thumb|Blackie Lawless W.A.S.P.-konsertissa Stavangerissa Norjassa vuonna 2006. Blackie Lawless (oikealta nimeltään Steven Edward Duren, s. 4. syyskuuta 1956) on yhdysvaltalainen muusikko. Hänet tunnetaan parhaiten W.A.S.P.-yhtyeen laulaja-kitaristina. Hän on soittanut myös bassoa sekä vaikuttanut yhtyeissä New York Dolls ja Sister, joka oli hänen varhainen yhtyeensä.
Elämäkerta Lawless syntyi Tampassa Floridassa, mutta muutti New Yorkiin ollessaan seitsemän.
Lawless alkoi soittaa kitaraa jo varhain lapsuudessaan. Kahdella ensimmäisellä W.A.S.P.-albumilla Lawless soitti bassoa, mutta miehistönvaihdosten jälkeen ja kolmannesta W.A.S.P.-studioalbumista alkaen hänen pääinstrumenttinsa on ollut kitara. W.A.S.P.-yhtyeen keulahahmona Lawless on saanut negatiivista julkisuutta muun muassa senaattori Al Goren vaimon Tipper Goren johtaman järjestön Parents Music Resource Centerin eli PMRC:n kautta, joka hyökkäsi hänen rohkeita sanoituksiaan vastaan. Lawless vaati Tipper Gorelta julkista anteeksipyyntöä tai vaihtoehtoisesti rahallista korvausta, koska hän katsoi PMRC:n lainanneen väärin hänen sanoituksiaan (kuuluisimpana niistä "Animal (Fuck Like a Beast)").
Lawless yritti luoda soolouraa 1990-luvun alussa, mutta hanke jäi lyhytaikaiseksi ja seuraavatkin levyt julkaistiin W.A.S.P.-yhtyeen nimeä käyttäen.
Lawless oli ehdolla päävihollisen rooliin vuoden 1991 elokuvaan Terminator 2 – Tuomion päivä. Hänen oli tarkoitus näytellä T-1000-nimistä robottia, mutta hänen pituutensa (193 cm) osoittautui ongelmaksi. Lawless oli pidempi kuin pääosan esittäjä Arnold Schwarzenegger, joten rooli annettiin Robert Patrickille. Elokuvan alkuperäisessä käsikirjoituksessa T-1000 oli helposti ihmismassaan soluttautuvan näköinen, eikä ohjaaja James Cameron halunnut muuttaa elokuvan juonta niin radikaalisti.
Vuonna 2022 Lawless myönsi hänen ja yhtyeen käyttävän taustanauhoja esiintymisissä. Syyksi mainitaan, että studiossa äänet tehdään kaksin, kolmin tai nelinkertaisina äänityksinä ja ilman taustoja esiintyminen kuulostaa ohuelta.
Diskografia W.A.S.P.
W.A.S.P. (1984) The Last Command (1985) Inside the Electric Circus (1986) The Headless Children (1989) The Crimson Idol (1992) Still Not Black Enough (1995) Kill Fuck Die (1997) Helldorado (1999) Unholy Terror (2001) Dying for the World (2002) Neon God: Part I The Rise (2004) Neon God: Part II The Demise (2004) Dominator (2007) Babylon (2009) Golgotha (2015) ReIdolized (2018)
Lähteet
Luokka:Yhdysvaltalaiset metallimusiikin kitaristit Luokka:Yhdysvaltalaiset metallimusiikin laulajat Luokka:Vuonna 1956 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit