New York tai New York City, viralliselta nimeltään City of New York, on Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa sijaitseva kaupunki. New York on Yhdysvaltain runsasväkisin ja kuudenneksi tiheimmin asuttu kaupunki. Siellä asui vuonna 2020 yli 8,8 miljoonaa asukasta, ja sen metropolialueella 20,2 miljoonaa. New York on maailman tärkeimpiä talous- ja kulttuurikeskuksia ja Globalization and World Cities Study Groupin mukaan yksi maailman neljästä tärkeimmästä maailmankaupungista Tokion, Pariisin ja Lontoon ohella. Kaupunki on myös Yhdistyneiden kansakuntien ja monien muiden kansainvälisten järjestöjen kotipaikka. Maa New Yorkin alla upposi vuosina 2007–2020 keskimäärin 1–2 mm vuodessa.
Maantiede thumb|left|New York satelliittikuvassa. Keskellä näkyy Manhattan. Sijainti New York City sijaitsee Yhdysvaltain koillisrannikolla Hudson-joen suulla. Kaupunki on rakennettu pääosin kolmelle saarelle, jotka ovat Manhattan, Staten Island ja läntinen Long Island. Kaupungin kokonaispinta-ala on 1 214,4 km2, josta 785,6 km2 on maata ja 428,8 km2 vettä. Veden osuus on 35,31 %. Kaupunginosista vain Bronx on Pohjois-Amerikan mantereella. Manhattanin saaren länsipuolella virtaa Hudson ja itäpuolella East River.
Kaupunki sijaitsee 23 miljoonan asukkaan kokoisen New Yorkin metropolialueen sydämessä, ja se on eräs maailman suurimmista urbaaneista keskittymistä. New Yorkin metropolialueeseen kuuluu alueita myös New Jerseyn ja Connecticutin osavaltioiden puolelta sekä Long Islandilla sijaitseva Nassaun ja Suffolkin piirikunnista koostuva alue eli ”Nassau-Suffolk”, jota pidetään joissain laskelmissa itsenäisenä miljoonakaupunkina.
Maaperä New Yorkin graniittinen kallioperä on 100 miljoonaa vuotta vanhaa, mutta nykyiset pinnanmuodot ovat syntyneet suurimmaksi osaksi jääkauden loppuvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Mannerjään vetäytymisestä muistuttavat yhä suuret siirtolohkareet Manhattanin Keskuspuistossa, syvät supat Brooklynissä ja Queensissä ja jäätikön kasaamat moreenimuodostelmat. Jään vetäytyminen uursi myös kaupunkia ympäröivät vesialueet. Hudson ja East River ovat oikeastaan Atlantin valtameren estuaareja, ja vuorovesi nousee Hudsonia pitkin pohjoiseen Troyhin asti. New Yorkin rantaviiva muuttuu jatkuvasti, kun meri kuluttaa maata yhdestä paikasta ja kasaa sitä jonnekin muualle. Vaikka satamaa ruopataan säännöllisesti, laivaväylät täyttyvät jatkuvasti jokien tuomasta lietteestä ja ovat liian matalia moderneille syvänmeren aluksille. Kallioisen Manhattanin eteläpuolella on suojainen, syvä ankkuripaikka, josta on helppo pääsy merelle.
Manhattanin eteläkärki ja keskiosa ovat graniittia, ja korkeimmat rakennukset keskittyvät näille alueille. Greenwich Villagen ja Chelsean alueilla maaperä on pehmeämpää ja rakennuskantakin matalampaa. Brooklyn oli aikanaan suoaluetta, Queens taas maanviljelysseutua 1700-luvulle asti. New Yorkin kallioperästä on löydetty yli 90:tä arvokasta kivilajia ja 170 eri mineraalia.
Luonto New Yorkin ekosysteemi on kokenut suuria ja nopeita muutoksia ihmisasutuksen vuoksi. Yleisimmät eläimet ovat torakka ja isorotta, jotka ovat tulleet kaupunkiin Euroopasta kauppareittejä pitkin. Silti kaupungissa on tavattu yhä 80 kalalajia, kymmenittäin lintulajeja muuttohaukasta kyyhkyihin ja nisäkkäitäkin, kuten pesukarhuja ja kojootteja. Jamaica Bay Long Islandissa, Clove Lakes Park Staten Islandissa ja Alley Pond Park Queensissä ovat luontosaarekkeita, jotka tarjoavat turvapaikan monille lajeille. Kasvillisuus on vähentynyt ja kärsinyt kaupungin laajetessa, ja nykyisten kaupunkikasvien pitää kestää happosateita, otsonia ja ilmansaasteita. Kaupungissa on kaksi kasvitieteellistä puutarhaa, Bronxissa ja Brooklynissa, ja useita eläintarhoja.
Ilmasto thumb|Wollman Rink -luistinrata Central Parkissa talvella.
New Yorkissa sataa keskimäärin hiukan harvemmin kuin joka kolmas päivä, vähiten syys-lokakuussa, jolloin sataa noin joka viides päivä.
Kaupungin aiheuttama lämpösaareke tuntuu voimakkaimmin kesäöinä, jolloin kaupunki on 2–4 astetta lämpimämpi kuin ympäröivä maaseutu.
Kylmin kuukausi on tammikuu, jonka keskimääräinen alin lämpötila on -4 °C, kuumimpia ovat heinäkuu ja elokuu, joiden keskimääräinen ylin on 28 astetta. Kaikkien aikojen kylmin oli -26 °C, joka mitattiin helmikuussa 1934. Lämpöennätys on vuodelta 1936, 41 astetta. Kaupungissa on talven aikana keskimäärin 11 lumisadepäivää.
Kaupunkikuva ja nähtävyydet thumb|Kesäinen näkymä Central Parkista. New York tunnetaan erityisesti korkeista pilvenpiirtäjistään, ja niitä on New Yorkissa enemmän kuin missään muussa maailmankaupungissa. Vaikka modernin pilvenpiirtäjän alkuperästä kiistelläänkin, yleisen käsityksen mukaan juuri Manhattanilla syntyi rakennustyyppi, jossa yhdistettiin teräsrunko ja hissi niin että korkeat rakennukset tulivat käyttökelpoisiksi. Itse sana ”pilvenpiirtäjä” () otettiin käyttöön 1880-luvulla kuvaamaan tätä newyorkilaista ilmiötä.
Pilvenpiirtäjiä on rakennettu runsaasti asuin- ja toimistokäyttöön korkean maanhinnan ja väestötiheyden vuoksi. Kaupungissa on kuitenkin paljon tunnettuja rakennuksia, jotka edustavat eri arkkitehtuurisuuntauksia. Woolworth Building (1913) on tehty uusgoottilaista tyyliä noudattaen, ja 1930-luvun alussa valmistuneet Chrysler Building (1930) ja Empire State Building (1931) taas edustavat tyyliltään art decoa. Uudempaa arkkitehtuuria edustavat Seagram Building (1957) ja Condé Nast Building (2000).
Pilvenpiirtäjien ohella New Yorkissa on myös monia merkittäviä riippusiltoja, jotka pääasiassa yhdistävät Manhattanin ympäröiviin kaupunginosiin. Ikonisimpana New Yorkin silloista erottuu Brooklyn-silta, joka oli aikoinaan maailman pisin silta. Myös vuonna 1964 valmistunut, Brooklynin ja Staten Islandin yhdistävä, Verrazzano-Narrows Bridge oli valmistuessaan maailman pisin riippusilta.
New Yorkissa vierailee vuosittain noin 47 miljoonaa turistia. Suosittuja turistikohteita ovat Empire State Building, Vapaudenpatsas, Ellis Island, Rockefeller Center, Times Square, teatteriesitykset Broadwaylla ja lukuisat museot, kuten MoMA eli Museum of Modern Art tai Metropolitan Museum of Art. Kuuluisia puistoja ovat Central Park, Washington Square Park, New York Botanical Garden -puutarha ja Bronx Zoo -eläintarha. Fifth Avenue ja Madison Avenue ovat tunnettuja ostoskatuja.
Alueet pienoiskuva|New Yorkin hallintoalueet: New York on jaettu viiteen hallintoalueeseen, joista jokainen on väestömäärältään suurkaupungin kokoinen. Väestöarviot ovat vuodelta 2007:
Manhattan – New Yorkin piirikunta, 1 620 867 asukasta. Manhattan on tiheimmin asuttu kaupunginosa. Bronx – Bronxin piirikunta, 1 373 659 asukasta. Bronx on kaupungin pohjoisosa, ja ainut kaupunginosa, joka sijaitsee mantereella. Brooklyn – Kingsin piirikunta, 2 528 050 asukasta. Brooklyn on kaupungin väkirikkain kaupunginosa. Queens – Queensin piirikunta, 2 270 338 asukasta. Queens on pinta-alaltaan suurin kaupunginosa. Staten Island – Richmondin piirikunta, 481 613 asukasta.
Historia
Varhainen historia ja eurooppalaisten tulo New Yorkin alueen alkuperäisiä asukkaita ovat Lenape-intiaanit. He olivat metsästäjä-keräilijöitä, mutta harjoittivat myös maanviljelystä ja viljelivät maissia sekä tupakkaa. Eurooppalaisten saapuessa heitä oli noin 20 000, mutta Euroopasta tulleet taudit tuhosivat heistä pian suuren osan.
thumb|left|Uuden Amsterdamin kartta vuodelta 1660. Kaupunki perustettiin Manhattanin eteläkärkeen. Hollantilaiset uudisasukkaat perustivat Manhattanin saaren eteläosaan Nieuw Amsterdamin () vuonna 1626. Englantilaiset valtasivat kaupungin vuonna 1664 ilman taistelua, ja se nimettiin Yorkin herttuan mukaan New Yorkiksi. Toisen Englannin ja Hollannin välisen sodan jälkeen, vuonna 1667, Alankomaat luovutti New Yorkin englantilaisille ja sai vastineeksi Surinamen siirtokunnan.
Brittihallinnon aika New Yorkissa oli hyvä satama, mikä kasvatti suuresti kaupungin merkitystä 1700-luvulla, kun Uuden-Englannin siirtokunnat vaurastuivat kaupankäynnillä. Uuden-Englannin hollantilaista ja englantilaista alkuperää olevien asukkaiden joukossa oli erinomaisia merenkulkijoita. Tyypillisesti kauppaa käytiin kolmiokauppana. Tuottoisin kolmioreiteistä oli ”orjakolmio”, jonka liikenteelle eteläisten siirtokuntien maataloustuotteiden massatuotanto merkitsi paljon.
pienois|Kapteeni Kidd New Yorkin satamassa. Jean Leon Gerome Ferrisin (1863–1930) maalaus.
Legitiimin kaupankäynnin lisäksi jenkit olivat valmiita suoranaiseen merirosvoukseenkin. Utrechtin rauha 1713 vei kapteeneilta laillisen oikeuden ryöstää Englannin vihollisia, mutta käytännössä se merkitsi vain kaikkien maiden kauppalaivojen joutumista saaliiksi. New York oli johtavien merirosvopäälliköiden turvapaikka ja heidän miehistöjensä eniten suosima satama. New Yorkin kauppiaat pitivät merirosvojen tuomista edullisista kauppatavaroista sekä heidän avokätisestä rahankäytöstään. Vuoden 1700 vaiheilla kapteeni William Kidd ja hänen miehensä pitivät New Yorkia kohtauspaikkanaan. Hieman myöhemmin siirtokunnan kuvernööri vaati Lontoon amiraliteetilta laivaa, joka olisi riittävän nopea tuhoamaan merirosvot. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut pariinkymmeneen vuoteen, ja säännöllisen kaupan harjoittajat suosivat Bostonia, jossa vallitsi kunnollisen kveekarikaupungin järjestys ja vakaus. Vielä 1770 New York oli vasta siirtokuntien neljänneksi merkittävin satama Philadelphian, Bostonin ja Charlestonin jälkeen, mihin kylläkin vaikutti myös Hudson- ja Mohawk-joen laakson taloudellisen kehityksen hitaus. Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa britit valtasivat New Yorkin, ja se vapautui vasta 1783 brittien peräännyttyä.
1800- ja 1900-luvut thumb|Mulberry Street noin vuonna 1900. pienoiskuva|New Yorkin Ydinkeskustaa vuonna 1929. New York oli 1800- ja 1900-luvuilla tärkeä Euroopasta tulevien siirtolaisten tulosatama.
Italialaistaustainen järjestäytynyt rikollisuus sai lujan otteen kaupungista 1920-luvun kieltolain aikana. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki ajautui talousvaikeuksiin ja New York rappeutui väestön muutettua lähiöihin ja teollisuuden vähennyttyä. Vuosina 1953–1968 murhien lukumäärä suhteessa asukaslukuun kasvoi kolminkertaiseksi. New York kärsi vakavista rotumellakoista 1960-luvulla, ja 1970-luvulla se sai maineen rikollisuuden pesänä. Pohjanoteerauksena vuonna 1975 kaupunki oli lähellä ajautua konkurssiin.
Wall Streetistä ja New Yorkista tuli jälleen kansainvälisen rahoitusteollisuuden ja pankkitoiminnan keskus 1980-luvulla. Kaupunkiin muutti kosmopoliittisen elämäntyylin omaksuneita ihmisiä ja siirtolaisia. 1990-luvulla rikollisuus väheni merkittävästi pormestari Rudolph Giulianin (1994–2001) käyttöön ottaman nollatoleranssipolitiikan ja poliisivoimien lisäyksen ansiosta.
2000-luku Vuonna 2001, syyskuun 11. päivän iskuissa terroristit ajoivat kaksi matkustajalentokonetta World Trade Centerin kaksoistorneihin ja tuhosivat rakennukset. Iskussa kuoli yli 2 700 ihmistä. Tuhoutuneiden rakennusten paikalle on rakennettu uusi World Trade Center, jonka tunnetuimpana ja korkeimpana rakennuksena on One World Trade Center.
Hurrikaani Sandy aiheutti kaupungissa vuonna 2012 yli 15 miljardin dollarin tuhot. Se pysäytti sekä lento- että raideliikennettä. Asukkaat joutuivat paikoin olemaan ilman sähköä jopa kahden viikon ajan. Vuonna 2020 kaupunki ja laajemmin koko osavaltio oli yksi Yhdysvalloissa puhjenneen koronavirusepidemian keskuksista.
pienois|none|750px|Manhattanin eteläkärki marraskuussa 2014.
Hallinto Kautta historian New Yorkin hallinnossa on vallinnut kaksi jännitettä: toisaalta osavaltion kanssa käyty kamppailu kaupungin itsehallinnosta ja toisaalta kaupungin osa-alueiden pyrkimys hallinnon hajauttamiseen.
New Yorkin kaupunkia johtavat pormestari ja kaupunginvaltuusto (). Kaupungin pormestarina on vuoden 2026 alusta lähtien toiminut demokraatti Zohran Mamdani.