thumb|Vuoden 1558 painos, jossa on myös kaksi Olaus Magnuksen kirjoittamaa lukua Historia de omnibus Gothorum Sveonumque regibus (, ) on ruotsalaisen Johannes Magnuksen kirjoittama, pitkälti mielikuvitukseen perustuva historiateos, joka ilmestyi postuumisti vuonna 1554. Vaikka siinä arvostellaan ankarasti kuningas Kustaa Vaasaa, sitä käyttivät ihastuneina hyväkseen hänen poikansa, joille se oli omistettukin, osoittaakseen kuinka kunniakas historia Ruotsilla oli. Erityisesti he käyttivät kirjan hallitsijaluetteloita, jotka alkoivat Nooan pojanpojasta Maagogista, ja omaksuivat niiden nojalla hallitsijoina suuremmat järjestysnumerot kuin heillä olisi pitänyt olla sen perusteella, mitä Ruotsin varhaisemmista hallitsijoista nykyisin tiedetään.
Teos kirjoitettiin alun perin latinaksi. Ruotsiksi sen käänsi ensimmäisenä Ericus Benedictii Schroderus, ja käännös julkaistiin vuonna 1620.
Teoksen 15:ssä ensimmäisessä osassa Johannes Magnus käsittelee yksityiskohtaisesti Ruotsin historiaa ennen vuotta 1000. Teos perustuu osittain Jordaneksen teokseen Getica sekä Saxo Grammaticuksen teoksiin mutta pitkälti myös kirjoittajansa omiin ajatuksiin. Sen mukaan Nooan pojanpojasta Maagogista tuli Ruotsin ensimmäinen kuningas 88 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen.
Kuningasluettelon keksittyihin muinaiskuninkaisiin kuuluvat myös kuusi ensimmäistä Kaarle-nimistä kuningasta ennen Kaarle Sverkerinpoikaa, kun taas Eerik Pyhää edeltävistä kahdeksasta Eerik-nimisestä kuninkaasta vain seitsemäs eli Eerik Voittoisa on todellinen historianhenkilö. Lisäksi teoksen mukaan Jordaneksen mainitsema myyttinen goottien kuningas Berig oli Ruotsin Eerik I. Kustaa Vaasan seuraajat Eerik XIV ja Kaarle IX ottivat käyttöön teoksen kuningasluetteloon perustuneet korkeat järjestysluvut, joihin myös myöhempien Kaarle-nimisten Ruotsin kuninkaiden numerointi perustuu.Nordisk familjebok (1951), p. 797 Runeberg.org. Viitattu 13.4.2026.Nordisk familjebok (1951), p. 1 Runeberg.org. Viitattu 13.4.2026.Nordisk familjebok (1907), p. 779 Runeberg.org. Viitattu 13.4.2026.Nordisk familjebok (1907), p. 943 Runeberg.org. Viitattu 13.4.2026. Kuvitteelliset muinaisajan Eerikit ja Kaarlet kuvataan teoksessa yleensä myönteisesti, kun taas keksitystä Gostagus-nimisestä hirmuvaltiaasta sanotaan: ”Tuskin yhtenäkään yönä vuoden kuluessa hän pidättäytyi huorinteosta, väkivallasta ja insestistä”.
Teos on äärimmäisen isänmaallinen ja osoittaa toisaalta syvää vihaa tanskalaisia kohtaan.
Lähteet
Luokka:Ruotsin historia Luokka:Ruotsin kuninkaat Luokka:Ruotsalaiset tietokirjat Luokka:Kirjat historiasta Luokka:Näennäishistoria Luokka:1550-luvun kirjat