Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) Valokuva lajista European Pine Sawfly ITIS: Neodiprion sertifer Plantwise: European pine sawfly (Neodiprion sertifer) Pherobase: Semiochemicals of Neodiprion sertifer, the European pine sawfly
Luokka:Havupistiäiset