Godwin (myös Godwine, k. 1053) oli Wessexin jaarli. Hän toimi tehtävässä Knuut Suuren (1017–1035) ja tämän kolmen seuraajan aikana.Williams 2003, s. 116 Hänestä tuli jokaisen palvelemansa kuninkaan tärkein neuvonantaja ja sotilaallinen tuki.DeVries 1999, s. 77, 78, 84, 87 Historioitsija David Howarthin mukaan Godwin oli aikansa englantilainen nero ja häntä on luonnehdittu vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi 1000-luvun Englannissa.DeVries s. 67 Hänen pojistaan Sveinistä, Tostigista, Leofricista ja Gyrthistä tuli jaarleja, Haraldista kuningas ja tyttärestä Edithistä Englannin kuningatar ja vaimo kuningas Edvard Tunnustajalle.DeVries s. 70Howarth s. 30 ja 36 Godwinin vaimo Gytha oli jaarli Ulfin sisar ja Tanskan kuninkaan Sven Estridinpojan täti. Vallan keskittymisen vuoksi häntä voi hyvällä syyllä sanoa kuninkaantekijäksi.Mason, s. 68. Godwinilla oli sukulaisuussuhteet Tanskaan ja käytännössä itsenäiseen Flanderiin. Irlantilaiseen kuninkaaseen Diarmaidiin hänellä oli läheiset välit ja tytär Edith myös puhui iirin kieltä.
Edvard Tunnustajan (1042–1066) aikana Godwin kamppaili kasvavan normandialaisvaikutuksen hillitsemiseksi.Howarth s. 37–38 Kun Godwin joutui 1050-luvulla hetkeksi maanpakoon, normannit sekaantuivat vahvasti maan asioihinHowarth s. 38 ja Normandian herttua Vilhelm kävi jopa Englannissa.Howarth s. 40 Godwin kuitenkin palasi ja ajoi kuninkaan normandialaiset neuvonantajat pois maasta.Howarth s. 39 Tämän jälkeen kuningas hallitsi vain nimellisesti.Ihmiskunnan ajantieto s. 265 Voitto jäi lyhytaikaiseksi, sillä Godwinin pojan Haraldin aikana Normandian Vilhelm hyökkäsi maahanHowarth 1977, s. 166 ja valloitti sen Hastingsin taistelun jälkeen.Howarth 1977, s. 196
Godwinin tausta thumb|Godwinin ja neljän Englannin kuninkaan sukulaisuussuhteet sekä hallitusvuodet Godwinin syntymäaikaa tai -paikkaa ei tiedetä. Godwinin syntyperästä onkin olemassa ainakin viisi eri versiota.
Ensimmäisen, islantilaisen 1250-luvulla kirjoitetun Knytlinge-saagan, mukaan Knuut Suuren vallatessa maata kuninkaan tanskalainen lanko jaarli Ulf eksyi, mutta hänet opasti takaisin hänen laivalleen komea, sanavalmis nuorukainen, joka oli kokoamassa karjaansa. Ulf mieltyi nuorukaiseen ja naittoi tälle sisarensa.Howarth s. 32 DeVriesin mukaan kertomusta ei kuitenkaan pidetä luotettavana, ja useimmat nykyisistä kyseisen aikakauden historioitsijoista kyseenalaistavat kertomuksen.DeVries s. 72
Toinen hypoteesi tukeutuu Anglosaksien kronikkaan, jonka mukaan Godwinin isän nimi oli Wulfnoth. Onko kyseessä nimellä Wulfnoth Cild tunnettu mies, on epäselvää. DeVries s. 71 Hänet on tunnettu kapinastaan kuningas Ethelred Neuvotonta vastaan vuonna 1009, ja vaikka Wulfnothin kapina tapahtui ennen Knuutin valtaantuloa ja kohdistui tämän vastustajaan, DeVriesin mukaan vaikuttaa jokseenkin epäjohdonmukaiselta, että Knuut olisi nimittänyt kapinoijan pojan tärkeimmäksi jaarlikseen: Knuut arvosti uskollisuutta, ja hänen tiedetään surmanneen kaikki kuningas Ethelredia vastaan kapinoineet, vaikka Ethelredin kuolema avasi hänelle itselleen mahdollisuuden nousta Englannin hallitsijaksi.DeVries s. 73
Kolmannen hypoteesin mukaan Godwin oli vanhan kuningassuvun jäsen. Yhteyttä kuningassukuun puolustaa Æthelstanin, kuningas Ethelredin vanhimman pojan testamentti vuodelta 1014, missä ”Wulfnothin pojalle Godwinille” annetaan tila Comptonissa. Myöhempi Domesday book vuodelta 1086 mainitsee Godwinin omistaneen tilan Comptonissa Länsi-Sussexissa, ja vaikka nimet ”Wulfnoth” ja ”Godwin” olivat aikanaan yleisiä, antaa maanomistus mahdollisuuden tulkita Godwinin isäksi Wulfnoth Cildin.Oxford s. 626 Frank Barlow on tulkinnut Godwinin paluuta maanpaosta 1052 ylistävää runoa ja löytänyt siitä todisteita Godwinin kuulumisesta vanhaan kuningassukuun. Runon tuntematon tekijä vertaa Godwinin ja kuningas Edwardin suhdetta Daavidin ja kuningas Saulin väliseen suhteeseen (1. Sam:16–36). Tässä Barlow näkee runoilijan tekevän selvän viittauksen Godwinin kuninkaalliseen syntyperään. Hän näkee myös Godwinin myöhemmässä elämässä viittauksia Daavidin ja Saulin elämään.Barlow 2002, s. 24
Neljännen hypoteesin mukaan Wulfnothin on katsottu olevan vähäinen aatelismies Sussexista ja eri henkilö kuin edellä mainittu Wulfnoth Cild. Viidennen hypoteesin tarjoaa Howarth, jonka mukaan ”mikä tahansa hänen syntyperänsä olikin, Godwinin on täytynyt nähdä vaivaa sen salassa pitämiseen.”Howarth s. 32 Hänen mukaansa nykyisin kukaan ei tiedä, mistä Godwin tuli, ja luultavasti kukaan ei tiennyt sitä hänen aikanaankaan. Hän toteaa, että englantilaiset kronikat ovat syntyperästä erimielisiä keskenään ja nekin, jotka ylistävät häntä, eivät anna kunniallista sukupuuta.Howarth s. 31Alexander, s. 3. Godwinen nimeä ei löydy englantilaisista dokumenteista ennen vuotta 1017, vaikka hän luultavasti saapui maahan 1010 viikinkirosvo Wulfnothin joukoissa
Godwinista tulee Knuut Suuren luottomies thumb|300px|Kuningatar Emma vie lapsensa turvaan Normandiaan. Toinen pojista, Alfred, tuli kuolemaan kuningas Haroldin käsissä 1036 ja toinen, Edvard, nousi Englannin kuninkaaksi 1042.
Englannin kuninkaan Ethelred Neuvottoman aikana viikingit hyökkäsivät maahan, ja vuonna 1015 Tanskan kuninkaan Svenin poika Knuut Suuri valtasi osan maata. Pian sen jälkeen Ethelred kuoli, ja witenagemot (witan) kokoontui Southamptonissa valitsemaan kuninkaalle seuraajaa. Osa kannatti kuninkaan poikaa Edmund Rautakylkeä, osa Knuutia. Sota näiden kahden kilpailijan välillä jakoi maan,Mason, s. 29 kunnes he päätyivät sopimukseen, jonka mukaan maa jaetaan ja kuninkaista ensiksi kuolleen osa periytyy toiselle. Kuusi kuukautta sopimuksen jälkeen Edmund kuoli, ja witan valitsi Knuutin koko maan kuninkaaksi.Mason, s. 30 Samalla Knuut erosi vaimostaan Aelfgifu Northamptonilaisesta ja nai Ethelredin lesken Emma Normandialaisen. Avioliiton myötä Emmasta tuli kuningatar, ja omat lapsensa aiemmasta avioliitostaan Ethelredin kanssa hän lähetti maanpakoon synnyinmaahansa Normandiaan.
Knuutin tullessa valtaan 1017 Godwin oli yksi hänen sotilasjohtajistaan. Samana vuonna Godwin allekirjoitti kuninkaallisen kirjeen tittelillä dux, joka siihen aikaan ei tarkoittanut poliittista vaan sotilaallista johtajaa Knuutin asiakirjoissa on 16 todistajaa, jotka käyttävät dux-titteliä ja heistä vain kuudella oli englantilaisperäiset nimet. Godwin sai kiittää asemastaan ainoastaan Knuutin suopeutta. Jaarleista vain Leofwine oli ollut jaarlina jo Ethelred Neuvottoman aikana, ja hänestä tuli Godwinin ohella kuninkaan vaikutusvaltaisin neuvonantaja.Stenton s. 409–410Howarth s. 31
Knuut perusti pääkaupunkinsa Winchesteriin, missä hän alkoi yhä enemmän luottaa Godwinin sotilaalliseen ja poliittiseen kykyyn. Vuonna 1016 kuningas Edmundin kuoltua jaarli oli nopeasti vannonut uskollisuuttaan anglo-tanskalaiselle hallinnolle, ja kuningas palkitsi hänet sekä lojaalisuudestaan että henkilökohtaisesta kyvykkyydestään. Godwin seurasi säännöllisesti kuninkaan armeijaa, ja Wessexin jaarlina hänestä kasvoi johtava sotaherra. Godwin otettiin kuninkaan sisäpiiriin, ja hänestä tuli kuninkaan suosikki.Trevelyan s. 127 Knuutin lukuisien ulkomaanmatkojen aikana hänellä oli myös varakuninkaan valta.Potter s. 13
Varhaisia mainintoja Godwinista
thumb|Knuut Suuren imperiumi. Knuut Suuren aikaan ajoittuvista teksteistä kolme käsittelee Godwinin sotilaallista kyvykkyyttä. Vita Ædwardi Regis kertoo Godwinin seuranneen Englannin valloituksen jälkeen kuningasta Tanskaan kapinaa kukistamaan:
Tästä hyvästä Knuut antoi Godwinille valtaa, rikkautta ja suosiotaan.DeVries s. 74
Toinen kertomus Godwinin sotilaallisesta johtamisesta on Huntingdonin Henryn teoksessa Historia Anglorum (kirjoitettu noin 1130). Se ajoittuu aikaan, jolloin vendit hyökkäävät maahan:
Kolmas maininta Godwinin sodanjohtamisesta on William Malmesburylaisen Gesta regum Anglorum, noin vuonna 1124 kirjoitettu kuvaus Knuutin yrityksestä valloittaa Ruotsi vuosina 1026–1027:
Vaikka kertomuksista kaksi viimeistä sisältää virheitä, eikä vendien hyökkäystä Tanskaan tuolloin tapahtunut,Mason, s. 32. Ilmeisesti kyseinen sotaretki oli taistelu Knuutin mahtavia jaarleja, veljeksiä Ulfia ja Eilafia vastaan. Ulf oli Godwinin lanko, mutta se ei estänyt häntä olemasta lojaali kuninkaalleen. voi olettaa kirjoittajien arvion Godwinin urhoollisuudesta olevan aitoa. Ja vaikkei myöskään ole tietoa tanskalaisten hyökkäyksestä Ruotsiin, Tanskassa oli sotilaallista aktiivisuutta vuosina 1022–1023 ja Norjassa vuosina 1025–1027 tai 1028–1029, mitkä tapahtumat saattavat olla myöhemmin kirjoitettujen kertomusten pohjalla.DeVries s. 76
Edellisten kertomusten lisäksi todisteen Godwinin sotapalvelusta ja johtajan kyvyistä Knuutin aikana voi nähdä hänen jäsenyytensä huscarls-eliittisotilaiden ryhmässä. Godwinista tuli melko aikaisessa vaiheessa ryhmän jäsen, mahdollisesti jopa johtaja. Kuninkaan henkivartioina ja sotilaiden johtajina toimineet huscarls-sotilaat muodostivat Englannin armeijan selkärangan. He myös kontrolloivat witenagemotia ja jäsenyys joukoissa voi osaltaan selittää Knuutin Godwinille osoittamaa suosiota.
Nousu Wessexin jaarliksi Nimitys vuonna 1020 thumb|Englannin jaarlikunnat vuonna 1025
Tullessaan kuninkaaksi Knuut oli pitänyt Wessexin itsellään ja jakanut muun osan maasta jaarleilleen. Vuoteen 1018 mennessä Godwinista oli tullut vaikutusvaltainen mies Englannin kuningaskunnassa.Cannon 2001, 81. Cannon huomauttaa Godwinin saaneen jaarlinarvon heti kun Knuut oli vakiinnuttanut oman valtansa.Tämä viittaa hänen mukaansa siihen, että Knuut olisi luottanut Godwiniin jo 1016 taistelussa Edmund Rautakylkeä vastaan. Vuonna 1019 Godwin nai kuninkaan kälyn Gythan, ja 1020 hänestä tuli aiemmin kuninkaalle kuuluneen, valtakunnan laajimman ja rikkaimman osan, Wessexin jaarli.Mason, s. 33. Emma Mason huomauttaa, että Godwinin jaarlikunta on voinut olla aluksi vain melko pieni osa Wessexiä ja varsinaisesti hän on tullut jaarliksi vasta Ethelwardin erottamisen jälkeen 1020. Nämä tapahtumat osoittavat Knuutin halunneen sitoa Godwinin itseensä. Vita Ædwardi Regis kertoo:
Varsinaisista Godwinin saamista maalahjoituksista ainoa säilynyt todiste Knuutin hallituskaudelta on kuninkaankirje vuodelta 1031, jolloin Godwin sai maata Winchesteristä ja Polhamista.
Godwin saa lisää valtaa ja Knuutin kuolema Godwin komensi Knuut Suuren armeijaa kuninkaan poissa ollessa, esimerkiksi tämän pyhiinvaellusmatkoilla Roomaan 1027 ja 1035, sekä kuninkaan käydessä Saksan keisarin luona. Vita Ædwardi Regis kuvaa: thumb|left|300px|Knuut Suuri sekä vallasta taistelleet pojat Harald ja Hardeknut
Knuut alkoi osoittaa vakavia sairauden merkkejä vuonna 1035 ja ryhtyi järjestämään laajan valtakuntansa perimystä. Vanhimmalle pojalle Svenille oli tarkoitus antaa Norja, seuraavalle pojalle Haraldille Englanti ja Knuutin ja Emman ainoalle pojalle Hardeknutille Tanska. Pojista vanhin oli jo Norjassa ja kaksi nuorempaa Englannissa.Potter s. 14 Knuut kuoli vuonna 1035, mutta hän ei kuitenkaan jättänyt mitään selviä ohjeita vallan perimisestä, ja siten kaksi miestä kamppaili Englannin kruunusta: toinen oli kuninkaan avioton poika Harald ja toinen Knuutin ja Emman poika Hardeknut.DeVries s. 78
Harald Jäniksenkäpälän kamppailu kruunusta vuonna 1035
Knuut Suuren kuollessa Hardeknut oli Tanskassa, jonka hänen isänsä oli hänelle jo ennen kuolemaansa antanut. Hänen velipuolensa Harald oli puolestaan Englannissa ja sai näin käytännössä sattumalta kruunun. Harald sai kannatusta pohjoisten jaarlien keskuudessa, kun taas Wessexin Godwin kannatti Hardeknutia, jonka äiti Emma Normandialainen oli Englannissa puolustamassa poikansa Hardeknutin vaateita kruunuun.Potter s. 15