Olli Veijola (24. helmikuuta 1906 Ii – 27. helmikuuta 1957)Olli Veijola kuollut (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.2.1957, HS Aikakone. Viitattu 24.3.2018. oli Suomen suunnistusurheilun uranuurtaja ja pesäpalloilija.
Ura pesäpalloilijana
Olli Veijola valmistui ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1925. Pesäpallouransa hän aloitti jo vuonna 1925 Lahden suojeluskunnan joukkueessa, joka voitti ylioppilaaksitulovuotenaan ensimmäisen pesäpallon Suomen mestaruutensa. Vuonna 1929 Lahteen perustettiin pesäpallon erikoisseura Lahden Mailaveikot (LMV), ja samana vuonna loppuottelussa kaatui Haminan Palloilijat juoksuin 6-3. Lukkarina LMV:tä johtanut Veijola oli tuomassa seuransa riveissä vuosina 1929-1932 neljä Suomen mestaruutta. thumb|Pesäpallo-ottelu, jossa toinen osapuoli Keravan KooPee. Olli Veijola hutunkeitossa. KooPeen joukkueella raidalliset villapaidat. Kuva: Keravan museokeskus. Vuodesta 1936 alkaen Olli Veijola edusti Keravan Palloseuraa eli KooPeeta. Joukkue pelasi silloi B-sarjassa, mutta nousi vuodeksi 1937 suursarjaan ja selviytyi peräti loppuotteluun saakka. Kuusankosken Veto kaatui Keravalla 3-2, mutta suurempi vierashäviö merkitsi hopeamitaleja. Samassa KooPeen hopeajoukkueessa pelasi myös valtakunnallisesti tunnettu radio- ja TV-toimittaja Niilo Tarvajärvi. Veijola pelasi lisäksi Itä–Länsi-otteluissa seitsemän kertaa vuosina 1932–1938.
Ura suunnistajana thumb|Ryhmäkuva "tiedustelujuoksuun" osallistuneista Keravalla huhtikuussa 1934. Toinen vasemmalta Olli Veijola. Kuva: Keravan museokeskus. Veijola tutustui suunnistukseen 1930 ja järjesti Keravalla ensimmäiset, silloin tiedustelujuoksun nimellä kulkeneet suunnistuskilpailut. Vuonna 1935 Suomen Urheiluliittoon perustettiin Suunnistamisvaliokunta, jonka puheenjohtajaksi Veijola valittiin. Vuonna 1945 perustettiin Suomen Suunnistamisliitto, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Veijola itseoikeutetusti valittiin. Tässä toimessa hän oli vain vuoden, mutta jatkoi työvaliokunnassa aina vuoteen 1951 saakka.
Muu urheilun järjestötoiminta ja siviiliura
Veijola kuului 1945 SVUL:n liittohallitukseen, hoiti SAUL:n puheenjohtajan tehtäviä muutaman vuoden, oli PPL:n liittotoimikunnassa kymmenisen vuotta ja Suomi-Ruotsi-maaottelumarssin marssipäällikkönä 1941.
Veijola oli koulutukseltaan filosofian kandidaatti (1931) ja sotilasarvoltaan kapteeni (1940). Hän työskenteli opettajana Keravan yhteiskoulussa ja vuosina 1939–1951 huoltopäällikkönä Suomen Gummitehtaan Savion tehtaalla. Hän oli Keravan suojeluskunnan paikallispäällikkö 1939–1944.
Veijola on kirjoittanut kirjan Suunnistamisen alkeet vuonna 1941.
Olli Veijola kuoli yllättäen matkalla ollessaan helmikuussa 1957 51-vuotiaana.
Saavutukset Pesäpallo 5 SM-kultaa: 1925, 1929, 1930, 1931, 1932 3 SM-hopeaa: 1927, 1933, 1937 7 Itä-Länsi-ottelua: 1932-1938
Suunnistus Suomen mestaruus viestissä 1940 ja 1943 henkilökohtaisessa kilpailussa hopeaa 1937 ja pronssia 1936 M43 sarjassa hopeaa 1951 ja pronssia 1949 ja 1950 Joukkuehopeaa 1937, 1942, 1944 ja M35 -sarjassa 1946 Reserviläisten urheiluliiton mestaruus 1937, 1938 ja 1940
Ansiomerkit Vapaudenristin 4. luokka tammenlehvin ja 3. luokka Suomen Urheilun hopeinen ansioristi 1954 SSL:n hopeinen ansioristi nro 1 Pesäpalloliiton kultainen ansiomerkki SVUL:n hopeinen ansiomerkki SAUL:n ja RUL:n ansiomerkit.
Lähteet Urheilumme Kasvot, osa 2 - Suunnistus, sivu 326
Viitteet
Luokka:Suomalaiset pesäpalloilijat Luokka:Suomalaiset suunnistajat Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Vuonna 1906 syntyneet Luokka:Vuonna 1957 kuolleet