Villakot eli kantavillakot (Senecio) on kasvisuku asterikasvien heimossa. Suvussa on yli 1460 lajia. Villakoilla on kosmopoliittinen levinneisyys. Villakot sisältävät pyrrolitsidiinialkaloideja, jotka vaikuttavat pääasiassa maksaan aiheuttaen kroonisesti etenevää maksakirroosia. Villakkoja on käytetty värjäyksessä.
Villakot ovat yksi-, kaksi- tai monivuotisia. Monilla lajeilla lehdet sijaitsevat kierteisesti ja kukintona on keltakukkainen huiskilomainen mykeröstö. Suomessa on tavattu 13 kantavillakkolajia. Vain kalliovillakko on alkuperäislaji, peltovillakko on muinaistulokas ja loput lajit uustulokkaita.Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 110–112.)
Villakkojen luokittelu
Villakoihin kuuluu noin 1460 lajia, joten se on runsaslajisimpia asterikasvien sukuja ja kaikkein suurin, jos apomiktisia pikkulajeja sisältäviä voikukkia ja keltanoita ei huomioida. Villakoiden ja lähisukuisten kasvien sukurajojen määrittäminen on vaihdellut ja vaihtelee edelleen. Suvusta on aiemmin erotettu mehilehtiset ja puumaiset lajit ja muun muassa suvut mehivillakot (Kleinia) ja sineraariat (Pericallis).Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. . Myös vielä 2000-luvun alussa villakoihin luokitelluista kasveista on erotettu edelleen lajeja eri sukuihin. Suomenkielisessä nimistössä Senecio-sukuun kuuluvia lajeja on siirretty sukuihin: Bethencourtia, Curio, peijavillakot (Jacobaea) ja Roldana.Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Villakot (Senecio) Peijavillakoihin kuuluvat uusimman taksonomian mukaan Suomessa luonnonvaraisista villakoista ojavillakko, hamppuvillakko, liuskavillakko ja jaakonvillakko sekä koristekasvina viljelty hopeavillakko.
Villakkolajeja Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät lajit: dorianvillakko (Senecio doria) (satunnainen viljelykarkulainen) idänvillakko (Senecio dubitabilis) lännenvillakko (Senecio eremophilus) ranskanvillakko (Senecio gallicus) buurivillakko (Senecio inaequidens) kakkaravillakko (Senecio leucanthemifolius) kevätkakkaravillakko (S. leucanthemifolius subsp. vernalis), aiemmin kevätvillakko (S. vernalis) korvavillakko eli sinivillakko (Senecio lividus) lehtovillakko (Senecio nemorensis) (mahdollisesti Suomessa) harsuvillakko (Senecio ovatus) puistovillakko eli jokivillakko (Senecio sarracenicus, syn. S. fluviatilis) (vakiintunut viljelykarkulainen) rikkavillakko (Senecio squalidus) kalliovillakko (Senecio sylvaticus) tahmavillakko (Senecio viscosus) peltovillakko (Senecio vulgaris) sädepeltovillakko (var. hibernicus) kehräpeltovillakko (var. vulgaris)
Muita lajeja: kolkkavillakko (Senecio angulatus) viittavillakko (Senecio crassissimus) purppuravillakko (Senecio elegans) sutivillakko (Senecio flavus) hiekkavillakko (Senecio glaucus) sepovillakko (Senecio macrophyllus) kesävillakko (Senecio polyodon) liaanivillakko (Senecio syringifolius) kapinvillakko (Senecio tamoides)
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Villakot (kantavillakot) – Senecio United States Department of Agriculture (USDA): Senecio ITIS: Senecio Funet: Villakot (Senecio) Coloria.net, Värjäys: Senecio Villakot
*