Koutokeino (, , )Pohjois-Norjan paikannimet. Teoksessa: on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa. Asukkaista valtaosa on saamelaisia ja kunta on saamelaisuuden keskuspaikka. Koutokeinossa oli vuoden 2023 alussa 2 847 asukasta ja se on 9 707,34 neliökilometrin laajuinen, mikä tekee siitä Norjan suurimman kunnan pinta-alan mukaan.
Nimi
Kunnan suomenkielinen nimi Koutokeino tulee pohjoissaamenkielisestä nimestä Guovdageaidnu. Kunnan norjankielinen nimi Kautokeino puolestaan pohjautuu suomenkieliseen nimeen.
Guovdageaidnu tarkoittaa suomeksi keskitietä. Nimi saattaa tulla siitä, että Koutokeinosta on yhtä pitkä matka Alattioon (vanha markkinapaikka), Karesuvantoon, Raisiin ja Kaarasjoelle.
Maantiede 300px|thumb|right|Koutokeinojoki virtaa keskustaajaman läpi. Koutokeinon kunnan pinta-ala on 9 707,34 km², joka tekee siitä Norjan suurimman kunnan pinta-alan mukaan. Kunnan rajanaapureita ovat Alattio pohjoisessa, Kaarasjoki idässä, Tromssan läänin puolella Raisi lännessä ja Naavuono koillisessa, sekä Suomen puolella Inari kaakossa ja Enontekiö etelässä.
Kolmen maan läpi kulkevan Kalottireitin toinen pää on Koutokeinossa. Koutokeinon kunnan ja sen keskustaajaman läpi virtaa alajuoksultaan Altajoeksi kutsuttu Koutokeinojoki.
Kunnan korkein vuori on Čáravárri, jonka huippu kohoaa 887 metrin korkeuteen. Metsä on lähes kokonaan koivua, ja monissa kohdin on vain paljakkaa.
Ilmasto Koutokeinossa vallitsee subarktinen ilmasto, ja talvet ovat usein kylmiä ja kesät lämpimiä. Kaamos kestää noin 7 viikkoa, marraskuun loppupuolelta tammikuun puoleenväliin, ja lisäksi kesäisin on yötön yö.
Historia Koutokeinosta muodostettiin oma kirkkoherrakuntansa vuonna 1674. Ensimmäinen kirkkoherra oli Ylitornion kirkkoherra Nicolai Ulopolitanuksen poika Johannes Nikolainpoika Tornensis. Ensimmäinen kirkko Koutokeinoon saatiin vasta seuraavan kirkkoherran, Johanneksen veljen Andreasin aikana vuonna 1701. 8. marraskuuta 1852 Koutokeinossa tapahtui Koutokeinon kansannousu, joka oli saamelaisten aloittama kansannousu norjalaisia vastaan. Kansannousun aloitti lestadiolainen äärilahko Koutokeinon hurmos.
Yhteiskunta Politiikka Koutokeinon pormestarina on vuodesta 2023 toiminut Flyttsamelista-puolueen Anders S. Buljo. Hän oli aiemmin ollut apulaispormestari Johan Vasaran pormestarikaudella.
Koutokeinon kunta oli vuoteen 2009 asti oma vaalipiirinsä saamelaiskäräjävaaleissa, mutta siitä lähtien se on ollut osa Ávjovárrin vaalipiiriä yhdessä Kaarasjoen ja Porsangin kuntien kanssa. Muissa vaaleissa se on osa Finnmarkin vaalipiiriä.
Talous
thumb|right|Koutokeinon ydinkeskusta. Koutokeinossa on kolme päivittäistavarakauppaa, joista kaksi, ketjukaupat Rema 1000 ja Coop Marked ovat keskustaajamassa, ja Nærbutikken-ketjuun kuuluva Oves Varesenter Maasin kylässä. Coop Marked -kaupan yhteydessä toimivat myös apteekki ja norjalainen alkoholijuomakauppa Vinmonopolet. Keskustassa on lisäksi norjalaisen Thon Hotel -ketjun hotelli, Kautokeino Villmarksenter -majapaikka ja Kautokeino Camping. Taajamassa on myös kaksi huoltoasemaa, ja paikallisessa kulttuurikeskuksessa on Maritex Gávpi -käsityöliike. Koutokeinossa on lisäksi kaksi ravintolaa; Boddu, Pitstop ja vielä lisäksi kahvila Kafé Vika.
Kaivostoiminta Koutokeinon Biedjovággissa on ollut aiemmin kaivostoimintaa. Vuonna 2010 Biedjovággin kaivosten vanha omistaja IGE Nordic myi kaivokset Arctic Gold -yhtiölle. Vuonna 2012, kun kunnanvaltuusto päätti kaivostoiminnasta, tulos oli ei. Kesäkuun neljännen ja viidennen päivän välisenä yönä Max Mackhè, joka pysyi tuntemattomana yhden vuorokauden ajan, liimasi keskustaajaman ilmoitustauluille, oviin, seiniin, valotolppiin ja muihin mahdollisiin paikkoihin protestijulisteita joiden otsikko oli «Si NEI til gruvedrift og opplev fordelen!», eli vastustusta kaivostoimintaa kohtaan. Pian sen jälkeen alueelle ilmestyi samantapaisia julisteita kaivostoiminnan puolesta, kuin oli ollut aiemmin kaivostoimintaa vastaan.
Liikenne Koutokeinon julkinen liikenne on vähäistä, ja melkein kaikki asukkaat omistavat henkilöauton. Koutokeinon ja Alattion välisiä busseja kulkee vuoden ympäri. Jo 1-luokkalaisten (6-vuotiaiden) koulumatkojen ollessa pisimmillään monta kymmentä kilometriä on Koutokeinossa koulubusseja, jotka liikennöivät koulujen ja asutetuimpien teiden välillä aamuisin ja iltapäivisin. Näihin minibusseihin voi tarpeen mukaan tulla kyytiin muitakin paikallisia. Koutokeinossa on takseja, mutta ei varsinaista taksiasemaa eikä taksipaikkaa. Joitain kilometrejä keskustaajamasta pohjoiseen on toisen maailmansodan aikainen lentopaikka, Koutokeinon lentokenttä, mutta sillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista liikennöintiä. Koutokeino on tieyhteydessä Riksvei 93:n avulla Alattioon, Riksvei 92:n avulla Kaarasjoelle, ja Norjan puolen Riksvei 93:n ja Suomen puolen Kantatie 93:n avulla Enontekiön Hettaan.
Väestö Koutokeinon kunnan 2 847 asukkaasta noin kaksi kolmasosaa asuu Koutokeinon keskustaajamassa. Yksi kolmasosa asutuksesta on jakautunut eri puolille kuntaa. Maasin kylässä asuu noin 400 asukasta, ja loput kunnan asukkaista asuvat hajallaan 14 kylässä ympäri kuntaa. Koutokeinon kunnan ikäjakauma eroaa huomattavasti sekä Finnmarkin läänin että Norjan tavallisesta ikäjakaumasta, sillä kunnan väestöstä yli 50 % on alle 30-vuotiaita. Lisäksi yli 66-vuotiaita on Koutokeinossa alle puolet Norjan keskiarvosta.
Koulutus pienoiskuva|right|Saamelainen keskiasteen koulu ja poronhoitokoulu Koutokeinossa on nykyään viisi opetuslaitosta. Keskustaajamassa sijaitsevat Koutokeinon ala-aste ja Koutokeinon yläaste, jotka aiotaan yhdistää hallinnollisesti yhdeksi kouluksi. Ala-asteella opetusta on erikseen sekä saameksi että norjaksi, mutta norjankielisiä luokkia on vain kaksi, 1-4 C ja 5-7 C, koska suurin osa lapsista käy saamenkielistä luokkaa. Yläasteella opetus ei ole kielellisesti jaoteltua. Keskustaajamassa on myös Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla. Kunnan koulutuksen huippu on Saamelainen korkeakoulu (), jossa on noin 200 opiskelijaa ja 80 työntekijää. Maasin kylässä on Máze lagasbirasguovddáš, jossa on peruskoulu, iltapäivätoimintaa ja päiväkoti. Maasin koulussa kaikki opetus on saameksi. Koutokeinossa Láhpoluoppalin kylässä oli myös koulu, Láhpoluoppalin koulu, mutta se lakkautettiin kesällä 2012.
Kulttuuri thumb|Koutokeinon kirkko thumb|Beaivváš-saamelaisteatteri Koutokeinossa vallitsee vahva saamelaiskulttuuri, ja kuntaa pidetään saamelaisuuden keskuksena. Koutokeinossa sijaitsevat mm. Saamelainen korkeakoulu (Sámi allaskuvla) ja saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš Sámi Teáhter. Pääsiäisenä Koutokeinossa järjestetään Koutokeinon pääsiäisfestivaalit (Kautokeino påskefestival) sekä saamelainen laulukilpailu Sámi Grand Prix. Kiinnostava on myös Juhlsin hopeapaja.
Struven ketju Koutokeinon kunnan alueella on kaksi Struven ketjun suojeltua pistettä. Ne ovat vuorenhuipuilla Luvddiidčohkka ja Bealjášvárri.
Kieli Sekä pohjoissaamen kieli että norjan kieli ovat tasa-arvoisia. Niitä käytetään sekä saamelaisessa että julkisessa hallinnossa. Koutokeinon väestöstä yli 90 prosentilla on pohjoissaame äidinkielenään. Koutokeino oli ensimmäinen ja pitkään ainoa kunta Norjassa, jossa saame oli tasa-arvossa norjan kanssa julkisessa hallinnossa.
150px|thumb|Kultainen kota kuvaa saamelaisen kulttuurin rikkautta.
Vaakuna Koutokeinon kunnanvaakunassa on kultainen kota sinisellä pohjalla. Koutokeinon kunnan vaakuna päätettiin kuninkaallisen resoluution mukaan 4. syyskuuta 1987.
Kota kuvaa kunnan saamelaista perinnettä ja kulttuuria. Kultainen kota kuvaa saamelaisen kulttuurin rikkautta. Sininen tausta kuvaa arktista ilmastoa ja luontoa.
Paikkoja pienoiskuva|right|Nieidagorži on koski Koutokeinojoessa, reilut 30 km pohjoiseen kunnan keskustasta. Nieidagorži Biedjovággi
Kyliä Kunnan keskuskylä on Koutokeino, ja muut isot kylät ovat Maasi, Láhpoluoppal ja Ávži.
Koutokeino Maasi Láhpoluoppal Ávži Siebe Aittijärvi Ákšomuotki Čunovuohppi Soahtefielbmá Suolovuopmi Heammogieddi Ádjetjohka Guhkesluokta Stornes Mieron Mierojávri
Tunnettuja henkilöitä Maaren Aikio (1978–2018), laulaja ja joikaaja Ann-Mari Andersen (s. 1969), laulaja Hans Ole Eira (s. 1972), joikaaja ja poliitikko Inger Karoline Gaup (s. 1995), laulaja Nils Gaup (s. 1955), elokuvaohjaaja Sara Marielle Gaup (s. 1983), joikutaiteilija Aslak Hætta (1824–1854), kapinajohtaja Klemet Erland Hætta (s. 1973), entinen pormestari Håvard Klemetsen (s. 1979), yhdistetyn hiihtäjä Lajla Mattsson Magga (s. 1942), kirjailija Ole Henrik Magga (s. 1947), poliitikko Máret Ánne Sara (s. 1983), kuvataiteilija Liv Inger Somby (s. 1962), toimittaja ja kirjailija Mons Somby (1827–1854), kapinajohtaja Niko Valkeapää (s. 1968), laulaja-lauluntekijä Ellen Marie Vars (s. 1957), kirjailija Láilá Susanne Vars (s. 1976), poliitikko Johan Vasara (s. 1988), entinen pormestari
Lähteet
Aiheesta muualla
Koutokeinon kunnan kotisivut
Tilastot
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit