Kivihiiliterva on musta tai tummanruskea raskasliikkeinen ja pahanhajuinen neste, jota syntyy sivutuotteena, kun kivihiiltä kuivatislataan koksin valmistamiseksi. Sitä saadaan noin 3 % kivihiilen määrästä..
Kivihiiliterva sisältää tuhansia erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joista suurin osa on bentseenin johdannaisia. Monet niistä ovat tärkeitä kemianteollisuuden raaka-aineita, joita käytetään varsinkin väri- ja lääkeaineiden valmistukseen. Kivihiilitervan ensimmäisessä tislauksessa saadaan alle 200 °C:n lämpötilassa kiehuvista aineista kevytöljyä, 200–250 °C:ssa kiehuvista keskiöljyä, 250–300 °C:ssa kiehuvista raskasöljyä ja tätä korkeammassa lämpötilassa kiehuvista antraseeniöljyä, ja jäljelle jäävä tislausjäännös on pikeä.
Kivihiilitervasta saatava kevytöljy sisältää muun muassa bentseeniä, tolueenia ja ksyleeniä, ja siitä valmistetaan muun muassa lääkkeitä, väriaineita, hajusteita, räjähdysaineita ja liuottimia. Keskiöljy sisältää karbolihappoa, kresoleja, pyridiiniemäksiä, kinoliinia ja kumaronihartseja, ja siitä valmistetaan muoveja, lääkkeitä ja ruiskutteita. Raskasöljy on pääasiassa naftaleenia. Antraseeniöljy on pääasiassa antraseenia, ja siitä valmistetaan puun kyllästeitä ja väriaineita. Se sisältää myös jonkin verran hiiltä. Piestä valmistetaan tien päällysteitä, brikettejä ja elektrodeja.
Raakaa kivihiilitervaa käytetään muun muassa kattohuopien ja tervapahvien valmistukseen. Sitä käytetään myös sellaisenaan poltto- ja voiteluöljynä.
Monet kivihiilitervassa esiintyvät aineet kuten fenolit ja kresolit ovat myrkyllisiä.Mälkönen, s. 93–95 Siinä oleva bentseeni on myös vahvasti syöpää aiheuttava eli karsinogeeninen aine.
Lähteet
Aiheesta muualla Inchem: Coal tar creosote, Concise International Chemical Assessment Document 62
Luokka:Kivihiili