Mauno Olavi Laiho (27. lokakuuta 1907 Halikko – 2. syyskuuta 1944 OuluRislakki 1995, 240.) on viimeinen Suomessa teloitettu suomalainen ja viimeinen Suomessa sotilasrikoksesta teloitettu Suomen kansalainen. Sotamies Laiho teloitettiin syytettynä karkuruudesta, vakoilusta ja maanpetoksesta.
Elämä Nuoruus Halikossa muonamiehen poikana syntynyt Laiho muutti kansakoulun jälkeen Turkuun, jossa hän meni maalarin oppiin. Hän toimi rakennusmaalarina. Hän ryhtyi kommunistiksi jo varhaisessa vaiheessa, ja toimi aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä sekä työväen urheiluseuroissa. Vuonna 1934 hänet pidätettiin johtuen hänen toiminnastaan työväen urheilujärjestöjen parissa, ja tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta. Vankilassa Laihon kommunistinen identiteetti vahvistui ja vapautuessaan hän alkoi toimia puolueen kansanrintamataktiikan mukaisesti.
Sota-aika Talvisodan jälkeen Laiho osallistui aktiivisesti kommunistien perustaman Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran Turun osaston toimintaan. Jatkosodan sytyttyä kesäkuussa 1941 Laiho karkasi, pakeni Turkuun ja siirtyi metsäkaartiin. Hän oli mukana perustamassa organisaatiota nimeltä ”työkansan vapaustaistelun järjestäjät”, joka valmisteli sotilaallista yhteistoimintaa Neuvostoliiton kanssa. Lisäksi Laiho toimi SKP:ssä muun muassa vakoilutietoja välittäen. Hän oli myös organisoimassa sabotaasitoimintaa ja koordinoi muiden metsäkaartilaisten toimintaa.
Pidätys ja kuolema Etsivä Keskuspoliisi sai Laihon kiinni 22. joulukuuta 1942, ja hänet tuomittiin sotaoikeudessa 22. kesäkuuta 1943 kuolemaan karkuruudesta, vakoilusta, maanpetoksesta ja valtiopetoksesta. Yleensä kuolemantuomiot muutettiin elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi, mutta metsäkaartin päällikkönä Laiho oli liian merkittävä tekijä. Sotilaspoliisin teloitusryhmä ampui Laihon 2. syyskuuta 1944. Hän oli viimeinen Suomessa teloitettu suomalainen. Seuraavana päivänä ammuttiin kolme vakoilusta tuomittua venäläistä desanttia, viimeisinä Suomessa teloitettuina.
Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 kulttuuriyhdistys Kiilan vuosikirjassa julkaistiin Laihon novelli Kuolemaantuomitun juhannusyö. Laiho haudattiin Turun hautausmaalle 3. heinäkuuta 1945 yhdessä kahdeksan muun jatkosodan aikana teloitetun tai surmatun kommunistin kanssa. Hautajaisiin osallistui yli 10 000 saattajaa. Joukkohaudalla on muistomerkki.
Lähteet
Viitteet
Luokka:1940-luvun oikeustapaukset Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt Luokka:Maanpetoksesta teloitetut Luokka:Suomalaiset teloitetut Luokka:Vakoilusta teloitetut Luokka:Jatkosodan vastarintaliikkeessä vaikuttaneet henkilöt Luokka:Vuonna 1907 syntyneet Luokka:Vuonna 1944 kuolleet