Mustikkalehtimittari (Scopula ternata) on erittäin yleinen mittariperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö Vaalea perhonen. Siipien pohjaväri on kellertävänvalkoinen ja ne ovat kauttaaltaan pienten harmaanruskeiden pisteiden kirjomat. Siipien poikki kulkee kolme kellanruskeaa poikkijuovaa, jotka saattavat erottua heikosti, etenkin takasiivissä. Ulompi poikkijuova on vain kevyesti aaltoileva ja siiven etureunan puoleinen osa on muuta juovaa tummempi. Siipien alapinnalla on tiheä mustanharmaa pisteytys. Perhosen niska on vaalea. Siipiväli 23–27 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/s/scopula_ternata.htmlPeder Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986 s. 38–39Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint.
Huomattavan samannäköinen laji on maitolehtimittari (Scopula floslactata).
Levinneisyys ja lentoaika Mustikkalehtimittaria tavataan Keski- ja Pohjois-Euroopasta Keski-Aasian läpi Venäjän kaukoitään ulottuvalla vyöhykkeellä. Suomessa laji on erittäin yleinen pohjoisinta Lappia myöten. Aikuiset perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppupuoliskolle.http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Scopula/ternata/Scopula%20ternata.htm
Elinympäristö ja elintavat Lajia tavataan erityisesti metsiköissä, soilla ja matsäniityillä aina puurajalle asti. Perhonen lentää iltahämärän laskeuduttua ja lentää helposti valolle. Pohjoisessa se on aktiivinen myös päivällä. Monien sukulaislajiensa tapaan mustikkalehtimittari lähtee häirittynä hyvin helposti lentoon päivälläkin.
Keskenkasvuinen toukka menee talvilevolle jo heinäkuun lopulla ja aktivoituu jälleen toukokuussa. Se koteloituu maahan.
Ravintokasvi Toukka elää pääasiassa mustikalla (Vaccinium myrtillus).
Lähteet
Aiheesta muualla kuva toukasta
Luokka:Lehtimittarit