Kaarle XVI Kustaa (alk. Carl Gustaf Folke Hubertus, , s. 30. huhtikuuta 1946) on ollut Ruotsin kuningas vuodesta 1973 lähtien. Hänestä tuli vuonna 2018 Ruotsia pisimpään hallinnut kuningas. Hänellä ei ole ollut poliittista valtaa vuoden 1974 perustuslakiuudistuksen jälkeen.
Kaarle XVI Kustaan vanhemmat olivat Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf (1906–1947) ja Saksi-Coburg-Gothan suvun Sibylla (1908–1972). Hänellä on kolme lasta.
Nuoruus Kaarle Kustaa (Carl Gustaf Folke Hubertus) syntyi vuonna 1946 prinssi Kustaa Aadolfin ja prinsessa Sibyllan viidentenä lapsena. Syntyessään hän sai Jämtlandin herttuan arvonimen. Carl ja Gustaf ovat Ruotsissa perinteisiä kuninkaannimiä; Folke-nimen lapsi sai isoisoisänsä veljen mukaan ja Hubertus-nimen äitinsä veljen mukaan.Hovi 2021, s. 285.
Ruotsia hallitsi Kaarle Kustaan syntyessä hänen 90-vuotias isoisoisänsä Kustaa V. Kaarle Kustaa oli kruununperimysjärjestyksessä kolmas isoisänsä Kustaa VI Aadolfin ja isänsä Kustaa Aadolfin jälkeen. Kun Kaarle Kustaan isä kuoli vuonna 1947 lento-onnettomuudessa, Kaarle Kustaa nousi kruununperimysjärjestyksessä toiseksi isoisänsä jälkeen. Kruununprinssi hänestä tuli kolme vuotta myöhemmin, kun kuningas kuoli.Hovi 2021, s. 286–288.
Kaarle Kustaa kävi Kuninkaanlinnan lastentarhan ja sen jälkeen vuodesta 1952 alkaen tavallista Anna Bromsin koulua Sturegatanilla. Koulussa Kaarle Kustaalla oli dysleksia eli luku- ja kirjoitusvaikeuksia, mutta hän oli hyvä liikunnassa ja suosittu kaveriensa keskuudessa. Hän vannoi partiovalan vuonna 1956, ja on harrastanut partiota myöhemmälläkin iällään. 13-vuotiaana prinssi siirtyi seitsemäksi vuodeksi Sigtunastiftelsens Humanistiska Läroverk -sisäoppilaitokseen Sigtunaan. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1966 vaatimattomin arvosanoin.Hovi 2021, s. 289–291.
Tuleva kuningas opiskeli Uppsalan yliopistossa historiaa, sosiologiaa, valtiotieteitä, finanssioikeutta ja taloustieteitä. Hän ei kuitenkaan suorittanut arvosanoja tai käynyt tenteissä. Hänen kuningaskoulutusohjelmaansa kuului myös 177 päivän jakso koulutuslaiva Älvsnabbenilla sekä monenlaisia vierailuja ja tutustumiskäyntejä, joissa hän oppi Ruotsin yhteiskunnan tärkeimpiä toimintoja.Hovi 2021, s. 291.
Täytettyään 25 vuotta kruununprinssi oli jo riittävän vanha kuninkaaksi. Hän ei ollut vielä naimisissa, ja hänet tunnettiin Ruotsissa bileprinssinä, jonka naisseuralaiset vaihtuivat usein.Hovi 2021, s. 292–293.
Ruotsin kuninkaana Kun kuningas Kustaa VI Aadolf kuoli 15. syyskuuta 1973, 27-vuotiaasta kruununprinssistä tuli kuningas Kaarle XVI Kustaa, Euroopan sillä hetkellä nuorin kuningas. Hänet kruunattiin neljä päivää myöhemmin. Hovi 2021, s. 293–298. Kuninkaan motto on , .
Kuningas meni naimisiin 19. kesäkuuta 1976 Münchenin kesäolympialaisten pääkisaemännän Silvia Renate Sommerlathin kanssa. Pariskunta oli tavannut Münchenin olympialaisissa kesällä 1972, ja kihlaus oli julkistettu maaliskuussa 1976. Pariskunta sai kolme lasta: Victoria (1977), Carl Philip (1979) ja Madeleine (1982). Perhe muutti Tukholman kuninkaanlinnasta vuonna 1982 asumaan Drottningholmin linnaan.Hovi 2021, s. 298–306.
Kuningas pysyi omasta toivomuksestaan kirkon päämiehenä, kun kirkko ja valtio erotettiin Ruotsissa vuonna 2000. Vuonna 2004 kuningas piti televisiossa tunteellisen ja henkilökohtaisen puheen tapaninpäivän tsunamin yhteydessä.Hovi 2021, s. 313.
Vuonna 2010 julkaistu Carl XVI Gustaf – Den motvillige monarken -paljastuskirja paljasti kuninkaan avioliiton ulkopuolisia naissuhteita ja väitti kuninkaan olevan hyvä ystävä erään alamaailmaan kuuluvan tukholmalaisen klubinomistajan kanssa. Kirjan julkaisun jälkeen kuninkaan suosio laski ruotsalaisten keskuudessa.Hovi 2021, s. 314–315.
Vuonna 2018 Kaarle XVI Kustaasta tuli pisimpään Ruotsia hallinnut kuningas. Hän oli tuolloin hallinnut 44 vuotta ja 222 päivää, ja hän ohitti Maunu Eerikinpojan, joka nousi valtaistuimelle vuonna 1319.
Vuonna 2019 kuningas vapautti kahden nuoremman lapsensa lapset kaikista kuninkaallisista velvollisuuksista. Näin ollen prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapset eivät enää saa hovin ylläpitoa, mutta kuningashuonetta koskevat opiskelu- ja työrajoitukset eivät myöskään enää koske heitä. Kuninkaan lapsenlapset saavat myös pitää tittelinsä ja ovat edelleen vanhoilla paikoillaan kruununperimyksessä.
Jo vuonna 1975 Ruotsin valtiosääntö muuttui niin, että kuningas ei enää edes muodollisesti johtanut yksinään maata, vaan kaikki virallinen valta tuli nyt kansalta. Ruotsin kuninkaan valta on nykyään seremoniallinen. Hän avaa valtiopäivät joka syyskuussa ja pitää puheen valtiopäiväedustajille. Hän johtaa tiettyjä valtuustoja ja edustaa Ruotsia valtiovierailuilla, joilla maa solmii henkilökohtaisia suhteita ulkovaltojen kanssa ja edistää vaihtoa. Kuningas akkreditoi suurlähettiläät. Hän on Ruotsin armeijan korkein edustaja sekä laivaston amiraali ja armeijan ja ilmavoimien kenraali.
Kaarle Kustaan kansainvälisesti tunnetuin edustustehtävä on Nobel-palkintojen jako, minkä lisäksi hän jakaa Tukholmassa vuosittain myös Polar Music Prize -palkinnon. Kuninkaan nimipäivä 28. tammikuuta ja syntymäpäivä 30. huhtikuuta ovat Ruotsissa virallisia liputuspäiviä.
Kaarle Kustaa harrastaa kaikenlaista ulkoilua ja luonnossa liikkumista sekä ruoanlaittoa. Hän keräilee moderneja ruotsalaisia hopea- ja lasiesineitä sekä kirjoja.Hovi 2021, s. 294–295.
Kunnianosoituksia
Ruotsalaiset Ruotsin hallitsija on automaattisesti kaikkien ruotsalaisten ritarikuntien suurmestari (). Aiempi titteli oli "herra ja mestari" ().
55x55px Serafiimiritarikunta (1973) 55x55px Miekkaritarikunta (1973) 55x55px Pohjantähti-ritarikunta (1973) 55x55px Vasa-ritarikunta (1973) 55x55px Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta (1973)
Ulkomaalaiset
55x55px Vapauttaja kenraali San Martínin ritarikunta (Argentiina) 55x55px Leopoldin ritarikunta (Belgia) 55x55px Etelän ristin ritarikunta (Brasilia) 55x55px Brunein kruunun ritarikunta (Brunei) 55x55px Stara planinan ritarikunta (Bulgaria) 55x55px Chilen ansioritarikunta (Chile) 55x55px Bernardo O'Higginsin ritarikunta (Chile) 55x55px Elefanttiritarikunta (Tanska, 1965) 55x55px Dannebrogin ritarikunta (Tanska, 1975) 55x55px Niilin ritarikunta (Egypti) 55x55px Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 1995) 55x55px Valkoisen Tähden ritarikunta (Viro, 2011) 55x55px Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi, 1974) 55x55px Kunnialegioona (Ranska) 55x55px Sukkanauharitarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Vapahtajan ritarikunta (Kreikka) 55x55px Indonesian tähden ritarikunta (Indonesia) 55x55px Islannin haukan ritarikunta (Islanti, 1975) 55x55px Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 1991) 55x55px Krysanteemiritarikunta (Japani) 55x55px Al-Hussein bin Alin ritarikunta (Jordania) 55x55px Kuningas Tonislavin ritarikunta (Kroatia) 55x55px Kolmen tähden ritarikunta (Latvia) 55x55px Vesthardus-ritarikunta (Latvia) 55x55px Vytautas Suuren ritarikunta (Liettua, 2015) 55x55px Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunta (Luxemburg) 55x55px Valtakunnan kruunun ritarikunta (Malesia) 55x55px Asteekkikotkan ritarikunta (Meksiko) 55x55px Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat) 55x55px Alankomaiden kruunun ritarikunta (Alankomaat) 55x55px Kultaisen arkin ritarikunta (Alankomaat) 55x55px Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 1974) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunta (Puola) 55x55px Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugali, 1987) 55x55px Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali, 2008) 55x55px Romanian tähden ritarikunta (Romania) 55x55px Kuningas Abdulazizin ritarikunta (Saudi-Arabia) 55x55px Hyväntoivonniemen ritarikunta (Etelä-Afrikka) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunta (Espanja, 1983) 55x55px Kaarle III:n ritarikunta (Espanja, 1979) 55x55px Mugunghwa-ritarikunta (Etelä-Korea) 55x55px Rajamitrabhorn-ritarikunta (Thaimaa, 2003) 55x55px Ramkeerati-ritarikunta (Thaimaa, 2009) 55x55px Tunisian tasavallan ansioritarikunta (Tunisia) 55x55px Turkin tasavallan valtion ritarikunta (Turkki) 55x55px Bundesverdienstkreuz (Saksa) 55x55px Vapauden ritarikunta (Ukraina, 2008) 55x55px Ruhtinas Jaroslav Viisaan ritarikunta (Ukraina, 1999) 55x55px Unkarin ansioritarikunta (Unkari) 55x55px Itävallan tasavallan kunniamitali (Itävalta, 1976)
Lähde:
Kruununperimys Kruununprinsessa Victoria, Länsi-Götanmaan herttuatar (s. 1977) Prinsessa Estelle, Itä-Götanmaan herttuatar (s. 2012) Prinssi Oscar, Skånen herttua (s. 2016) Prinssi Carl Philip, Värmlannin herttua (s. 1979) Prinssi Alexander, Södermanlandin herttua (s. 2016) Prinssi Gabriel, Taalainmaan herttua (s. 2017) Prinssi Julian, Hallandin herttua (s. 2021) Prinsessa Ines, Västerbottenin herttuatar (s. 2025) Prinsessa Madeleine, Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar (s. 1982) Prinsessa Leonore, Gotlannin herttuatar (s. 2014) Prinssi Nicolas, Ångermanlandin herttua (s. 2015) Prinsessa Adrienne, Blekingen herttuatar (s. 2018)
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Luokka:Ruotsin kuninkaat Luokka:Vuonna 1946 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit