Operaatio OrchardBeaumont, Peter. "Was Israeli raid a dry run for attack on Iran?", The Observer, 2007-09-16. Retrieved on 2007-09-16.Stephens, Bret. "Osirak II?", The Wall Street Journal, 2007-09-18. Retrieved on 2007-09-19. oli Israelin Deir ez-Zorin seudulle Syyriassa puolenyön jälkeen 6. syyskuuta 2007 suorittama ilmaisku. Valkoisen talon edustajat ja Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu ilmoittivat myöhemmin, että iskun kohde oli ydinaseiden kehittämiseen tarkoitetun laitoksen rakennustyömaa. Syyria kiisti tulkinnan.NKorea-Syria nuclear work had military aims: White House, Associated French Press, 2008-04-24. Retrieved on 2008-04-24.Staff (May 2008) "Syria denies US allegations over nuclear reactor" Syria Today 2008(5): 1 ISSN 1812-8631, accessed 04 February 2010 IAEA:n raportin mukaan alueelta löytyi todisteita uraanista ja grafiitista ja alueen rakenteissa oli ominaisuuksia, jotka muistuttivat ydinreaktoria.IAEA finds graphite, further uranium at Syria site IAEA ei kertomuksensa mukaan kuitenkaan pystynyt varmistamaan työmaan tarkoitusta, sillä Syyria kieltäytyi avustamasta tutkimuksissa. Syyria kielsi väitteet.http://web.archive.org/web/20130514015049/http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5itI7N4WBk_gmaIJgZsmJAgEwAgyA
Uutisraporttien mukaan ilmaiskun toteutti Israelin ilmavoimien 69. laivue F-15I- ja F-16I-hävittäjillä sekä ELINT-tiedustelukoneilla. Iskuun otti osaa kahdeksan lentokonetta, joista ainakin neljä tunkeutui Syyrin ilmatilaan.Hersh, Seymour. "A Strike in the Dark", The New Yorker, 2008-02-11. Retrieved on 2008-02-07. Iskuun osallistuneet hävittäjät oli varustettu AGM-65 Maverick -ohjuksilla, noin 200 kilon pommeilla ja lisäpolttoainetankeilla. The Sunday Timesin mukaan ryhmä Israelin Shaldag-erikoisjoukkojen kommandoja oli saapunut kohdealueelle päivää ennen iskua, ja kommandot ohjasivat hyökkäyksen kohteeseen lasersäteillä. Myöhemmässä raportissa iskuryhmän kerrottiin olleen osa Sayeret Matkal -erikoisjoukkoja.Mahnaimi, Uzi. "Snatched: Israeli commandos ‘nuclear’ raid", The Sunday Times, 2007-09-23. Retrieved on 2007-09-23.
Tapahtumat ennen iskua
Heinäkuussa 2007 Aleppossa Pohjois-Syyriassa tapahtui räjähdys. Syyrian virallisen Sana-uutistoimiston mukaan räjähdyksessä kuoli 15 ja haavoittui 50 syyrialaista sotilasta. Uutistoimiston mukaan laitoksessa syttynyt tulipalo johti ”hyvin räjähdysherkkien tuotteiden” räjähtämiseen. 26. syyskuuta yhdysvaltalainen Jane's Defence Weekly julkaisi artikkelin, jonka mukaan räjähdys tapahtui, kun laitoksella testattiin sinappikaasulla varustettuja Scud-C -ohjuksia."Syria blast 'linked to chemical weapons': report", Agence France-Presse (AFP), 2007-09-19. Retrieved 2008-04-26 Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten mukaan alkukesällä 2007 Israel kiinnitti huomiota syyrialaisen ydinlaitoksen toimintaan. Mossad onnistui ”rekrytoimaan yhden laitoksen työntekijöistä tai soluttamaan vakoojansa laitoksen työntekijäksi”, ja sai valokuvia kohteesta.Raddatz, Martha. "EXCLUSIVE: The Case for Israel's Strike on Syria", ABC News, 2007-10-19. Retrieved on 2007-10-26.
The Sunday Timesin raportin mukaan Israelin puolustusvoimien erikoisjoukkoyksikkö Sayeret Matkal iski epäiltyyn ydinlaitokseen ennen ilmaiskua ja toimitti ydinmateriaalit Israeliin.
Anonyymien lähteiden mukaan testit osoittivat ydinasemateriaalin olevan peräisin Pohjois-Koreasta, ja Yhdysvallat antoi oman hyväksyntänsä Israelin ilmaiskulle. Neue Zürcher Zeitungin mukaan elokuussa 2007 kaksi helikopteria kuljetti 12 israelilaista paikalle. Ryhmän tarkoitus oli hankkia valokuvatodisteita ja maaperänäytteitä. Yhdysvaltalaiset viranomaiset kielsivät myöhemmin hyväksyneensä iskun. Heidän mukaansa Yhdysvallat tiesi iskusta etukäteen, mutta ei osallistunut siihen millään tavalla.Hess, Pamela. "White House says Syria 'must come clean' about nuclear work", 2008-04-25, The Associated Press. Retrieved on 2008-04-26.
Joidenkin lähteiden mukaan Israel suunnitteli hyökkäystä alueella jo 14. heinäkuuta. Osa USA:n johdosta, esimerkiksi ulkoministeri Condoleezza Rice, pitivät kuitenkin parempana ratkaisuna Syyrian julkista tuomitsemista. Isku viivästyi, sillä Israel pelkäsi että tieto siitä vuotaisi lehdistölle."Report: Turkish FM to discuss Syria in J'lem", The Jerusalem Post, 2007-10-06. Retrieved on 2007-10-06. The Sunday Timesin mukaan Israelin puolustusministeri Ehud Barak ”johti iskua henkilökohtaisesti”.
The Washington Postin mukaan kolme päivää ennen hyökkäystä Syyrian Tartukseen oli rantautunut Pohjois-Koreasta lähtenyt alus. Pohjois-Korea tuomitsi iskun julkisesti.Kessler, Glenn. "Syria-N. Korea Reports Won't Stop Talks", The Washington Post, 2007-09-15. Retrieved on 2007-09-23. Israelilainen on-line -data-analyytikko Ronen Solomon löysi tiedon 1,700 tonnin rahtialuksesta nimeltä Al Hamed, joka oli saapunut Tartuksen satamaan 3. syyskuuta. 25.4.2008 alus oli rekisteröity Komoreille.e-ships.net database, accessed 2008-04-25. Useiden lähteiden mukaan helmikuussa kadonnut ja mahdollisesti länteen loikannut iranilainen kenraali Ali Reza Asgari toimitti läntisille tiedustelupalveluille tietoja iskun kohteesta.
Operaatio Israelilainen kuljetushelikopteri tunkeutui yöllä Syyrian ilmatilaan ja pudotti ryhmän Shaldag-yksikön kommandoja kohdealueelle. Voimakkailla laserohjatuilla räjähteillä varustetut F-15I Ra'am ja F-16 Fighting Falcon -hävittäjät ja ELINT-tiedustelukoneet nousivat ilmaan tukikohdasta Israelissa. Israelin kommandot ohjasivat hyökkäyksen kohteeseen lasersäteillä. Laitos tuhoutui täydellisesti hyökkäyksessä.Israel thwarted Syria's plan to attack infolivetivenglish, 17 September 2007 thumb|left|180px|Israelilainen F-15I laivueesta 69
Aviation Week and Space Technologyn mukaan yhdysvaltalaiset teollisuus- ja sotilaslähteet spekuloivat, että israelilaiset saattoivat käyttää Yhdysvaltojen Suter-ohjelman kaltaista tietokoneohjelmaa saadakseen hävittäjänsä huomaamatta Syyrian ilmatilaan. Järjestelmä mahdollisti tutkasäteilyjen väärentämisen ja jopa sensoreiden suoran manipuloinnin. Syyrialla oli käytössään uusi venäläinen Pantsir-S1E -järjestelmä, joka ei kuitenkaan ollut iskun aikana toiminnassa. Iskun aikana Syyrian ilmapuolustuksen uskottiin koostuneen Tor-M1-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä ja Isajev S-125 ilmatorjuntaohjuksista.Fulghum, David A. "Why Syria's Air Defenses Failed to Detect Israelis", Aviation Week & Space Technology, 2007-10-03. Retrieved on 2007-10-03.Fulghum, David A. "Israel used electronic attack in air strike against Syrian mystery target", Aviation Week & Space Technology, 2007-10-08. Retrieved on 2007-10-08. Paluumatkalla iskuun osallistuneet Israelin lentokoneet ylittivät Turkin ilmatilan. Koneet pudottivat tyhjät polttoainetankkinsa Hataynin ja Gaziantepin maakuntien yläpuolella. Aviation Week and Space Technology -lehden mukaan Israelin ilmavoimat iski Tall al-Abuadissa syyrialaiseen tutka-asemaan tavanomaisilla täsmäpommeilla, elektronisella hyökkäyksellä ja voimakkaalla häirinnällä. Lehden mukaan USA oli luovuttanut Israelille tietoa Syyrian ilmapuolustuksesta ennen iskua.Fulghum, David A. "U.S. Electronic Surveillance Monitored Israeli Attack On Syria", Aviation Week & Space Technology, 2007-11-21. Retrieved on 2008-04-26. Toukokuussa 2008 IEEE Spectrum -julkaisu kertoi eurooppalaisilta lähteiltä saadusta tiedosta, jonka mukaan Syyrian ilmapuolustusverkko oli kytketty pois päältä salaisella sisäänrakennetulla tappokytkimellä, jonka israelilaiset aktivoivat ennen hyökkäystä.Stuxnet Worm is Remarkable for its Lack of Subtlety, by John Markoff, New York Times 27 September 2010"The Hunt for the Kill Switch",IEEE Spectrum,May 2008 by Sally Adee
Kohde pienoiskuva|oikea|Väitettu Syyrian ydinreaktori tuhottuna Israelin ilmaiskun jälkeen CNN:n ensimmäisen raportin mukaan iskun kohteena olivat olleet ”Hizbollahille tarkoitetut aseet”, ja että ilmaisku ”jätti erämaahan suuren kuopan”."Syria complains to U.N. about Israeli airstrike", CNN, 2007-09-11. Retrieved on 2007-09-16. Viikkoa myöhemmin The Washington Post kertoi, että USA:n ja Israelin tiedustelupalvelut olivat keränneet tietoa Syyriassa Pohjois-Korean tuella rakennetusta ydinlaitoksesta. Kohde oli ”laitos, jossa pystyttiin rakentamaan epätavanomaisia aseita”.Kessler, Glenn. "N. Korea, Syria May Be at Work on Nuclear Facility", The Washington Post, 2007-09-13. Retrieved on 2007-09-16. The Sunday Timesin mukaan oli esitetty väite, että kohteessa piiloteltiin Pohjois-Koreasta peräisin olevaa ydinmateriaalia. Syyrian varapresidentti Faruq Al Shara tiedotti 30. syyskuuta, että Israelin kohteena ollut rakennus kuului tutkimuskeskukselle, joka oli keskittynyt kuivan ilmastovyöhykkeen ja aavikkojen tutkimukseen. Tutkimuskeskus kiisti väitteen."Arab League center denies it was Israeli raid target", Middle East Times, 2007-09-30. Retrieved on 2007-09-30.
Seuraavana päivänä Syyrian presidentti Bašar al-Assad kuvaili pommituskohdetta ”rakenteilla olleeksi, vielä keskeneräiseksi ja tyhjäksi sotilaalliseksi rakennuskokonaisuudeksi.” Hän ei kuitenkaan esittänyt mitään lisätietoja rakennusten luonteesta tai käyttötarkoituksesta."Assad sets conference conditions", BBC, 2007-10-01. Retrieved on 2007-10-01. 14. lokakuuta The New York Times otsikoi, että kohde oli USA:n ja Israelin sotilastiedustelulähteiltä saatujen tietojen mukaan pohjoiskorealaisten asiantuntijoiden avulla rakenteilla ollut ydinreaktori. Iskussa menehtyi useita asiantuntijoita.Sanger, David. "Israel Struck Syrian Nuclear Project, Analysts Say", The New York Times, 2007-10-14. Retrieved on 2007-10-15.
Joulukuun 2. The Sunday Times siteerasi Uzi Eveniä, Tel Avivin yliopiston professoria ja Dimonan tutkimuslaitoksen perustajaa. Even kertoi uskovansa, että rakenteilla ollut laitos oli tarkoitettu plutoniumin prosessointiin. Laitoksessa aiottiin valmistaa ydinaseita pohjoiskorealaisesta plutoniumista. Hänen mukaansa syyrialaiset hautasivat rakennustyömaakohteen välittömästi iskun jälkeen tuhansilla tonneilla maata, koska pelkäsivät säteilyä.Mahnaimi, Uzi. "Israelis hit Syrian ‘nuclear bomb plant’", The Sunday Times, 2007-12-02. Retrieved on 2007-12-02.
Maaliskuun 19. päivänä Saksan puolustusministeriön entinen suunnitteluosaston johtaja Hans Rühle kirjoitti sveitsiläisessä Neue Zürcher Zeitung-sanomalehdessä, että Iran oli rahoittanut Syyrian ydinreaktoria. Rühle ei nimennyt lähdettään. Hänen mukaansa USA:n tiedustelu oli havainnut, että pohjoiskorealainen laiva oli tuonut Syyriaan rakennustarvikkeita vuodesta 2002 lähtien. Yhdysvaltalaiset satelliitit olivat havainneet itse rakennelman vuonna 2003. Tiedustelu ei ollut kuitenkaan havainnut epätavallista toimintaa, sillä syyrialaiset olivat kieltäneet radiopuhelimien ja tavallisten puhelimien käytön työmaalla. Kommunikointi hoidettiin ainoastaan lähettien avulla. Rühlen mukaan ”reaktori oli ollut pohjoiskorealaista kaasugrafiittityyppiä”. Hänen mukaansa ”Israel arvioi Iranin maksaneen projektista Pohjois-Korealle 1-2 miljardia dollaria.” Rühlen tietojen mukaan pohjoiskorealainen alus, jonka lastina oli ydinpolttoainesauvoja oli pysäytetty matkalla Syyriaan juuri ennen Israelin operaatiota.
Israelin viralliset lausunnot