thumb|Alma Forstén poikansa Gunnarin kanssa Alma Johanna Charlotta Forstén (5. kesäkuuta 1858 – 27. maaliskuuta 1931) tuli tunnetuksi Marttaliiton johtohenkilönä ja puolestapuhujana Anna Ollila, Suomen kansallisbiografia 3, s.50, Hki 2004 sekä Reitkallin puutarhakoulun perustajanaTietosanakirja 9, s.1147, Hki 1917Kuolleita, Helsingin Sanomat, 29.3.1931, nro 86, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.3.2026.
Lapsuuden perhe Alma Lönnroth syntyi 5.6.1858 identtisenä kaksosena sisarensa Olgan kanssa Orimattilan kappalaisen pappilassa. Isä Johan Didrik Lönnroth sai pian paikan Mäntsälästä, missä hän papin työnsä ohella toimi pitäjänkokouksen esimiehenä, osallistui paikallisen säästöpankin perustamiseen sekä toimi kansakoulun perustamisen puolesta Mäntsälän historia. Kansanvalistustyöstä Alma Lönnroth kiinnostui jo nuorena tyttönä, kun hän harrasti hyväntekeväisyyttä äitinsä Henrietta Charlotta Margareta Elisabet Stjernvallin kanssaAnna Ollila, Suomen kansallisbiografia 3, s. 51,Hki 2004. Äidin isä oli Hans Henrik Stjernvall.
Avioliitto ja yhteiskunnallinen aktivismi Alma Lönnroth solmi 1877 avioliiton kapteeni Lennart Forsténin, runoilijaeversti Torsten Forsténin pojan kanssaA.Bergholm, Sukukirja, s.466, Otava 1901. Pariskunta osti vuonna 1892 Sippolan pitäjästä Liikkalan kartanon leskirouva Aleksandra Aleksejevna Popovalta, syntyisin Buturlina, joka oli perinyt sen edellisenä vuonna kuolleelta äidiltään, kreivitär Olga Buturlinalta, joka oli viimeinen elossaollut van Suchtelenin suvun kreivitär (kenraali, kreivi Pauli van Suchtelenin ainut tytär). Ostoon tarvitut suuret rahaluotot kuitenkin veivät Forstenien perheen taloudellisesti tiukalle Häkkinen & Sippu. Mämmälän kylän talot ja suvut. 2000. Aviomiehen jäätyä eläkkeelle Alma Forstén perusti 1897 Sippolan puutarha- ja talouskoulun, jonka laajennettuun opetusohjelmaan kasvitarhaviljelyksen ja kasvisten käytön lisäksi otettiin lisäksi kotieläinten hoito ja käsitöiden tekeminen.. 1904 Alma ja Lennart Forstén tekivät opintomatkan Tanskaan. Kirjoittamansa matkakertomuksenEmäntälehti 10, s.145-146, 1904 mukaan Alma Forstén kiinnitti huomionsa kananhoitoon ja osuuskuntaliikkeeseen sekä pienviljelijöiden ja suurtilallisten väliseen tasa-arvoon. Kananhoito otettiin puutarhakoulun opetusohjelmaan, mallikanalat levittivät tietoutta ja kananmunia ryhdyttiin myymään osuuskuntaperiaatteella.Raija Mänttäri, Soivat sireenit, Alma Forsténin elämästä ja työstä, s.44, 1994 Sippolalainen kartano meni huutokaupassa velkojen käytyä ylivoimaisiksi . Puutarhakoulu siirrettiin 1906 Reitkalliin. Koulun merkityksestä kertoo valtionavun määrä: 14:stä kasvitarha- ja talouskoulusta Reitkallin puutarhakoulun osuus oli 1915 toiseksi suurin, 6600 mk.Tietosanakirja 9, s. 1151, Hki 1917
Poliittisessa toiminnassa Alma Forstén kannatti yleistä äänioikeuttaAdressi naisten yleisessä äänioikeuskokouksessa, 7.11.1904, tosin vasta sen jälkeen kun kansan syvät rivit ovat tutustuneet oman maan kehitykseen, sen lakeihin ja yhteiskuntajärjestelmään.Emäntälehti 10, s.148, 1904 Hänet valittiin 1905 Naistenliiton unionin ja Marttaliiton edustajana puhumaan yleisen äänioikeuden puolesta joukolle kansanedustajiaRaija Mänttäri, Soivat sireenit, Alma Forsténin elämästä ja työstä, s.52, 1994 ja kun naiset saivat ensimmäisen kerran osallistua 1907 eduskuntavaaleihin, oli Alma Forstén Nuorsuomalaisen puolueen ehdokkaana.Koitar 9.2.1907. Hänen vaalilauseensa käsittelivät pienviljelijöiden olojen kohottamista, kansanvaltaa, laillisuutta sekä raittiusaatetta.Itä-Suomen sanomat 14.3.1907 Alma Forstén tuli vaaleissa valittujen kansanedustajien Tahvo Riihelän ja Jonas Castrénin varajäseneksiWiipuri 3.4.1907
Muu toiminta Alma Forstén johti Sippolassa soittokuntaa ja kuoroa Raija Mänttäri, Soivat sireenit, Alma Forsténin elämästä ja työstä, s.12, 1994Lappeenrannan uutiset 10.9.1898. Hänen pojantyttärensäHelsingin Sanomat 27.4.2004 Hilkka Norkamo on jatkanut isoäitinsä kuoronjohtoperinnettä.
Alma Forsténin veli oli sotarovasti Alfons Lönnroth ja sisar Olga Forstén. Forsténin veljenpoikia olivat Helsingin yliopiston rehtori ja professori Erik LönnrothOlli Korjus, Hamina 1918, Nimi nimeltä, luoti luodilta, s.31-32, Porvoo 2008 sekä tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja Arvo Lönnroth.
Kirjallinen tuotanto pienoiskuva|Kansan emännän keittokirja levisi useina painoksina lukuisiin suomalaisiin koteihin. Kansan emännän keittokirja. Sovitettu käytettäväksi myös yksinkertaisissa ruuanlaittokursseissa kansan naisille. 1902 (9. painos 1920)Simo Pakarinen, Suomalainen kirjallisuus 1901-1905, s. 70, Hki 1912 Kokbok för allmogehem : lämpad för användning äfven vid enkla matlagningskurser, 1902 (5. painos 1919)https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=forsten%2C%20alma&SL=None&Search_Code=NAME_&CNT=25&PID=lA_fzFCTZOgfzNbL-tCpf8bvg4c&BROWSE=1&HC=21&SID=2 Huru kunde småbrukar-kvinnorna i högre grad intresseras för trädgårds- och hönsskötsel samt andra till landthushållningen hörande göromål? ,1907 Martta-yhdistykset ja niiden tehtävät. Esitelmä maamiespäivillä Suonenjoella jouluk. 21 päivänä 1908, Kuopio 1909 Simo Pakarinen, Suomalainen kirjallisuus 1906-1910, s. 52, Hki 1916 Liite kansanemännän keittokirjaan. 100 kasvispäivällistä. Käytetty ja osin muodostettu Sippolan puutarha- ja maatalouskoululla. Hki 1912 Simo Pakarinen, Suomalainen kirjallisuus 1911-1915, s.47, Hki 1922 (3. painos 1926) Puutarhakalenteri 2, julkaissut suomalaisten puutarhaseurojen keskusliitto, toim. Alma Forstén, Kaarlo Vanamo, Juho Rannikko, Hämeenlinna 1913 Simo Pakarinen, Suomalainen kirjallisuus 1911-1915, s. 259, Hki 1922 Tillägg till Kokbok för allmogehem : 100 vegetariska middagar avprovade vid Sippola Trädgårds- och Hushållsskola, 1914 (2. painos 1919)
Lähteet
Luokka:Keittokirjailijat Luokka:Suomalaiset henkilöt Luokka:Suomalaiset feministit Luokka:Vuonna 1858 syntyneet Luokka:Vuonna 1931 kuolleet