Valtiontalouden tarkastusvirasto (lyhenne VTV, ) tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja valvoo vaali- ja puoluerahoitusta, avoimuusrekisteriä ja poliittista mainontaa. Se toimii eduskunnan yhteydessä ylimpänä ulkoisena tarkastajana. Riippumattomalla tarkastustyöllä varmistetaan, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi. VTV:n tehtävät on määritelty Suomen perustuslaissa ja Laissa Valtiontalouden tarkastusvirastosta.
Eduskunta valitsee tarkastusvirastolle pääjohtajan kuuden vuoden toimikaudeksi. Tammikuusta 2022 alkaen tarkastusviraston pääjohtajana on toiminut Sami Yläoutinen.
Vuoden 2024 lopussa virastossa työskenteli 148 henkilöä. Viraston päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä, ja sillä on toimipaikka myös Oulussa.Valtiolle.fi: Valtiontalouden tarkastusvirasto Helsingissä toimitilat ovat sijainneet vuodesta 2017 Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1.<ref>Pääjohtajakunta, s. 249.</ref>Valtiontalouden tarkastusvirasto Viitattu 20.7.2011.
Tarkastusviraston toiminta-alue käsittää valtioneuvoston ja ministeriöt, valtion virastot ja laitokset, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot, valtion liikelaitokset ja valtion määräysvallassa olevat yhtiöt, hyvinvointialueet valtion rahoituksen osalta, kunnille, yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävät valtionosuudet ja -avut sekä Suomen ja Euroopan unionin väliset varainsiirrot. Tarkastusvirasto ei tarkasta eduskunnan taloudenhoitoa, eduskunnan vastattavana olevia rahastoja, Finanssivalvontaa eikä Suomen Pankkia.
Historia Jo Ruotsin vallan aikana perustettiin vuonna 1695 Kamarirevisio-niminen virasto valvomaan kruunun finanssihallintoa. Sen nimi muutettiin 1799 Kamarioikeudeksi.
Suomen autonomian ajan alussa valtion veronkannon ylivalvonta ja tilintarkastus kuuluivat Senaatin kamaritoimituskunnalle, jonka yhteyteen perustettiin tätä tarkoitusta varten revisiokonttori. Senaatin ohjesäännöllä perustettiin 16.12.1824 itsenäinen virasto nimeltä Yleinen revisionioikeus, jonka alaisuuteen revisionikonttori siirrettiin. Sen johtajana oli ylikomissaari. Konttorin tehtävä oli tarkastaa valtion tilit ja oikeuden tehtävä käsitellä havaitut väärinkäytökset sekä nostaa mahdolliset syytteet. Revisionioikeus siirtyi aikanaan kamaritoimituskunnan alaisuudesta valtiovaraintoimituskunnalle.
Viraston nimi lyhennettiin 29.12.1923 annetulla uudella johtosäännöllä muotoon Yleinen revisionilaitos. Revisio-oikeus jatkoi sen alaisuudessa, kunnes korvattiin 1931 revisioneuvostolla.Pääjohtajakunta, s. 248–250.
Laki valtiontalouden tarkastuksesta annettiin 23.12.1947 ja Valtiontalouden tarkastusvirasto aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Laissa valtiontalouden tarkastusvirasto sai tehtäväkseen tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoa tulo- ja menoarvion noudattamista, mitkä ovat tänäkin päivänä sen päätehtävät. Valtion yleiskirjanpito ja valtion tilinpäätöksen laatiminen siirrettiin 14.4.1965 annetulla asetuksella Valtiokonttorille. VTV:n tehtäviin lisättiin 1993 Valtion vakuusrahaston ja sen mukana pankkituen sekä 1995 Suomen ja Euroopan unionin välisten varainsiirtojen valvonta. Tarkastusvirasto siirrettiin vuodesta 2001 alkaen valtiovarainministeriön alaisuudesta eduskunnan alaiseksi itsenäiseksi virastoksi, koska vuonna 2000 voimaan astunut perustuslaki edellytti virastolta toiminnallista itsenäisyyttä. Puoluetuen valvonta siirtyi oikeusministeriöltä VTV:lle vuoden 2016 alusta. Finanssipolitiikan valvontaa VTV hoiti vuosien 2013–2025 ajan. Lisäksi VTV on vuodesta 2024 vastannut avoimuusrekisterin ja vuodesta 2026 poliittisen mainonnan valvonnasta.
Eduskunnan oikeusasiamies antoi joulukuussa 2020 huomautuksen VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikarille ja VTV:n oikeudellisista asioista vastaavalle johtajalle Mikko Koiraselle. Huomautus koski sitä, että Yli-Viikari ja Koiranen olivat tehneet keväällä 2016 sopimuksen, jolla viraston ylitarkastajalle maksettiin ilman työvelvoitetta vuoden 2016 jälkipuoliskolta täyttä palkkaa ja vuoden 2017 alusta heinäkuun 2018 loppuun asti puolikasta palkkaa.
PääjohtajatTitteli vuoteen 1897 ylikomissaari, 1897–1947 ylijohtaja, vuodesta 1948 pääjohtajaIsrael Wallin 1825–1839 Karl Johan Helsingius 1839–1842 Johan Gabriel Martin 1842–1852 Jacob Meinander 1852–1861 Anders Johan Chydenius 1861–1865 Carl Edvard Stjernvall vt. 1865–1869 Anders Reinhold Cygnaeus 1869–1889 Vasili Margunov 1889–1897 Knut Alfred Stadius 1897–1900 Axel Ekestubbe 1901–1907 August Stråhlman 1907–1926 Sixten Wahlroos 1926–1933 Juho Airaksinen 1933–1947 Pietari Salmenoja 1948–1960 Veikko Lampola 1960–1973 Olavi Kahlas vt. 1973–1975 Esko Niskanen 1975–1992 Tapio Leskinen 1992–2006 Tuomas Pöysti 2007–2015 Tytti Yli-Viikari 2016–2021 Sami Yläoutinen 2022–
LähdePääjohtajakunta, s. 250–251.
Organisaatio Tarkastusvirastoa johtaa eduskunnan valitsema pääjohtaja, jonka toimikausi on kuusi vuotta. Pääjohtaja vahvistaa tarkastus- ja valvontasuunnitelman sekä päättää eduskunnalle annettavista kertomuksista ja tarkastusohjeista.
Tarkastusvirastossa on kolme yksikköä: tarkastusyksikkö, valvontayksikkö ja yhteisten palvelujen yksikkö. Tarkastusyksikkö vastaa tilintarkastusten, tuloksellisuustarkastusten ja laillisuustarkastusten tekemisestä. Yksikön johtajana toimii Jaakko Eskola. Valvontayksikkö vastaa puolue- ja vaalirahoitusvalvonnasta, avoimuusrekisteritehtävästä, kanteluiden ja väärinkäytösilmoitusten käsittelystä sekä finanssipolitiikan tarkastuksista. Lisäksi se vastaa finanssipolitiikan valvonnan tehtävästä, joka toimii riippumattomasti muusta viraston toiminnasta. Valvontayksikön johtaja on Matti Okko. Yhteiset palvelut vastaa viraston henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalveluista, viestinnästä, toimitiloista, asianhallinnasta ja muista viraston yhteisistä palveluista. Yksikköä johtaa Tuula Sandholm.
LähteetPääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1955–2005''. SKS, Helsinki 2005.
Viitteet
Aiheesta muualla Valtiontalouden tarkastusviraston verkkosivut
Luokka:Suomen valtion virastot Luokka:Tilintarkastus