Frans Alarik Kotkanpää (sukunimi aik. Jakku; 10. kesäkuuta 1872 Laihia – 28. huhtikuuta 1948 Laihia) oli suomalainen maanviljelijä, itseoppinut ajattelija ja näytelmäkirjailija.Valdemar Rantoja : Laihialainen kynämies kirjailija F.A.Kotkanpää, Vaasa, 11.10.1934, nro 236, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 31.05.2025
Kotkanpää syntyi Laihian Jakkulassa maanviljelijän poikana. Hän kävi kansakoulun, toimi nuorisoseurassa ja lähti parinkymmenen iässä siirtolaiseksi Amerikkaan. Hän oli siellä viisi vuotta ja oppi englanninkielen. Suomeen palattuaan Kotkanpää oli maanviljelijänä Laihialla. Hän myi sitten talonsa mutta kärsi raskaan tappion ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä inflaatiossa. Kotkanpää meni naimisiin mutta avioliitto kesti vain vuoden verran. Hän eli sitten erakkona kotitalonsa yliskamarissa, metsästeli, kirjoitti sanomalehtiin ja harjoitti omia tutkimuksiaan vertailevan uskontotieteen, filosofian ja kansantalouden aloilta.
Kotkanpää seurasi politiikkaa ja oli niin ankara oikeistolainen, että Vaasan Jaakkookin sanoi häntä kruutiporvariksi. Hän julkaisi kiista- ja väittelykirjoituksia Maalaisliittoa ja kirjailija Santeri Alkiota vastaan, jonka kasvinkumppani ja läheinen tuttava hän oli. Kotkanpää ei hyväksynyt Alkion luokkapuoluekantaa ja kallistumista sosialismiin. He kamppailivat keskenään eri suuntauksista nuorisoseuraliikkeessä sekä sanomalehtien palstoilla että lentokirjasilla. Kotkanpää kirjoitti kirjasen Nuorisoseuratyö ja politiikka, jossa hän painotti nuorison kasvatusta kansallismielisyyteen. Alkio vastasi omalla lentokirjasellaan, johon vastineeksi taas Kotkanpää julkaisi vuonna 1911 Väinö Kivilinnan esipuheella ja suosituksella varustetun laajahkon kirjasen Vanha ja uusi nuorisoliike. He kiistelivät myös tilattoman väestön aseman parantamisesta. Sosialismin vastustajana Kotkanpää kaavaili oman taloudellisen järjestelmän, jonka hän esitteli paksussa teoksessa Edistys, työttömyys ja köyhyys nykyisessä yhteiskunnassa, jonka pääkohdat julkaistiin 1933 Kansantaloudellisen Yhdistyksen aikakauskirjassa Kotkanpään arvostellessa Henry Georgen teorioita. Uskontofilosofiset katsomuksensa Kotkanpää esitti kahdessa paksussa käsikirjoituksessa ja hänellä oli valmiina myös paksu sallimus-käsitettä käsittelevä käsikirjoitus.Eino Kuusi : Katsaus suomenkieliseen sosialipoliittiseen kirjallisuuteen. III. Maaseudun tilaton väestö ja asutustoiminta, Sosialinen aikakauskirja, 01.10.1934, nro 10, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 31.05.2025
Kotkanpää kirjoitti omaksi huvikseen seuranäytelmiä, joista muutamia myös painettiin ja vuonna 1945 hän julkaisi omakustanteena teoksen Einsteiniläisen maailmankäsityksen suuri illuusio jossa hän pyrki osoittamaan Albert Einsteinin suhteellisuusteorian virheelliseksi. Kotkanpään mukaan jonkun teorian loogillisuus sinänsä ei ollut tae sen oikeellisuudesta ja Kotkanpää totesi että Onhan povariakan korttisäännöilläkin loogillisuus sinänsä. Oswald Spenglerin kanssa Kotkanpää oli myös eri mieltä, sillä hänen mielestään kreikkalaisroomalainen kulttuuri ei ole kuolemaan päinkään, vaan elää se Spenglerin kiusallakin uusia luomisvoimia tulvillaan, tosin pohjaltaan laajentuneena ja kristinopin muuntamana eurooppalaisena kulttuurina.
Frans Kotkanpään nuorempi veli oli Amerikkaan muuttanut näytelmäkirjailija Ludvig Evald Jakku.
Teoksia Joonas Julppilan lankeemus : kaksinäytöksinen huvinäytelmä. Kansan näytelmäkirjasto 4. Lahti 1908 Nuorisoseuratyö ja politiikka : Etelä-Pohjanmaan olojen mukaan : vuorokeskustelu, kirj. F. A. K. Kansallismielinen nuorisoliitto, Helsinki 1909 Nuorisoseuratyö ja politiikka : Etelä-Pohjanmaan olojen mukaan : toinen kinailu , kirj. Etelä-Pohjalainen. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Vaasa 1909 Vanha ja uusi nuorisoliike : jatkoa vuorokeskusteluun nuorisoseuratyö ja politiikka, kirjoittanut F. A. K. Etelä-Pohjanmaan kansallismieliset nuorisoliitot, Vaasa 1911 Suuren vihan näyt ja selityksiä : otteita ja jäljennöksiä. Teokratinen salaseura, Vaasa 1918 Yksinkertaisten naimapuuhia : yksinäytöksinen huvinäytelmä. J. R. Varon kirjakauppa, Vaasa 1918 Eukkojen varjeluksessa : yksinäytöksinen huvinäytelmä. J. R. Varon kirjakauppa, Vaasa 1919 Karman tie eli tekojensa kädessä : kolminäytöksinen seuranäytelmä. J. R. Varon kirjakauppa, Vaasa 1920 Siimon Parkkari ja poika : kolminäytöksinen huvinäytelmä. J. R. Varon kirjakauppa, Vaasa 1920 Isäntien markkinamatka : kaksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 274. Karisto 1926 Einsteiniläisen maailmankäsityksen suuri illuusio : Einsteinin teoria suomal. maallikon kumoamana, kirj. F. A. K. Tekijä, Vaasa 1945 Nimimerkillä Talonpoika: Talonpoika tienhaarassa : eräitä poliittisia ajatuksia,paperille pannut Talonpoika. Julkaisija, Viipuri 1925 Miksi me kuulumme Kansalliseen kokoomuspuolueeseen ja mikä maamiehet siihen liittää? : talonpojan mietteitä. Kokoomuspuolueen valtuuskunta, Helsinki 1926, 1927, Jyväskylä 1928
Lähteet
Antikvaarinen kirjakauppa Menec :Erikoisia kustanteita
Viitteet
Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka:Vuonna 1872 syntyneet Luokka:Vuonna 1948 kuolleet