Leopard 2 on saksalaisen Krauss-Maffei Wegmann -yhtiön valmistama alun perin länsisaksalainen taistelupanssarivaunu. Leopard 2:n palveluskäyttö alkoi vuonna 1979 Bundeswehrin saatua ensimmäiset Saksan puolustusministerin vuonna 1977 tilaamista 1 800 panssarivaunusta. Tämän vaunutyypin seuraava tilaaja oli Alankomaiden asevoimat.Trewhitt: s. 73
Ukraina on pyytänyt Venäjän hyökkäyksen takia Euroopan unionin jäsenmailta Leopardeja. Järjestelyyn mukaan lähteneitä maita kutsutaan Leopard-koalitioksi. Ensimmäinen niitä lahjoittanut maa oli Puola, ja toisena tulee Ruotsi. Suomi luovutti Ukrainalle kevättalven 2023 aikana kahdessa osassa yhteensä kuusi Leopard 2 -raivauspanssarivaunua.
Kehitys thumb|Saksalainen Leopard 2A6M. Leopard 2:n tilausta ja sitä seurannutta aktiivipalvelusta edelsi pitkällinen kehitysprosessi, jonka ensimmäinen vaihe alkoi jo vuonna 1965 Leopard 1:n tuotannon käynnistyttyä. Tällöin toimeenpantiin kaksi vuotta kestänyt projekti ”Kullattu Leopardi” (), joka tähtäsi juuri tuotantoon tulleen Leopard 1:n jatkokehitykseen. Projektin oli saanut toteutettavakseen saksalainen Porsche.
Kokonaan uuden taistelupanssarivaunun kehittämiseen tähtäävä yhdysvaltalais-saksalainen projekti MBT-70 () ajautui vakaviin vaikeuksiin muun muassa erittäin monimutkaisten teknisten ratkaisujen vuoksi. Tämän vuoksi Saksan puolustusministeriö päätti jatkaa Kullattua Leopardia ja teki Leopard 1:n päätoimittajana kunnostautuneelle Krauss-Maffeille 25 miljoonan D-markan tilauksen kahdesta uuden panssarivaunun prototyypistä. Tämä prototyyppi muistutti huomattavasti myöhäisempien tuotantoerien Leopard 1A3/1A4 -versioita. Kun vuonna 1969 alkoi näyttää varsin ilmeiseltä, ettei MBT-70 tule koskaan pääsemään prototyyppiastetta pidemmälle, päätettiin Saksassa tehdä perusteellinen selvitys, mitä MBT-70:n osia voitaisiin hyödyntää kokonaan uuden saksalaisen taistelupanssarivaunun tuotannossa. Tämä ”Karju” () -nimellä kulkenut projekti ei päässyt koskaan edes prototyyppivaiheeseen asti.
Vuonna 1970, maiden yhteisprojektin virallisesti päättyessä, tehtiin Saksassa päätös uuden taistelupanssarivaunun, Leopard 2:n kehittämisestä. Krauss-Maffeilta tilattiin kenttäkokeita varten 16 alustaa ja 17 tornia, jotka valmistuivat 1972–1974. Kesken päättyneestä MBT-70-projektista hyväksyttiin mukaan uuteen vaunuun RENK:n vaihteisto sekä MTU:n moottori. Pääasevaihtoehtoina kokeiltiin Rheinmetallin 105 ja 120 millimetrin sileäputkisia kanuunoita. Myös yhdysvaltalaisen 152 mm:n Shillelagh-järjestelmän asennusmahdollisuutta tutkittiin, mutta se hylättiin varsin nopeasti. Valmistuneet prototyypit kävivät läpi sarjan testejä ensin Saksassa 1972–1974. Niitä seurasivat alkuvuodesta 1975 kokeet kylmissä olosuhteissa Kanadassa, ja heti niiden jälkeen Arizonan Yuman kuumuudessa.
Vuonna 1977 Saksan puolustusministeriö valitsi Krauss-Maffein Leopard 2:n päätoimittajaksi ja tilaus tehtiin yhteensä 1 800:sta taistelupanssarivaunusta, joista Krauss-Maffein tuli toimittaa 990 ja Krupp MaK:n loput 810. Ensimmäinen esisarjan vaunu luovutettiin Bundeswehrille vuoden 1978 lopulla koulutustarkoituksiin ja seuraavat kolme 1979. Ensimmäisen sarjavalmisteisen vaunun Krauss-Maffei luovutti lokakuussa 1979. Sarjatuotannon käynnistyttyä tilatut 1 800 vaunua toimitettiin sopimuksen mukaisesti viidessä erässä vuosien 1979 ja 1987 välillä. Jokainen tuotantoerä sisälsi joukon suurempia tai pienempiä muutoksia, joiden perusteella eri sarjojen vaunut saivat oman versionumeronsa.
Sarjat versionumeroineen ja valmistusmäärineen: Erä 1 Leopard 2 380 kpl (valmistettu lokakuu 1979 – maaliskuu 1982) Erä 2 Leopard 2A1 450 kpl (valmistettu maaliskuu 1982 –) ampujan lämpökamera, uusi polttoaineensuodatin, uudet ammusräkit Erä 3 Leopard 2A2 300 kpl (vanhoja malleja päivitetty uuteen standardiin) Erä 4 Leopard 2A3 300 kpl (valmistettu joulukuu 1984 – joulukuu 1985) uusi radio Erä 5 Leopard 2A4 370 kpl (valmistettu 1985 – 1992) automaattinen sammutusjärjestelmä, digitaalinen tulenjohto, uusi tornin panssarointi
Tilaus sai jatkoa vuosina 1988 ja 1990, jolloin tilattiin vielä 325 vaunua lisää versiona 2A4 yhteensä kolmessa erässä: Erä 6 150 kpl Erä 7 100 kpl Erä 8 75 kpl
Leopard 2A5 (vuoden 1998 malli) Leopard 2A6 uusi Rheinmetal L55 -tykki Leopard 2A7 (vuoden 2010 malli) parempi miinansuojaus, modulaarinen panssarointi, kauko-ohjattu konekivääri tornin katolla
Tuotannon aikana tehdyt muutokset (joita tehtiin myös kesken meneillään olevia sarjoja) vaunujen varustelutasoon loivat tarpeen myös aiempien tuotantoerien vaunujen modernisoinnille. 1980-luvun puolivälissä kolme ensimmäistä sarjaa modernisoitiin erän 2A2 tasolle ja sittemmin varustettiin sarjojen 1–4 vaunut digitaalisella ammunnanhallintajärjestelmällä. Viimein tehtiin päätös kaikkien tuotettujen vaunujen modernisoinnista versioon 2A4.
Leopard 2:n panssarointia on parannettu uudemmissa malleissa. 1980-luvun alussa valmistetuissa vaunuissa oli B-teknologian panssarointi. Panssari oli tyypiltään Beulblechpanzerung ("pullistuva levy -panssarointi") eli NERA-panssaria (Non-Energetic Reactive Armor). Panssarin pinta on paksu viisto teräslevy nuoliammuksia vastaan ja pullistuva levy onteloammuksia vastaan. Teräslevypakettien välissä on inertti materiaali, joka iskee liikkuvan levyn läpäisevää ammusta kohti. Uudempi C-tyypin panssarointi sisältää vuorottelevia keraami- ja teräslevyjä ilman ilmarakoja, joka on tehokkaampi suoja samalla paksuudella kuin pullistuvalevypanssari. Tähän on viitattu termillä "passive armour". Tornissa on kolmannen sukupolven komposiittipanssarointi D-teknologialla. Tämä koostuu mahdollisesti volframi- ja titaanilevyistä. D-tason tornin panssarointi vastaa 800 mm RHA-teräslevyä (1990-luvun alun) nuoliammuksia vastaan ja 1700 mm RHA-teräslevyä onteloammuksia vastaan.
KMW kehitti uuden miinoilta suojaavan panssaripaketin, joka asennettiin kymmeneen Ruotsin Leopard 2A5 (Strv 122) -vaunuun ja 15 Saksan Leopard 2A6 -vaunuun. Ensimmäinen miinoilta suojattu vaunu toimitettiin heinäkuussa 2004. Kokeilu osoitti että lisäpanssaroinnin avulla miehistö voi selvitä telamiinan räjähdyksestä vaunun alla.
Vuonna 2015 saksalainen Die Welt -lehti Saksan puolustusministeriöltä saatuja dokumentteja, joiden mukaan silloisilla ampumatarvikkeilla (DM53 & DM63) oli vaikeaa läpäistä T-72B3M- ja T-90M-vaunuja etusektorista.
Käyttäjämaat thumb|Puolalainen Leopard 2A4. thumb|Singaporelainen Leopard 2A4.
, 2 Leopard 2 Leguan. , 140 Leopard 2A4 , 108 Leopard 2A4, 219 Leopard 2E , 42 Leopard 2A4, 61 Leopard 2RI , 56 Leopard 2A4 , 170 Leopard 2A6HEL, 183 Leopard 2A4 , 42 Leopard 2A4, 20 Leopard 2A4M, 20 Leopard 2A6M , 36 Leopard 2A4, 1 Leopard 2 Leguan varastoituna 16 Leopard 2A4. 126 Leopard 2A4, 105 Leopard 2A5, 16 Leopard 2PL. 2A4-versiota päivitetään PL-versioon. 37 Leopard 2A6 , 62 Leopard 2A7 120 Leopard 2A5 (Strv 122) , 225 Leopard 2A5/2A6, 59 Leopard 2A7/2A7V, 7 Leopard 2 Leguan, varastossa 55 Leopard 2A4. Hankittu alun perin 2 350 kpl. , 96 Leopard 2SG , 100 Leopard 2A6, 100 Leopard 2A4, 6 Leopard 2S, 6 Leopard 2R, 7 Leopard 2 ITK Marksman. Hankittu alun perin käytettynä Saksasta. Osa muutettu Leopard 2R -raivauspanssarivaunuiksi Pearson-miinanraivausvarustuksella ja Leopard 2L -siltapanssarivaunuiksi KMW:n Leguan-sillalla varustettuina. Vuoden 2009 hankinta tarkoitettu varaosiksi olemassa olevalle kalustolle.http://www.deagel.com/equipment/Main-Battle-Tanks2009.aspx Vuonna 2014 Suomi teki päätöksen sadan Leopard 2A6 -vaunun ostamisesta. Vaunut hankittiin käytettynä Hollannista ja ne toimitettiin Suomeen vuosien 2015–2019 aikana. Kaupan hinta oli noin 200 miljoonaa euroa. , 134 Leopard 2 A4 WE (Pz-87 Leo), 25 Leopard 2 Büffel, 12 Leopard 2 Kodiak, 12 Leopard 2 Leguan. 380 Panzer 87 Leo/Char 87 Leo (Pz 87) Leopard 2 A4 toimitettu vuosina 1988-1993 (lisenssillä rakennettu versio). Vuonna 2022 käytössä on 134 Leopard 2 A4 WE (Pz 87 modernisoitu vuosina 2010 ja 2011) ja 96 Leopard 2 A4 on varattuna. , 18 Leopard 2A5, 26 Leopard 2A7V , 316 Leopard 2A4 , 4 Leopard 2A4HU, tilauksessa yhteensä 12 Leopard 2A4 ja 44 Leopard 2A7
Tilausaikeita suunnittelee hankkivansa 600–800 kappaletta Leopard 2A 7+ -panssarivaunuja noin kymmenellä miljardilla eurolla. Saudi-Arabia vertaili Leopard 2:ia M1 Abramsiin ja päätyi Leopardiin. Vuonna 2011 ilmoitettiin, että Saksa oli hyväksynyt 200 Leopard 2A7+ panssarivaunun myymisen Saudi-Arabiaan. Kauppaa arvosteltiin sekä Saksassa että muissa valtioissa johtuen Saudi-Arabian osallistumisesta naapurimaa Bahrainin mielenosoitusten tukahduttamiseen. Myös Angela Merkelin hallitus arvosteli kauppaa, sekä myöhemmin myös KMW:ltä. Vuonna 2012 raportoitiin, että Saudi-Arabia aikoisi hankkia 600–800 panssarivaunua. Kauppaa ei ole virallisesti hyväksytty sen saaman vastustuksen takia. Huhtikuussa 2014 Saksalainen uutissivusto uutisoi, että kauppa todennäköisesti peruuntuu johtuen sosiaalidemokraattisen talousministerin vastustuksesta.
Versiot thumb|Leopard 2PSO -vaunukonsepti. thumb|BPz3 ”Büffel” -hinauspanssarivaunu. thumb|Saksalainen Leopard 2:n alustalle rakennettu siltapanssarivaunu Panzerschnellbrücke (PSB).
Taistelupanssarivaunut Leopard 2A1 Leopard 2A2 Leopard 2A3 Leopard 2A4 Pz87 (Leopard 2A4) Leopard 2A5 Leopard 2S / Strv 122 (Leopard 2A5+) Leopard 2A6 Leopard 2HEL / Leopard 2GR (Leopard 2A6) Leopard 2E / Leopardo 2 (Lepard 2A6+) Leopard 2A6M (Leopard 2A6+) Leopard 2A6M CAN (Leopard 2A6+) Leopard 2A7 Leopard 2A8 Leopard 2A8 NOR
Taistelupanssarivaunututkielmia Leopard 2PSO Leopard 2 140 mm kanuunalla
Erikoispanssarivaunut jotka pohjautuvat Leopard 2 -alustaan Fahrschulpanzer -ajokoulutuspanssarivaunu Pionierpanzer 3 Kodiak -pioneeripanssarivaunu Bergepanzer 3 Büffel -hinauspanssarivaunu Panzerschnellbrücke 2(PSB2) siltapanssarivaunu (MAN -sillalla) Leopard 2R Raivauspanssarivaunu Leopard 2L Siltapanssarivaunu (Leguan-sillalla)
Leopard 2A4
Tulivoima vihollisen tuhoamiseksi
Leopard 2A4:n pääase on 120 mm sileäputkinen panssarivaunukanuuna Rheinmetall L44. Rihlaamattoman putken etuja ovat suurempi lähtönopeus ja parempi kulutuskestävyys. Pääase ladataan käsin, joten käytännön tulinopeus riippuu lataajan ammattitaidosta, ollen kuitenkin keskimäärin 4-8 laukausta minuutissa.
Kanuunalla voidaan ampua useita erilaisia 120 mm ampumatarvikkeita, kuten alikaliiperiset nuoliammukset DM 33 KE, DM 43 AI, DM 53 LKE; sirpaloituvalla kuorella varustettu onteloammus DM 12 MZ sekä monikäyttöammus 120 MP. Alikaliiperisia nuoliammuksia käytetään ensisijaisesti raskaasti panssaroituihin maaleihin, onteloammusta ja monikäyttöammusta kevyesti panssaroituihin maaleihin ja elävään kohteeseen. Koulutuskäyttöön on lyhyemmän kantaman harjoitusammuksia. Kaikki pääaseen laukaukset on varustettu palavalla hylsyllä, josta jää jäljelle vain teräksinen kantaosa. Pääaseelle vaunuun mahtuu 42 laukausta, joista 15 ensimmäisinä käytettävää tornin takaosassa ja loput 27 rungon ammussäilössä. Kanuunan lisäksi vaunussa on kaksi MG3-konekivääriä, joista toinen on pääaseen vasemmalla puolella, sen suuntaisesti ampuen ja toinen lataajanluukun kehyksessä vaununkatolla. Ensiksi mainittua käyttää vaunun ampuja, samoilla hallintolaitteilla kuin pääasettakin.
Ammunnanhallintajärjestelmä sisältää ampujan tähtäimen EMES 15 -laser-etäisyysmittareineen, lämpötähtäimen, johtajan tähtäimen, hydraulisen vakaimen sekä ballistisen laskimen. Leopard 2A4:n katsotaan kykenevän osumaan kiinteisiin ja liikkuviin maaleihin eri etäisyyksiltä yhtä hyvin paikaltaan kuin liikkeestäkin ja kaikkina vuorokauden aikoina. Mainitun järjestelmän myötä myös niin sanottu ”Hunter-Killer”-toiminto on mahdollinen. Tällöin johtaja havaitsee maalin omalla tähystyslaitteistollaan, osoittaa sen ampujalle ja tämän suorittaessa tulitehtävää johtaja hakee jo seuraavaa maalia omalla tähystyslaitteistollaan.
Liikkuvuus taistelukentällä