Keihäsmittari (Rheumaptera hastata) on pohjoisen pallonpuoliskon alueella yleinen, päivällä lentävä perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö Keihäsmittari on suurehko mittariperhoslaji. Sillä on voimakas, puhtaan mustavalkoinen siipikirjailu. Siipien pohjaväri on musta, mutta valkoinen on tavallisesti siipien hallitseva väri. Ulompi poikkiviiru on valkoinen, leveä ja sen keskellä saattaa olla mustia pisteitä. Etusiivissä ulommasta poikkiviirusta suuntautuu siiven ulkosyrjää kohti selkeä keihäänkärkeä muistuttava kuvio. Takasiivessä kuvio ei välttämättä ole yhtä selvä. Siiven tyviosan valkoinen viiru on keskivaiheiltaan leventynyt ja ainakin etusiivessä se yhtyy ulompaan poikkiviiruun. Siipiväli 34–38 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/r/rheumaptera_hastata.htmlhttp://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1787 Lentävä yksilö näyttää vaalealta.Metlan sivu
Lajista tavataan huomattavan usein yksilöitä, joilta puuttuu joko jompikumpi tai molemmat takasiivet.Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint.
Ilman tarkempaa tutkailua keihäsmittari muistuttaa kovasti pienempää sukulaistaan vasamamittaria (Rheumaptera subhastata) sekä muutamia raanumittarilajeja (suku Epirrhoe).
Levinneisyys ja lentoaika Keihäsmittaria tavataan useina alalajeina koko Euroopasta Venäjän poikki Kanadaan ja Yhdysvaltojen itärannikolle ulottuvalla vyöhykkeellä. Suomessa se on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Laji lentää kesäkuusta heinäkuun alkuun.http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Rheumaptera/hastata/Rheumaptera%20hastata.htm
Elinympäristö ja elintavat Keihäsmittari viihtyy valoisien metsien laidoilla ja aukkopaikoilla sekä pensaikkoisilla niityillä. Enimmäkseen päivällä lentävänä lajina se tulee harvoin valolle. Se lentää vilkkaasti ja ollessaan laskeutuneena kasvillisuuteen perhonen levittelee siipiään toistuvasti. Vaikka laji onkin yleinen, aikuisia perhosia tavataan yleensä vain yksitellen. Keihäsmittarin toukka elää koivuilla ja pajuilla sekä herukoilla, mustikoilla ja suomyrtillä. Joinakin vuosina lajia on varsin runsaasti, jolloin toukkia pidetään jopa koivun tuholaisena, joskaan vahingot eivät yleensä ole taloudellisesti merkittäviä. Toukka elää ympärilleen keräämänsä lehtikieppiä ja talvehtii maassa kotelona.
pienoiskuva|vasen|Keihäsmittarin toukka amerikkalaisen koivun lehdellä.
Ravintokasvi Toukka elää erityisesti koivuilla (Betula) sekä pajuilla (Salix).
Lähteet
Aiheesta muualla Pertti Pakkanen: Suomen Euphyia, Epirrhoe ja Rheumaptera -lajit
Luokka:Kenttämittarit Luokka:Metsätuhot