pienoiskuva|Iranin Azerbaidžan. Azerbaidžan on historiallinen maakunta Iranin luoteisosassa. Azerit käyttävät siitä usein nimitystä Etelä-Azerbaidžan. Hallinnollisesti alue jakautuu Itä-Azerbaidžanin, Länsi-Azerbaidžanin ja Ardabīlin maakuntiin, joissa on yhteensä 7,1 miljoonaa asukasta (vuonna 1996).
Alueen pääväestön muodostavat Keski-Aasiasta 1000-luvun alussa saapuneet azerit sekä kurdit. Azerit ovat etupäässä šiialaisia ja kurdit sunnimuslimeja. Historiallinen Azerbaidžan jaettiin Venäjän ja Persian kesken Gulistanin ja Turkmantšain rauhansopimuksilla vuosina 1813 ja 1828. Venäjään ja myöhemmin Neuvostoliittoon kuulunut Araksjoen pohjoispuolinen alue muodostaa nykyään itsenäisen Azerbaidžanin tasavallan.
Iranin Azerbaidžan on tärkeä maatalousalue, jossa kasvatetaan vehnää, ohraa, tupakkaa ja puuvillaa. Suurin kaupunki ja teollisuuskeskus on Täbriz. Kaivosteollisuus tuottaa kuparia, arsenikkia, kivihiiltä ja suolaa.
1900-luvulla Iranin Azerbaidžanissa oli useita itsehallintoa vaatineita liikkeitä. Azerbaidžanin kriisin aikana vuonna 1945 se julistettiin Neuvostoliiton tukemaksi autonomiseksi tasavallaksi. Iranin valtion asettamista rajoituksista huolimatta paikallinen identiteetti on vahva, mutta samalla alueen azerit kokevat itsensä myös iranilaisiksi.
Lähteet
Aiheesta muualla
Encyclopædia Iranica: Azerbaijan
Luokka:Iranin maantiede Luokka:Azerbaidžanin historia