Laktoosi eli maitosokeri on nisäkkäiden maidossa esiintyvä hiilihydraatti. Sitä on esimerkiksi äidinmaidossa noin seitsemän prosenttia ja lehmänmaidossa 4,8 %. Sana laktoosi tulee latinan maitoa tarkoittavasta lac-sanan obliikvivartalosta lact- ja sokereihin viittaavasta -oosi-päätteestä.
Laktoosi on disakkaridi, joka koostuu kahdesta happisillan yhdistämästä monosakkaridista: glukoosista ja galaktoosista. Laktoosin empiirinen kaava on C12H22O11, moolimassa 342,3 g/mol ja CAS-numero 63-42-3.
Laktoosin muodostuminen elimistössä Laktoosi muodostuu glukoosin ja galaktoosin sitoutuessa toisiinsa beeta-1-4-glykosidisidoksella. Laktoosin muodostumista tapahtuu elimistössä ainoastaan maitorauhasen epiteelisoluissa. Maitorauhasen epiteelisoluissa laktoosi muodostetaan glukoosista Golgin laitteissa, joissa laktoosi myös pakataan kuljetusvesikkeleihin, joiden avulla laktoosi siirretään solujen ulkopuolelle.
Laktaasi Nuorilla nisäkkäillä laktaasiksi kutsuttu entsyymi hajottaa laktoosin takaisin monosakkarideiksi, jolloin se voi imeytyä elimistöön. Tavallisesti laktaasin eritys lakkaa poikasten kasvaessa, eikä niiden elimistö voi enää sulattaa laktoosia. Tämä on mahdollisesti evoluution aikaansaama pakote poikasten vieroittamiseksi.
Laktaasin häviäminen on tavallista myös ihmisillä. Kuitenkin joillain ihmisryhmillä (erityisesti Pohjois-Euroopassa ja Lähi-idässä) ilmenee mutaatio, jonka vuoksi entsyymin eritys ei lakkaa aikuisiällä ja maitotuotteet voivat muodostaa suuren osan heidän ruokavaliostaan. Näyttäisi siltä, että vuosituhansia jatkunut maanviljely ja lampaiden, karjan ja vuohien lypsäminen näillä alueilla on aiheuttanut sopeutumisen maitopitoiseen ruokavalioon. Suomalaisista aikuisista laktaasientsyymi puuttuu noin 17 prosentilta, mistä syystä he ovat laktoosi-intolerantteja.
Käyttö Laktoosia voidaan käyttää makeutusaineena. Lisäksi sille on käyttökohteita lääketieteessä ja biokemiallisissa ja biologisissa tutkimuksissa käymis- ja kasvatusalustana.
Terveysvaikutukset Laktoosia sisältävän rasvaisen maidon nauttiminen kasvattaa suotuisana pidettyjen bifidobakteereiden määrää. Eläinkokeissa on kuitenkin havaittu, että maidon hajoamistuote D-galaktoosi aiheuttaa oksidatiivista stressiä ja kroonista inflammaatiota, jotka saattavat johtaa esimerkiksi ennenaikaiseen vanhenemiseen ja luukatoon. Se, miten tulokset ovat yleistettävissä ihmisiin, vaati vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan vielä lisätutkimusta.
Katso myös Laktoosi-intoleranssi
Lähteet
Aiheesta muualla
Fineli: Laktoosin lähteet ruoka-aineissa PubChem: alpha-Lactose PubChem: beta-Lactose PubChem: Lactose monohydrate Food Component Database (FooDB): Lactose Food Component Database (FooDB): alpha-Lactose Food Component Database (FooDB): beta-Lactose DrugBank: Lactose Human Metabolome Database: Alpha-Lactose Molecule Pathway Database (SMPDB): Lactose Synthesis, Homo sapiens Molecule Pathway Database (SMPDB): Lactose Degradation, Homo sapiens Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Lactose ChemBlink: Lactose
Luokka:Sokerit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit