thumb|Muammar Gaddafi oli Libyan johtajana 1969-2011 thumb|Kapinallisten tunnuksenaan käyttämä Gaddafin kautta edeltänyt Libyan lippu
Libyan sisällissota oli 17. helmikuuta 2011 alkanut aseellinen konflikti maan johtajaa Muammar Gaddafia kannattavien joukkojen ja häntä vastustavien kapinallisten välillä. Sota päättyi lokakuussa 2011 Gaddafin vastustajien voittoon.
Gaddafia vastustava puoli käytti aluksi nimeä 17. helmikuuta -vallankumous. Maaliskuun alussa 2011 kapinalliset ja hallitusta tukevat erilaiset asejoukot taistelivat ankarasti monien kaupunkien hallinnasta. Hallitus näytti olevan voitolla hetken aikaa. Maaliskuun puolivälin jälkeen YK:n turvallisuusneuvosto asetti lentokiellon Libyan ilmatilaan ja salli myös ilmaiskut, mikä sinetöi Gaddafin tuhon. Länsimaiden liittouma teki ilmaiskuja ja asetti lentokiellon voimaan. Kapinalliset mursivat Misratan saarron huhtikuussa 2011. Rintamat säilyivät kuukausia miltei paikoillaan. Kapinalliset alkoivat uudestaan edetä elokuussa 2011 lähinnä läntisellä alueellaan edeten 21. elokuuta 2011 Tripoliin, missä he valtasivat suurimman osan kaupungista ja saivat Gaddafin tukikohdan Bab al-Azizyan haltuunsa kovan taistelun päätteeksi. Gaddafi oli paennut tukikohdasta, ja vielä 10. lokakuuta ei tiedetty missä hän oli.
Viimein 20. lokakuuta kapinalliset pystyivät valtaamaan sitkeää vastarintaa tehneen Bani Walidin kaupungin ja viimeisenä Sirten, jossa lopulta Muammar Gaddafi saatiin kiinni ja surmattiin. Hänen surmaajansa joutuivat oikeuteenhttp://www.hs.fi/ulkomaat/Libya+aikoo+vied%C3%A4+Gaddafin+surmaajat+oikeuteen/a1305548128100 . Hyvin pian sen jälkeen viimeiset Gaddafia tukeneet joukot antautuivat kapinallishallinnolle, joka julisti sodan päättyneeksi 23. lokakuuta. Maa oli hajanainen ja turvaton vielä tämän jälkeenkin, kun poliisia ja armeijaa ei saatu muodostettua. Esimerkiksi salafistien ja sufilaisten välillä oli kahnauksia. Sodan jälkeen tapahtui mm. murhayrityksiä ja useita aseellisia yhteenottoja. Libyan uusi hallitus ja eri islamilaiset tahot kävivät vuodesta 2014 alkaen täyttä sisällissotaa. Isis perusti tukialueensa Libyaan.
Tausta Muammar Gaddafi nousi maan johtoon syrjäyttämällä kuningas Idris I:n sotilasvallankaappauksessa vuonna 1969. Alussa moni oli tyytyväinen lännen sätkynukkena pidetyn kuninkaan kukistumiseenHilsum 2012, s. 66-67.
Gaddafi hallitsi itsevaltiaan tavoin muun muassa surmauttamalla poliittiset vastustajansa. Gaddafi oli osaltaan aloittamassa öljykriisiä kansallistamalla öljyn osaksi. Johtaja vakautti valtansa vuoden 1976 jälkeen puhdistuksissa. Gaddafi käytti hyväkseen islamia, mutta kukisti papiston. Mutta 1980-luvulla maasta paenneet ja 1990-luvuilla islamilaiset yrittivät silti kapinointiaHilsum 2012, s. 103, 110, 112113-114. Gaddafin joukot mursivat pienet kapinat nopeasti. Hallituksen kaatamista yrittäneitä surmattiin tai pantiin vankilaan.
Gaddafin vallan alla näkyi maan kansoista ja heimoista johtuva hajanaisuus. Maaseudulla ei innostuttu Vihreästä kirjasta. Esimerkiksi maan itäosassa Bengazissa säilyi salassa kapinamieli maan johtajaa vastaan.
1970- ja 1980-luvuilla Gaddafin Libya oli vastakkain lännen kanssa, mutta Gaddafi läheni länttä 1990- ja 2000-luvuilla. Libya on Afrikan rikkaimpia valtioita öljytulojensa ansiosta. Työttömyysaste on noin 30 %. Maassa oli paljon vierastyöläisiä. Vuonna 2006 Freedom House antoi Libyalle huonoimmat mahdolliset arvosanat poliittisissa oikeuksissa ja yksilönvapauksissa, ja nimesi maan "epävapaaksi".
Yleistä Egyptin kansannousun innoittamat protestit ja mielenosoitukset kiihtyivät helmikuussa 2011. Poliisin ja turvallisuusjoukkojen kerrottiin torjuneen mellakoita väkivaltaisesti. (arkistolinkki) Internetin käyttöä rajoitettiin ja länsimaiset toimittajat karkotettiin tai eristettiin. Al-Jazeeran lähetyksiä häirittiin.Libyan protesters risk 'suicide' by army hands Guardian 19.2.2011 Gaddafi kehotti kansaa puolustamaan johtajaansa ja vallankumousta 22. helmikuuta 2011 pitämässään televisiopuheessaan. Gaddafi sanoi televisiopuheessa, ettei pakene maasta, vaan taistelee kuolemaan asti.Gaddafi vakuuttaa taistelevansa mielenosoittajia vastaan Yle Uutiset 23.2.2011 (arkistolinkki). Levottomuudet kehittyivät maaliskuussa käytännössä sisällissodaksi, kun Libyan hallitus alkoi käyttää armeijaa kapinallisia vastaan. Maaliskuun puolivälissä Libyan hallitus näytti saaneen yliotteen kapinallisista. Mm. Iso-Britannia pommitti Gaddafin ilmavoimia ja ilmatorjuntaa tehden ne toimintakyvyttömiksi.Libya crisis: Gaddafi's air force 'unable to fight' BBC News 23.3.2011.
Sisällissota juuttui pitkäksi aikaa miltei paikoilleen. Elokuussa 2011 kapinalliset alkoivat edetä läntisessä Libyassa vuorilta pyrkien saartamaan maan pääkaupungin Tripolin. 20. elokuuta kapinalliset soluttautuivat Tripoliin ja siellä syntyi taisteluja kaupungin hallinnasta. 27. elokuuta kapinallisilla oli hallinnassa käytännössä koko Tripoli, ja Gaddafin hallinto kaadettu. Gaddafi itse oli piilossa ja pakosalla. Sisällissota jatkui maassa yhä Gaddafin kannattajien ja vastustajien välillä.
Väliaikaishallinnon joukot ottivat Gaddafin kiinni Sirtissä lokakuun 20. päivä 2011 välittömästi Naton tekemän ilmaiskun jälkeen. Kapinalliset pahoinpitelivät ja teloittivat Gaddafin pian kiinnioton jälkeenHRW: Gaddafin surmaamiseen jälkeen tehtiin joukkomurha Yle uutiset 17.10.2012HRW: Libyan kapinallisten tekemää joukkomurhaa ei ole edes alettua tutkia Yle uutiset ulkomaat 17.10.2012HRW: Death of a Dictator: Bloody Vengeance in Sirte (pdf, englanniksi).
Libyaa hallitsevaksi tahoksi on julistautui Muammar Gaddafin vastaisten kapinallisten Kansallinen siirtymäneuvosto, jonka ovat tunnustaneet useat valtiot. Neuvoston mukaan sen tavoitteena on johtaa poliittisesti ja sotilaallisesti, turvata libyalaisten peruspalvelut ja edustaa libyalaisia ulkomailla. Neuvoston johtajien mukaan neuvosto ei ole hallitus, vaan sen tarkoituksena on ohjata Libya Gaddafin jälkeiseen aikaan, järjestää vapaat vaalit ja luoda perustuslaki. Web-sivujensa mukaan neuvostolla on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, edustajia eri titteleillä ja 33 jäsentä, jotka edustavat Libyan alueita ja kaupunkeja. Elokuussa 2011 julkaistussa dokumentissa "Suunniteltu perustuslaillinen peruskirja siirtymävaiheelle" neuvosto esitti suunnitelman monipuoluedemokratiasta, joka perustuisi islamilaiseen lakiin (šaria).
Väliaikaishallinnon pääministeriksi valittiin Mahmoud Jibril, joka ilmoitti luopuvansa tehtävästä Gaddafin kuoltua. Hänen seuraajakseen tuli 31. lokakuuta 2011 Abdel Rahim al-Kib. Vapaat vaalit ilmoitettiin pidettäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa, ja sen jälkeen uudet päättäjät laatisivat uuden perustuslain.Ylen uutiset 31.10.2011
Tapahtumat Levottomuudet alkoivat Bengasista 17. helmikuuta 2011 ja kaupunki jäi nopeasti kapinallisten haltuun. Aloituspäivämäärä oli sovittu vuoden 2006 tapahtumien muistoksi. Tuona päivämääränä poliisi hajotti mielenosoituksen ja tappoi 14 ihmistä Italian lähetystön edessä. Mielenosoittajat olivat osoittaneet mieltään Muhammed-pilakuvia vastaan.http://www.time.com/time/world/article/0,8599,2053206,00.html
Poliisin ja turvallisuusjoukkojen kerrottiin torjuneen mellakoita väkivaltaisesti. Ihmisoikeusjärjestöjen liiton (FIDH) mukaan helmikuun levottomuuksissa kuoli noin 300–400 ihmistä. 21. helmikuuta mielenosoittajat ilmoittivat ottaneensa haltuunsa useita Libyan itäosan kaupunkeja, muun muassa Bengasin sekä Sirten. Länsi-Libyan Misurata jäi kapinallisten haltuun 23. helmikuuta parin päivän taisteluiden jälkeen.http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-12556005 24. helmikuuta Gaddafin synnyinkaupunki Sirte oli hänelle uskollisten joukkojen hallussa.http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-12570279
Gaddafi uhmasi televisiopuheessaan kapinallisia, kehotti kansaa taistelemaan mielenosoittajia vastaan johtajansa ja vallankumouksen puolesta. Gaddafi sanoi mielenosoittajien ansaitsevan kuolemantuomion, ja haukkui näitä terroristeiksi ja rotiksi. Gaddafi uhkasi myös mielenosoittajia voimatoimilla, joita ei hänen mukaansa ollut vielä käytetty. Gaddafi myös sanoi, ettei pakene maasta, vaan taistelee tarvittaessa marttyyrikuolemaan asti. 20. helmikuuta Gaddafin poika, Saif al-Islam Muammar al-Gaddafi, piti puheen jossa arveli maan ajautuvan sisällissotaan.
Mielenosoittajien ote maan läntisestä osasta vahvistui 24. helmikuuta, kun muun muassa Zuaran rannikkokaupunki päätyi kapinallisten käsiin. Gaddafi syytti terroristiverkosto al-Qaidaa ja huumeiden käyttäjiä mellakoista..
YK raportoi joukkomurhista, mielivaltaisista pidätyksistä ja mielenosoittajien kidutuksista. Gaddafin poika al-Islam sanoi perjantaina 25. helmikuuta pyrkivänsä tulitaukoon mielenosoittajien kanssa.
Maan entinen oikeusministeri Mustafa Mohamed Abud Ajleil kertoi lauantaina 26. helmikuuta, että hän pyrkii muodostamaan väliaikaisen hallituksen.
YK:n turvallisuusneuvosto asetti Gaddafin sekä hänen lähipiirinsä matkustuskieltoon ja jäädytti heidän varansa. Gaddafi ilmoitti pakotteiden olevan mitättömiä ja sanoi ettei YK saa puuttua valtion sisäisiin asioihin.
Turvallisuusneuvosto ilmoitti lähettävänsä mielenosoitusten tapahtumat tutkittavaksi Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Gaddafin epäillään syyllistyneen rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Maaliskuun ensimmäisellä viikolla käytiin kovia taisteluja Zawiyan kaupungista, joka sijaitsee 50 kilometriä Tripolista länteen ja oli kapinallisten hallussa. Loppuviikosta Gaddafille uskolliset joukot olivat saaneet haltuunsa Tunisian vastaisen rajan ja saartaneet kaupungin. 2. maaliskuuta Gaddafin joukot yrittivät valloittaa Marsa Bregan satamakaupungin, mutta ne lyötiin takaisin.http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-12626496 Oppositio puolestaan valloitti loppuviikosta Ras Lanufin satamakaupungin, joka sijaitsee Marsa Bregan ja Sirten välissä, joka olisi mahdollistanut hyökkäyksen Gaddafin synnyinkaupunkiin Sirteen.http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-12652613http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-12654670http://english.aljazeera.net/news/africa/2011/03/2011355948541399.html Kapinalliset etenivät vielä Bin Jawadiin, mutta joutuivat vetäytymään sieltä.http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/03/1285200/kapinalliset-peraantyivat-libyan-rannikolla
6. maaliskuuta 2011 Tripolissa kuului voimakasta tulitusta, jota hallituksen tiedottaja väitti ilotulitusrakettien ääniksiTripolissa kuultu voimakasta tulitusta MTV3 uutiset ulkomaat. Sekä Gaddafin joukoilla että kapinallisilla oli vankeinaan muutamia eurooppalaisia sotilaita, jotka olivat diplomaattien tukena tai auttamassa evakuointioperaatioissaEurooppalaisia sotilaita vangittu Libyassa Yle Uutiset 6.3.2011. Torstaina 10. maaliskuuta levisi maailmalle huhu, että Gaddafin joukot olivat uhkailleet kuolemalla, hakanneet ja kiduttaneet kolmea BBC:n toimittajaaGaddafin joukot kiduttivat BBC:n toimittajia - BBC:n uutisryhmä on kertonut joutuneensa vangituksi ja uhatuksi Libyassa Iltalehti.fi. 10.3.2011.. Samaan aikaan kapinalliset ja hallituksen joukot taistelivat ankarasti Zawijahin kaupungista, joka on vain 50 kilometrin päässä Tripolista. Kapinallisilla oli hallussaan kaupungin keskusta. Gaddafin joukot olivat samana päivänä lähestymässä Ras Lanufin öljykaupunkiaLibyassa taistelut tärkeistä öljysatamista jatkuvat Yle Uutiset 10.3.2010 ja pommittivat idempänä olevaa Bregan kaupunkia. Tämä johtui siitä että Gaddafin joukot pyrkivät valtaamaan kapinallisten tukialueen idässä.
10. maaliskuuta Al-Jazeera kertoi kapinallisten peräytyneen Ras Lanufista.http://english.aljazeera.net/news/africa/2011/03/201131041228856242.html Zawijahin kerrottiin olevan hallituksen joukkojen hallussa, vaikka varmistusoperaatiot jatkuivatkin vielähttp://www.bbc.co.uk/news/world-africa-12703369.
11. maaliskuuta Libyan hallituksen joukot valtasivat Bregan kaupungin, mutta kapinalliset palasivat sinne yön suojissa ja linnoittautuivat öljytuotantolaitoksiin, joiden pommittamista hallitus haluaa välttää.