Adlerfelt oli ruotsalainen aatelissuku, joka intrudusoitiin vuonna 1693 Ruotsin ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 1272 ja vuonna 1720 vapaaherrallisena sukuna numero 178. Suku on peräisin Suomesta.
Suku sai alkunsa, kun aatelisen Trafverhjelm-sukuun kuuluneen Johan Jacobsson Trafvaren Uudellamaalla Suomessa syntynyt poika Carl Johansson (1643–1705) yleni kuninkaalliseksi hovikamreeriksi ja hänet aateloitiin vuonna 1693 nimellä Adlerfelt. Hänen poikansa Gustaf Adlerfelt (1671–1709) opiskeli Uppsalan yliopistossa 1684, puolusti väitöskirjaansa vuonna 1696, teki laajoja ulkomaanmatkoja vuosina 1696–1700 ja vietti vuoden Hallen yliopistossa, Kaarle XII:n hovimestari 1700 lähtien, kaatui vuonna 1709 Pultavan taistelussa.Anrep, s. 21–22. Nuorempi poika Pehr Adlerfelt (1680–1743) kohosi kenraalimajuriksi vuonna 1719 ja korotettiin vapaaherraksi vuonna 1720. Myös Pehr Adlerfeltin poika Carl Adlerfelt (1719−1769) ryhtyi sotilasuralle ja nousi isänsä tavoin kenraalimajuriksi. Hänellä ei ollut elossa olevia poikia, ja sukui sammui häneen.
Vapaaherrallinen sukuhaara sammui vuonna 1769 ja koko suku vuonna 1808.Nordisk familjebok (1904), s. 175 Runeberg.org. Viitattu 9.3.2014.
Suvun jäseniä
Gustaf Adlerfelt (1671–1709), virkamies ja historioitsija Karl Maximilian Emanuel Johan Adlerfelt (1706–1747), pedagogi Carl Adlerfelt (1719–1769), sotilas ja virkamies Ulla Adlerfelt (1736–1765)
Lähteet
Viitteet
Luokka:Ruotsin aateli