Pirjo Helena Mäkelä (o.s. Hautala; 16. joulukuuta 1930 Lahti – 22. marraskuuta 2011) oli suomalainen bakteriologian tutkija ja akateemikko. Hänen tutkimusryhmänsä kehitti rokotteita, joista esimerkkinä epidemiauhan alla vuonna 1973 nopeasti kehitetty aivokalvontulehdusrokote. Mäkelä sai 11. helmikuuta 2003 ensimmäisenä suomalaisena naisena tieteen akateemikon arvonimen.
Mäkelä pyrki erityisesti auttamaan kehitysmaiden lapsia ja työskenteli rokotusohjelmissa muun muassa Bangladeshissa ja Filippiineillä. Hän oli Kansanterveyslaitoksen (ja sen edeltäjien) bakteriologian osaston johtaja ja professori 1965–1991 sekä infektiotautien yksikön päällikkö 1992–1996. Mäkelä toimi myös Englannissa ilmestyvän Microbial Pathogenesis -aikakauslehden päätoimittajana ja laati uransa aikana yli 200 tieteellistä julkaisua. Hän toimi aktiivisesti mikrobiologian alan kansainvälisissä järjestöissä johtaen esimerkiksi eurooppalaista kattojärjestöä (Federation of European Microbiological Societies, FEMS) vuosina 1992–1995 ja kahta maailmanlaajuista kattojärjestöä (International Union of Microbiological Societies [IUMS] ja International Endotoxin Society). __NOTOC__ Koulutus Mäkelä kirjoitti ylioppilaaksi Kaurialan lukiossa Hämeenlinnassa vuonna 1949. Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1955 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1961. Kliinisen mikrobiolääketieteen erikoislääkäri hänestä tuli 1963.
Perhesuhteet Mäkelän vanhemmat olivat lehtori Yrjö Eerikki Hautala ja Alli Alexandra Räikkä. Hän oli vuodesta 1954 naimisissa bakteeriopin ja serologian professori Olli Mäkelän kanssa. Mäkelälle syntyi neljä lasta. Hänen nuorimmaisensa Tomi Mäkelä on biokemian ja molekyylibiologian professori.
Tunnustuksia Mäkelä sai Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1989.
Julkaisuja
Lähteet
Aiheesta muualla
Tiedenaisia: Pirjo Mäkelä. Helsingin yliopisto.
Luokka:Suomalaiset lääkärit Luokka:Akateemikot (Suomi) Luokka:Matti Äyräpään palkinnon saajat Luokka:Vuonna 1930 syntyneet Luokka:Vuonna 2011 kuolleet