thumb|Kartta Halikon kihlakunnasta 1650-luvulta.http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/laeaenin-ja-kihlakunnankartat/@@mapview?handle=hdl_123456789_24588
Halikon kihlakunta () oli yksi Turun ja Porin läänin kahdeksasta kihlakunnasta vuosina 1635-1808. Seitsemän muuta kihlakuntaa olivat Ala-Satakunta, Masku, Mynämäki, Piikkiö, Vehmaa, Ylä-Satakunta ja Ahvenanmaa. http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Kihlakunnat Halikon kihlakunta on vuoden 1635 läänijakoa vanhempi.http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiho.htm
Kihlakuntia käytettiin vaalipiirijakona Suomessa Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehiä valittaessa. Kun Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivistä luovuttiin ylimääräisillä valtiopäivillä 1906 ja siirryttiin eduskuntavaalien 1907 yhteydessä säädyistä riippumattomaan valtiopäiväedustukseen, muodostettiin Turun läänin eteläinen vaalipiiri Ahvenanmaan, Vehmaan, Mynämäen, Piikkiön, Maskun ja Halikon kihlakunnista. http://www.finlex.fi/data/alkup/fi19060026024.pdf
Kihlakunta vuonna 1940 Vuonna 1940 Halikon kihlakuntaan kuuluivat seuraavat kunnat: Angelniemi Dragsfjärd Halikko Hiittinen Kemiö Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salon kauppala Suomusjärvi Särkisalo Uskela Vestanfjärd (nykyään Västanfjärd)
Kihlakunnan maapinta-ala oli 2 629,40 km² (1.1.1938), ja sen väkiluku oli 54 710 henkeä (31.12.1939).
Historiaa Vuoden 1680 tuomiokirjan mukaan kihlakuntaan kuuluivat seuraavat pitäjät:Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivut 23–24. Halikko Kemiö Kiikala Kisko Marttila Paimio Perniö Uskela
Kuninkaallisella kirjeellä 16. elokuuta 1693 määrättiin uusi jako: Halikko ja Angelniemen kappeli Kemiö sekä Dragsfjärdin, Hiittisten ja Vestanfjärdin kappelit Kiikala Perniö ja Finbyn (Särkisalon) kappeli Uskela sekä Salon ja Perttelin kappelit.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomen kihlakunnat Luokka:Turun ja Porin lääni