Nastakehrääjä (Aglia tau) on riikinkukkokehrääjien heimoon kuuluva perhonen.
Koko ja ulkonäkö Nastakehrääjä on kookas ja helposti tunnistettava, oranssinruskea perhonen. Molemmilla sukupuolilla on jokaisen siiven keskellä sinimusta, hieman metallinkiiltoinen silmätäplä, jonka keskellä on T-kirjaimen muotoinen valkoinen kuvio. Takasiivissä kuvio on isompi. Siiven ulompi poikkiviiru on siniharmaa ja erottuu hyvin. Koiraat ovat naaraita pienikokoisempia ja väritykseltään tummempia. Niillä on suuret kaksoiskampamaiset tuntosarvet, joilla koiras haistaa naaraan erittämät feromonit. Nastakehrääjän siipiväli on koiraalla 55–62 mm ja naaralla 65–92 mm.Keskisuomalainen Nastakehrääjä (Viitattu 13.4.2010)Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. s. 162–163
Lajista tunnetaan myös värimuoto f. ferenigra, jonka siipien ulkosarake on mustaSuomen perhostutkijain seura
Lepoasennossa perhonen pitää siipiään päiväperhosmaisesti yhdessä ruumiinsa yläpuolella. Aglia tau
Aglia tau f. melaina
Levinneisyys ja lentoaika Nastakehrääjä on eurooppalainen laji, jonka levinneisyys ulottuu Espanjasta Uralvuorille ja Länsi-Siperiaan.Norges sommerfugler Lisäksi lajilla on maantieteellisesti eristyneet esiintymät Apenniineilla, Kaukasuksen pohjoispuolella sekä Iranissa.Saturniidae of the Western Palaearctic Suomessa nastakehrääjää tavataan melko yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Perhoset ovat lennossa toukokuun loppupuoliskolta kesäkuun alkupuolelle.Perhoswiki
Elinympäristö ja elintavat Nastakehrääjät viihtyvät parhaiten avoimien lehtimetsien reunoilla. Koiraalla on tuuheiden tuntosarviensa ansiosta erittäin hyvä hajuaisti ja se voi haistaa naaraan usean kilometrin päähän. Koiraat lentävät nopeasti ja mutkitellen etenkin aamupäivällä, mutta naaraat viettävät päivät maastoutuneina ja aloittavat kömpelön lentonsa vasta illalla kuuden jälkeen. Molemmat sukupuolet lentävät valolle. Naaras munii 70–145 munaa, jotka kuoriutuvat 12–14 päivässä. Toukat ovat täysikasvuisia elokuun puolivälissä, jolloin ne rakentavat kotelokopan. Laji talvehtii kotelona, usein kaksi kertaa.
Lajilla loisivat ainakin loiskärpäset Drino lota ja Senometopia separata.
Ravintokasvi Toukat elävät lehtipuilla, erityisesti koivuilla (Betula).
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Perhoset: Nastakehrääjä kuvia toukasta Moths and Butterflies of Europe and North Africa Bestimmungshilfe des Lepiforums
Luokka:Riikinkukkokehrääjät