pienoiskuva|Yö Orjansaaren kylässä (Krutaja Gora). thumb|175px|Mäkrälän kunta Käkisalmen piirin kartalla. Mäkrälä (myös Mäkrä) eli Razdolje () on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Pietarista pohjoiseen johtavan maantien varrella 70 kilometriä Käkisalmesta etelään. Kylässä on 1 300 ja kunnassa 1 500 asukasta (vuonna 2011)Materialy, s. 37..
Maantiede ja asutus Mäkrälän kunnan pinta-ala on 292,6 neliökilometriä. Se rajoittuu idässä Käkisalmen piirin Raudun (ven. Sosnovo), pohjoisessa Petäjärven (Petrovskoje) ja lännessä Punnuksen (Krasnoozjornoje) ja Valkjärven (Mitšurinskoje) kuntiin sekä etelässä Leningradin alueen Viipurin ja Seuloskoin piireihin.Materialy, s. 15. Pinta-alasta 84,5 % on metsää ja 13,7 % maatalousmaataMaterialy, s. 31..
Kunnan alueella virtaavat Saijanjoki, Suontaanjoki (ven. Strannitsa) ja Valkiajoki (Belaja). Järviä ovat Ala- ja Ylä-Mustjärvi (Bolšoje ja Maloje Lugovoje), Heräjärvi (Žemtšužina), Koivulanjärvi (Medvedevskoje), Mäkräjärvi (Volynskoje), Nurmijärvi (Borisovskoje), Saarijärvi (Nižneje Posadskoje) ja Valkjärvi (Mitšurinskoje).Materialy, s. 16. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, turve, sapropeeli ja mineraalivärit. Alueella sijaitsee osa Väärämäenselän rauhoitusalueestaMaterialy, s. 22..
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu neljä kylää: Berežok (entiset Valkjärven Siparila ja Lemmettylä), Borisovo (ent. Valkjärven Nurmijärvi), Krutaja Gora (ent. Raudun Miitronmäki ja Orjansaari) ja Kutšerovo (ent. Valkjärven Veikkola)Suomenkieliset nimet: . Alueella on 20 puutarhapalsta- ja huvila-aluetta. Lomanviettäjien määräksi arvioidaan 17 000 henkeä.Materialy, s. 41.
Historia Ennen talvi- ja jatkosota nykyisen Mäkrälän kunnan alue kuului pääosin Suomen Valkjärven kuntaan. Mäkrän eli Mäkrälän kylä sijaitsi silloisen Raudun kunnan puolella neljä kilometriä kirkonkylästä luoteeseen ja noin 12 kilometrin päässä valtakunnanrajasta. Sotien seurauksena alue luovutettiin Neuvostoliitolle, jossa se kuului aluksi Raudun (Sosnovon) ja vuodesta 1961 lähtien Käkisalmen piiriin. Nykyinen maalaiskunta muodostettiin vuoden 2006 alussa.
Vuonna 1944 alueelle perustettiin Mäkrälän, Nurmijärven ja Hiekkamäen sovhoosit, jotka vuonna 1952 yhdistettiin Razdoljen karjataloussovhoosiksi. Vuonna 1960 siihen liitettiin vielä Kutšerovon sovhoosi. Valtiontila muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1994.
Liikenne, talous ja palvelut Mäkrälän itäpuolitse kulkee Pietarin, Käkisalmen ja Sortavalan välinen rautatie sekä maantie A129. Lähimmät rautatieasemat ovat Raudussa ja Petäjärvellä.Materialy, s. 46–47.
Kunnan pääelinkeino on maatalous. Tärkein tuotantolaitos on maidon ja lihan tuotantoon erikoistunut Razdoljen karjatila. Lisäksi on neljä yksityisviljelijää, 359 palstaviljelmää ja kalanviljelylaitos.Materialy, s. 35–36. Lähes puolet työvoimasta käy töissä kunnan ulkopuolella, etupäässä RaudussaMaterialy, s. 38..
Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, lääkintäasema, yleinen sauna, posti ja muutama kauppaMaterialy, s. 39–40..
Nähtävyydet ja matkailu Valkjärven ja Nurmijärven rannoilla on arkeologisia löytöpaikkoja. Kulttuuriperintökohteisiin kuuluu kaksi neuvostosotilaiden hautapaikkaa.Materialy, s. 26–27. Kunnan alueella sijaitsee neljä lomakylää sekä kalastus- ja metsästysmajaMaterialy, s. 42..
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Mäkrälän kunnan sivusto Mäkrälän kunta Käkisalmen piirin sivustolla
Luokka:Käkisalmen piirin kunnat Luokka:Rautu