Vöyri

pienoiskuva|oikea|Vöyrin kirkko. Vöyri () on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on  km², josta  km² on sisävesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Vöyrin naapurikunnat ovat Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa.

Vöyri on vauras maatalouskunta, joka levittäytyy Vöyrinjoen laaksoon Vaasan koillispuolella. Vöyrin peltotasangot ovat entistä merenpohjaa. 1700-luvulla Vöyri tuli tunnetuksi "rukiin valtakuntana", mikä viittaa kunnan maataloushistoriaan. Nykyisin Vöyrin maatalouden runko on siankasvatuksessa.

Kunta on kaksikielinen,  prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia ja  prosenttia suomea. Vöyrillä on oma suomenruotsin murteensa.

Nykyinen Vöyrin kunta perustettiin vuonna 2011 Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten kuntaliitoksessa. Vöyri-Maksamaan kunta oli syntynyt vuonna 2007, kun siihenastiset Vöyri ja Maksamaa liittyivät yhteen.

Nimen alkuperä Nimi Vöyri on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1367 ja Vöyrin pitäjä on mainittu ensimmäisen kerran 1443. Pitäjännimi Vöyri – Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734 alkaen. On pohdittu, onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste. Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru. Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.

Historia Kunnan alueella on sijainnut kolme pitäjää: Vöyri, Oravainen ja Maksamaa.

Esihistoria ja asutuksen syntyminen Vöyrin esihistorialliset löydöt ovat Etelä-Pohjanmaan rikkaimpia ja ensimmäisenä merestä nousseessa kunnan itäosassa ulottuvat aikaan 3300 eaa. Pronssikaudelta Vöyriltä on löydetty useita hautaraunioita. Nuoremmalta rautakaudelta kansainvaellusajalle asti Vöyri oli Etelä-Pohjanmaan vaurasta ydinaluetta. Alueelta on löydetty useita huomattavia kalmistoja. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400–550 jaa.) rikkaimpia. Vöyrin asutus näyttää jatkuneen historialliselle ajalle asti.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 233

Vöyrin seurakunnan perustaminen vuonna 1550 Varhaiskeskiajalla Vöyrille muutti satakuntalaisia uudisasukkaita ja 1500-luvulla alueelle saapui myös ruotsalaisia. Vuonna 1550 Vöyrin alueella oli noin 200 taloa. Vöyri kuului aluksi Pohjankyrön, Pietarsaaren ja Mustasaaren seurakuntiin, mutta 1500-luvun alussa se erotettiin omaksi seurakunnakseen. Seurakunnasta erosivat Oravainen (1676) ja Maksamaa (1775). Vöyrin ensimmäinen kirkko rakennettiin jo keskiajalla. Kirkkomäelle nousi kirkko 1500-luvun alussa ja nykyinen kirkko valmistui 1627.

Vöyriläisten vanhimpia elinkeinoja olivat maatalous, kalastus ja talonpoikaispurjehdus. 1700-luvulla myös tervanpoltto yleistyi. Maatalous kehittyi huomattavasti 1800-luvulla, jolloin kunta alkoi teollisutua.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 234 Oravaisten Kimon ruukki oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Ruukki perustettiin 1703 ja siellä valmistettiin taoksia noin 200 vuotta. Vuonna 1736 rakennettiin Oravaisten masuuni, josta syntyi 1800-luvun lopulla Oravaisten tehdasyhdyskunta.

Oravaisissa käytiin eräs Ruotsin tappioon Suomen sodassa johtaneista taisteluista, Oravaisten taistelu, 14. syyskuuta 1808.

Kehitys kunnaksi vuodesta 1868 alkaen 170px|pienoiskuva|Vöyrin vaakuna vuoteen 2007 asti. Vöyrin ensimmäinen kuntakokous pidettiin 1868 ja ensimmäinen kansakoulu avattiin vuonna 1876. Vuonna 1900 Vöyrillä oli 8 431 asukasta. Sisällissodan aikaan Vöyri oli valkoisten tärkeä tukialue. Vöyrillä toimi kevät-talvella 1918 tilapäinen sotakoulu, jossa koulutettiin aliupseereita. Koulun oppilaista koottu Vöyrin kaarti osallistui Tampereen valtaukseen.

Vöyri yhdistyi Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007. Vöyri palasi kunnan nimeksi 2011, kun Oravainen liittyi siihen.

Vöyrin vaakunan on suunnittellut heraldikko Gustaf von Numers. Vöyrin nykyinen vaakuna on Maksamaan entinen vaakuna.

Maantiede Vöyri on rukiin valtakuntaa eli sen pinta-alasta lähes kaikki alava maa-ala on peltoa. Kunnassa on myös paljon mäkiä, jotka ovat pääasiassa havupuiden peitossa.

Geologisesti Vöyri on hyvin alavaa. Monesta seikasta on pääteltävissä, että Vöyri on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.

Aluerakenne Kylät Vöyrin hallinnollinen keskus sijaitsee Koskenkylän kylässä, jossa myös kunnanvirasto sekä koulut sijaitsevat. Myös valtaosa kaupoista ja palveluista on keskittynyt Koskenkylään. Vöyri: Antiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovik, Lomby, Lotlax, Lålax, MiemoinenObotnia.fi, s.32, Viitattu 4.8.2011Kulttuuriympäristö.nba.fi Viitattu 4.8.2011 (Miemois), Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Petterinmäki (Pettersbacka), Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Tukkor (Tuckor) Maksamaa: Brudsund, Djupsund, Kärklax, Kvimo, Maksamaan kirkonkylä (Maxmo Kyrkoby), Särkimo, Tottesund, Västerö, Ölis, Österö Oravainen: Kimo, Oravainen (Oravais), Karvat, Komossa, Oxkangar, Paljakka (Paljak), Österby

Taajamat Vuoden 2017 lopussa Vöyrillä oli 6 616 asukasta, joista 3 355 asui taajamissa, 3 226 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vöyrin taajama-aste on 51,0 %. Vöyrin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Vöyrin kirkonkylä 1 810 2 Oravaisten kirkonkylä 1 215 3 Maksamaan kirkonkylä 330

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Väestö

Vöyrin asukasluku on yhteensä asukasta. Nykyisen Vöyrin alueen asukasluku laski 1970-luvun alusta 1970-luvun puoliväliin ja pysytteli 7 700 asukkaan tuntumassa aina 1980-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen Vöyrin asukasluvun kehitys kääntyi laskuun ja tasaantui 2000-luvun alussa noin 6 700 asukkaan tuntumaan. Asukasluvun kehitys kääntyi uudelleen laskuun 2020-luvun vaihteessa. Vöyrillä toteutettiin vuonna 2007 kuntaliitos Maksamaan kanssa, jolloin muodostettiin Vöyri-Maksamaan kunta. Vuonna 2011 toteutettiin uusi kuntaliitos Oravaisten kanssa, jolloin muodostettiin nykyinen Vöyrin kunta. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Vöyrin väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Vöyrin asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Vöyrin väkiluku olisi vuonna 2030 noin 5 853 asukasta, vuonna 2035 noin 5 613 asukasta, vuonna 2040 noin 5 432 asukasta ja vuonna 2045 noin 5 306 asukasta.

Asuminen

Vöyrin suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (83,1 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 11,4 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 5,5 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Vöyrin asuntokunnista on 35,5 prosenttia eli noin 970 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 36,5 prosenttia eli noin 990 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 11,0 prosenttia eli noin 300, 4–6 asukkaan asuntokuntia 16,2 prosenttia eli noin 440 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,8 prosenttia eli noin 25.

Kieli ja etnisyys Vöyri on kaksikielinen kunta. Vuoden lopussa Vöyrin väestöstä enemmistönä  prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja  prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on  prosenttia. Vöyrillä asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 4,9 prosenttia.

Vuoden 2024 lopussa Vöyrillä asui 307 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 476 ulkomaalaistaustaista. Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (239), joista suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (93), ruotsalaiset (39) ja virolaiset (33). Aasialaistaustaista väestöä edustavat myanmarilaiset (21) ja vietnamilaiset (14).

Hallinto ja politiikka Kunnallinen päätöksenteko Vöyrin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2023 lähtien Jan Finne. Ylintä päätösvaltaa Vöyrin kunnasssa käyttää 27-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Göran Backman (rkp.), 1. varapuheenjohtajana Rainer Bystedt (rkp.) ja 2. varapuheenjohtajana Anna-Lena Krooks (rkp.).

Kunnan hallintoa johtaa 10-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Anna Bertills (rkp.), 1. varapuheenjohtajana Leena Nikkari-Östman (rkp.) ja 2. varapuheenjohtajana Ove Bergman (rkp.). Vöyrin kunnassa toimivia lautakuntia ovat rakennus- ja ympäristölautakunta, maaseutulautakunta, elämänlaatulautakunta, koulutus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä tekninen lautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.

Vaalit Vöyrin suurin puolue on ollut perinteisesti ruotsalainen kansanpuolue. RKP on ollut Vöyrin kunnanvaltuuston selvästi suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. RKP on kerännyt pääsääntöisesti yli 90 prosenttia kunnan äänistä.

Muista puolueista mainittavaa kannatusta on kerännyt lähinnä SDP, jonka kannatus on nykyisin noin 5 prosenttia. SDP:n kannatus oli korkeimmillaan 1970-luvulla, jolloin puolue keräsi noin 10–15 prosentin kannatusta Maksamaan ja Oravaisten alueella. SKDL:llä oli niin ikään Oravaisissa 10 prosentin kannatus 1970- ja 1980-luvulla.

Vöyri on kuulunut kansallisissa vaaleissa Vaasan vaalipiiriin vuodesta 1962 lähtien. Tätä ennen kunta kuului Vaasan läänin pohjoiseen vaalipiiriin vuosina 1907–1962. Vöyriltä eduskuntaan valittuja kansanedustajia ovat olleet Johannes Bäck vuosina 1907–1914 ja 1917–1919, Johannes Miemois vuosina 1914–1917 ja 1919–1924, Immanuel Bäck vuosina 1927–1930, Edvard Haga vuosina 1929-1944 sekä Matts Forss vuosina 1945–1951. Oravaisten kunnanjohtajana toiminut Ulla-Maj Wideroos valittiin eduskuntaan vuonna 1995. Kaikki vöyriläiset kansanedustajat ovat edustaneet ruotsalaista kansanpuoluetta.

Kunnanjohtajat –2007: Gösta Lundström 2007–2015: Christina Båssar 2015–2020: Mikko Ollikainen 2019–2023: vt. Tom Holtti 2023–: Jan Finne

Talous ja elinkeinot

Talousalueena Vöyri kuuluu Vaasan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 47 978 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 11. suurin.

Vöyrillä oli vuonna 2022 yhteensä 2 338 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 707 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 59,2 prosenttia. Vöyrin työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 50,5 prosenttia, jalostuksen 35,8 prosenttia ja alkutuotannon 12,5 prosenttia.

Vöyrin työpaikkaomavaraisuus on 86,4 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 83,6 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 4,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Vöyrillä on 132,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset Palvelut ja maatalous ovat Vöyrin suurimpia toimialoja. Vöyrin suurimpia yrityksiä ovat kansainvälisesti toimivat konepaja JTK Power sekä infrarakentamista ja tulkkausta järjestävä Juhan Paja. Myös puutavara-autojen päällirakenteiden valmistaja Alucar toimii Vöyrillä. Vöyrin suurin yritystuloverojen maksaja vuonna 2021 oli pakkaustehdas Orapac.

Palvelut ja koulutus Vöyrin, Maksamaan sekä Oravaisten yhteinen yläaste (vuodesta 2011 alkaen koko uuden Vöyrin kunnan yläaste), Tegengrenskolan, sijaitsee Koskenkylässä.

Vöyrillä toimii Campus Norrvalla -leirikeskuksessa ruotsinkielinen urheilulukio Vörå idrottsgymnasium.

Kulttuuri