Belgia on uskonnollisesti melko heterogeeninen maa: 50 % asukkaista kuuluu katoliseen kirkkoon, 5 % on muslimeja, 2,5 % protestanttisia kristittyjä, 0,4 % juutalaisia ja 0,3 % buddhalaisia. Uskontokuntiin kuulumattomia on 41 %, joista 9 % on ateisteja. Roomalaiskatolisuus oli Belgian ainoa sallittu uskonto vuoteen 1781, jolloin Joosef II antoi määräyksen uskonnonvapaudesta. Vuoden 2010 eurobarometrin mukaan belgialaisista 37 % uskoo Jumalan olemassaoloon, 31 % uskoo jonkinlaiseen henkeen tai elämänvoimaan ja 27 % ei usko mihinkään jumalaan tai henkeen.

Uskonnot ja valtio Belgian perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja kieltää pakottamasta uskonnon harjoittamiseen. Valtio voi tosin rahoittaa uskontokuntiin sitoutuneita kouluja. Suurin osa uskontokuntiin sitoutuneista kouluista on katolisia, mutta maassa on myös joitakin juutalaisten tai muslimien pyörittämiä kouluja. Vuonna 1954 katolista kirkkoa ja sekularismia puolustavat politiikot tekivät niin sanotun koulusopimuksen, jonka nojalla kansalaisilla on oikeus valita uskontokuntiin sitoutuneiden ja julkisten koulujen välillä, ja että koulutuksen on oltava näiden välillä samanhintaista.

Kaikissa belgialaisissa kouluissa on tarjottava oppiaineena sekä uskontoa että elämänkatsomustietoa. Päätöksen siitä, kumman opetukseen oppilas osallistuu, tekee hänen huoltajansa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Uskonnon tai elämänkatsomustiedon opiskelu koulussa on pakollista ja koulut palkkaavat opetushenkilökuntaa opettamaan oppilaiden maailmankatsomuksen mukaisia tunteja.

Kaikkien uskonnollisten johtajien (esim. papit) palkka ja eläke maksetaan valtion budjetista. Myös paikallishallinnon eri tasot voivat rahoittaa uskontokuntia. Julkisen puolen työntekijöillä ei ole tapana pitää näkyviä uskonnollisia symboleja töissä. Tästä ei ole kuitenkaan erikseen säädetty lailla. Valtio ei tilastoi ihmisten uskonnollista vakaumusta.

Laki ei määrittele vaatimuksia sille, mitä uskonnolliseksi yhteisöksi rekisteröityminen vaatii. Sen sijaan tunnustusta tulee hakea maan oikeusministeriöstä, joka tekee ensin arvion tapauksesta ja lähettää sen sitten parlamentille hyväksyttäväksi.

Kristinusko

Kristityt ovat suurin uskonnollinen ryhmä Belgiassa ja sen sisällä katoliset suurin yksittäinen kirkkokunta. Huolimatta siitä, että katolinen kirkko ei ole virallinen valtionkirkko, sen asema Belgiassa on näkyvä. Belgian ollessa osa Espanjaa, katolilaisuus oli ainoa sallittu uskonto. Muiden uskontojen harjoittamisesta sai pahimmillaan kuolemanrangaistuksen, mutta uskonvapaus taattiin vuonna 1781.

Belgian kieliyhteisöjen välillä huomattavaa on, että saksalaiset ovat perinteisesti olleet protestantteja, kun taas valloonit ja flanderit ovat perinteisesti olleet katolilaisia.

Muut uskonnot

Vuonna 2015 Belgian muslimiväestön määräksi arvioitiin 673 000. Muslimien määrä Belgiassa lähti kasvuun 1960-luvulla, kun maa teki vierastyöläissopimuksia Marokon, Turkin ja Algerian kanssa. Maantieteellisesti Belgian muslimit ovat sijoittuneet epätasaisesti: 40 % kaikista muslimeista asuu pääkaupunkiseudulla.

Juutalaisia Belgiassa arvioitiin vuonna 2021 olevan noin 29 000. Suurimmat juutalaisyhteisöt ovat Brysselissä ja Antwerpenissa. Huomionarvoista on se, että Brysselin juutalaiset ovat suurimmaksi osaksi ranskankielisiä ja maallistuneita, mutta Antwerpenin juutalaiset sen sijaan hollanninkielisiä ja uskontoa harjoittavia.

Pienempiä uskonnollisia vähemmistöjä ovat buddhalaiset (0,24 %) ja sikhit (0,1 %).

Antoinismi on uusiin uskonnollisiin liikkeisiin kuuluva uskonto, joka sai alkunsa Belgiassa 1900-luvun alussa.

Uskonnottomuus Agnostikkoja on 25,9 % belgialaisista ja ateisteja 2,11 %. Belgia on yksio läntisen Euroopan vähiten uskonnollisia maita. Uskonnottomuus korreloi korkean koulutuksen ja kaupunkilaisuuden kanssa.

Katso myös Uskonto Euroopan unionissa

Lähteet

*