Unkari ( ) on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest. Unkarin pinta-ala on 93 028 neliökilometriä ja asukasluku vajaat 10 miljoonaa. Unkarin itä- ja eteläosa on alavaa tasankoa, lännessä on kukkuloita ja pohjoisessa vuoria.
Unkarin rajanaapureita ovat Romania, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Itävalta. Virallinen kieli on unkari, jonka lisäksi maassa puhutaan useita muitakin kieliä, kuten romanikieltä, saksaa, slovakkia ja kroatiaa. Yksittäiset kielivähemmistöt ovat kuitenkin melko pieniä, ja unkarilaisten tärkeimmät kansainväliset käyttökielet ovat nykyään englanti ja saksa.
Unkari liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.
Maantiede
Sijainti ja fyysinen maantiede thumb|left|Unkarin topografinen kartta. Unkari on sisämaavaltio, jonka pinta-ala on 93 028 neliökilometriä. Maan rajojen pituus on yhteensä 2 158 km. Sen naapurimaat ovat lännessä Slovenia ja Itävalta, pohjoisessa Slovakia, koillisessa Ukraina, kaakossa Romania sekä etelässä Serbia ja Kroatia.
thumb|left|Transdanubia Unkari voidaan jakaa kolmeen topografisesti poikkeavaan osaan. Tonavan itäpuolella on laaja Iso Unkarin alanko eli Alföld ja länsipuolella kukkulainen Transdanubia, johon kuuluu lisäksi Pieni Unkarin alanko, Kisalföld. Kolmannen topografisen alueen muodostavat pohjoisen vuoristot, joihin kuuluvat maan korkeimmat vuoret. Suurin osa Unkarista on alankoa, ja Alföld ja Kisalföld peittävät maan pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa.Fallon & Bedford, s. 22.
Unkarin pisin joki on Tonavan sivujoki Tisza, jonka altaaseen myös Iso Unkarin alanko on muodostunut. Tonava on maan toiseksi pisin joki, ja seuraavaksi pisimmät joet ovat Rába ja Dráva. Unkarin alueella Tonava tekee mutkan, ja joki jatkaa virtaustaan etelään. Pääosa Unkarin järvistä on melko pieniä, mutta Balaton on koko Keski-Euroopan suurin järvi. Unkarin toiseksi suurin järvi on Itävallan rajalla sijaitseva Neusiedlerjärvi.Encyclopædia Britannica.
Ilmasto Unkarissa on verrattain kuiva mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä lämpimät kesät ja suhteellisen kylmät talvet. Budapestissä tammikuun keskimääräinen alin lämpötila on −4 °C, heinäkuun keskimääräinen ylin 26,5 °C. Keskimääräinen vuoden sademäärä on 650 mm. Auringonpaistetta saadaan vuodessa 1 900–2 500 tuntia, lukema on Euroopan korkeimpia. Suurimmat sademäärät ajoittuvat alkukesään ja tulevat usein rajujen ukkoskuurojen muodossa. Talvella maassa on lumipeite tyypillisesti 30–40 päivän ajan.
Luonto Ihminen on monin paikoin muuttanut Unkarin alkuperäistä kasvillisuutta, ja noin puolet maan pinta-alasta on viljelykäytössä. Muualla maassa on niittyjä, laidunalueita ja metsiä. Mikään osa valtiosta ei ole tarpeeksi korkealla, jotta siellä pärjäisivät kunnolliset havumetsät. Vuoristojen kliimaksivaiheen päälajeja ovat pyökit, ja alankoalueilla kliimaksiyhteisöt kasvavat joko tammimetsiä tai pensaikkoisia ruohomaita.
Unkarissa ei ole kovinkaan monipuolista isojen nisäkkäiden kantaa. Saksanhirvi, metsäkauris ja villisika ovat yleisiä ja rusakkoja on erityisesti itäosien tasangoilla.Phillips & Scotchmer, s. 6–7.
Unkarin lintulajisto on runsas, sillä maa sijaitsee eräänlaisella lintujen risteyspaikalla. Alueella tavataan sekä läntisiä että itäisiä lajeja sekä lämpimän Välimeren alueen ja pohjoisen viileämmän alueen lajeja. Aikaisemmin yleisiä kahlaajia ja kosteikkolintuja tavataan nykysin lähinnä suojelualueilla.
Unkarin joissa ja järvissä on rikas kalakanta. Tyypillisiä kaloja ovat mm. lahna, toutain, siika, ahven, särki, kivennuoliainen, jokibarbi, karppi, monni ja hauki.Esbenshade s. 14.
Unkarissa on kymmenen kansallispuistoa, 35 maisemansuojelualuetta ja 145 luonnonsuojelualuetta. Kansallispuistojen pinta-ala on yhteensä 175 000 hehtaaria. Suurin, vanhin ja tunnetuin niistä on Hortobágyn kansallispuisto, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Se on myös Euroopan suurin pustaheinikon suojelualue.Phillips & Scotchmer, s. 11.
Historia
Kansainvaellukset ja unkarilaisten maahantulo Antiikin aikana nykyisen Unkarin tienoilla oli kaksi Rooman provinssia, Pannonia ja Daakia. Rooma menetti Pannonian 300-luvun lopulla, minkä jälkeen sen valtasivat ensin germaaniheimot, sitten slaavit. Kaarle Suuren johtamat frankit ottivat vuoden 800 tienoilla haltuunsa alueen länsiosan. Etelä- ja itäosat olivat löyhästi Bysantin ja Bulgarian vallassa.
Unkarilaiset elivät 800-luvulla vielä nykyisen Ukrainan lounaisosissa. Kun petsenegit hyökkäsivät unkarilaisten kimppuun, nämä ylittivät Karpaatit päällikköjensä Árpádin ja Kurszánin johdolla, todennäköisesti keväällä 895. He ottivat valtaansa ensin Ison Unkarin alangon ja sitten myös Transdanubian.Unkari. Maa, kansa, historia s. 32 Unkarilaiset kärsivät kuitenkin ratkaisevan tappion Saksan kuninkaalle Otto I:lle vuonna 955. Vuonna 974 ruhtinas Géza kääntyi kristinuskoon, ja hänen poikansa Vajk kastettiin Tapaniksi ().Unkari. Maa, kansa, historia s. 34, 37
Unkarin valtion synty Tapani I kruunattiin Unkarin kuninkaaksi legendan mukaan paavi Sylvester II:n lähettämällä kruunulla joulupäivänä vuonna 1000 tai uutenavuotena 1001. Unkari liitettiin tasaveroisena kuningaskuntana Länsi-Euroopan yhteyteen, ja se säilyi riippumattomana Saksan keisarista. Tapani hävitti lopullisesti vanhan heimo- ja klaanijärjestelmän ja loi pohjan sekä kirkolliselle että maalliselle hallinnolle. Tapanin pitkä hallituskausi oli suhteellisen rauhallista aikaa, mutta hänen kuolemaansa vuonna 1038 seurasivat monivuotiset levottomuudet. Valtataistelut aiheuttivat Unkarille paljon harmia. Vallantavoittelijat hankkivat usein apua ulkomailta ja joutuivat tekemään poliittisia myönnytyksiä, jolloin sekä Saksalais-roomalainen keisarikunta että Bysantin valtakunta yrittivät saada Unkarin vaikutuspiiriinsä. Vasta Ladislaus I (hallitsi 1077–1095) ja Kálmán (1095–1116) onnistuivat vakiinnuttamaan olot.Unkari. Maa, kansa, historia s. 38–40
Unkariin alkoi kehittyä feodaalinen yläluokka, ja osa ennen vapaista talonpojista joutui maaorjiksi. Kuninkaan valta oli periaatteessa absoluuttinen, mutta 1200-luvun alussa kuninkaan asema alkoi heikentyä. Kapinaliike pakotti kuningas Andreas II:n allekirjoittamaan vuonna 1222 Kultaisen bullan, joka on Unkarin vanhin valtio-oikeudellinen asiakirja. Siinä määriteltiin alemman aatelin oikeudet ja rajoitettiin kuninkaan valtaa eri tavoin.Unkari. Maa, kansa, historia s. 41–43
Mongolit hyökkäsivät Unkariin keväällä 1241 ja löivät kuningas Béla IV:n joukot hajalle Muhin taistelussa. Kun mongolit vetäytyivät vuoden kuluttua, laajat alueet oli hävitetty ja jopa puolet, varovaistenkin arvioiden mukaan 15–20 prosenttia, väestöstä saanut surmansa. Béla järjesti armeijan uudelleen, rakennutti ketjun uusia linnoituksia ja kutsui uudisasukkaita autioituneille alueille. Häntä onkin kutsuttu Unkarin toiseksi perustajaksi.
Unkarin kuningaskunta keskiajalla Kun Andreas III kuoli 1301, Árpádien suvun miespuolinen linja sammui. Kuninkaiden ja suuraatelin välinen taistelu oli johtanut siihen, että laajat osat maata olivat paikallisten mahtisukujen hallussa ja kuninkaalla oli määräysvalta vain maan keskiosassa. Anjou-suvun Napolin haaraan kuulunut Kaarle Robert oli 13-vuotias, kun hänet valittiin paavi Bonifatius VIII:n tuella kuninkaaksi. Hänen valtansa oli aluksi kiistanalainen, mutta hän kykeni kukistamaan kapinalliset mahtimiehet ja lopettamaan sekasorron.Unkari. Maa, kansa, historia s. 45–46 Kaarlen poika Ludvig (hallitsi 1342–1382) alisti sekä Moldovan, Valakian että Serbian vasalleikseen ja valtasi Dalmatian rannikon. Vuonna 1370 Ludvig peri Puolan kruunun enoltaan Kasimirilta. Unkarissa Ludvigin aikaa onkin pidetty sen historian loistavimpana. Kaarle ja Ludvig saivat paljon tuloja Transilvanian ja Pohjois-Unkarin kultakaivoksista, ja he saattoivat ylläpitää loistavaa hovia Visegrádiin rakennetussa palatsissa.Unkari. Maa, kansa, historia s. 53–54
Ludvigin jälkeen hallitsijaksi nousi hänen vasta 11-vuotias tyttärensä Maria, mutta hänen asemansa ei ollut vahva ja maa ajautui sisällissotaan. Lopulta Marian puoliso Sigismund Luxemburgilainen kruunattiin kuninkaaksi 1387. Samalla turkkilaisten uhka etelässä kasvoi, kun Serbia ja Bulgaria alistuivat Turkin vasalleiksi. Sigismund hyökkäsi heitä vastaan Euroopan eri maista kootun sotajoukon avulla, mutta kärsi tappion Nikopolissa 1396.Unkari. Maa, kansa, historia s. 54–55, 57 Sigismund valittiin Böömin kuninkaaksi ja lopulta Saksalais-roomalaisen valtakunnan keisariksi 1433. Hän vietti paljon aikaa ulkomailla, mikä vahvisti valtiopäivien ja palatiinin asemaa ja herätti tyytymättömyyttä kansassa. Hän pyrki yhdistämään koko läntisen kristikunnan ja kaavaili Itävallan, Böömin ja Unkarin liittoa nimittämällä seuraajakseen Itävallan arkkiherttuan Albrektin. Nämä suunnitelmat kariutuivat, kun Sigismundin kuolemaa 1437 seurasi vuosikymmenien sekasorto.Unkari. Maa, kansa, historia s. 58–59
Valtiopäivät valitsi kuninkaaksi Puolan kuninkaan Vladislavin, ja perinnöllinen kuningas Ladislaus joutui maanpakoon. Samalla Transilvanian ruhtinas János Hunyadi kävi voitokkaasti sotaa turkkilaisia vastaan, niin että hänestä tuli turkkilaisvastaisen taistelun keulakuva ja myöhemmin legendaarinen sankarihahmo. Vladislavin kuoltua Hunyadi toimi valtionhoitajana ja sitten armeijan ylipäällikkönä. Hän kehitti Unkarin sotavoimia ja saavutti 1456 suuren voiton turkkilaisista Nandorfehérvárin (Belgradin) piirityksessä, mutta kuoli pian taistelun jälkeen ruttoon. Kahden vuoden kuluttua hänen pojastaan tuli Unkarin kuningas Matias Corvinus.Unkari. Maa, kansa, historia s. 64–67
Matiaksen hallitusaikana (1458–1490) Unkarin ulkoinen mahti oli suurimmillaan. Matias rakennutti maan etelärajalle vahvan linnoitusketjun, ja lännessä Ala-Itävalta, Steiermark, Määri ja Sleesia joutuivat Unkarin haltuun. Lisäksi Matias oli valistunut renessanssihallitsija, ja hän aikanaan Buda oli koko Euroopassa tunnettu taiteen ja oppineisuuden keskus. Häntä on pidetty oikeudenmukaisena, suurena ja rakastettuna kuninkaana.Unkari. Maa, kansa, historia s. 69–70
Unkarin kuningaskunnan hajoaminen Matiaksen seuraajan Vladislaus II:n aikana kuninkaan asema heikkeni. Habsburgien valta kasvoi Itävallassa, ja Unkarin sisäiset ristiriidat kärjistyivät, kun kuningas liittoutui Habsburgien kanssa. ”Kansallinen” ja ”hovipuolue” taistelivat vallasta, ja talonpoikien asema heikkeni. Vuonna 1514 talonpojat nousivat kapinaan György Dózsan johdolla. Aluksi kapina oli menestyksekäs, mutta lopulta kapinalliset lyötiin Transilvanian ruhtinaan János Szapolyain avulla. Kapinan jälkeen valtiopäivät hyväksyivät lain, joka teki talonpojista käytännössä maaorjia.Unkari. Maa, kansa, historia s. 70–71
Vuonna 1526 unkarilaiset kärsivät Mohácsin taistelussa ratkaisevan tappion turkkilaisille, joita johti sulttaani Suleiman Suuri. Unkarilaisten armeija käytännössä tuhoutui, ja huomattava osa aatelisista ja ylemmästä papistosta kaatui. Nuori kuningas Ludvig II yritti paeta mutta hukkui. Turkkilaiset tuhosivat Pestin ja Budan kaupungit, miehittivät etelärajan linnoitukset ja ottivat arviolta 150 000 vankia. Unkarilaiset eivät enää pystyneet yhtenäiseen vastarintaan. Valtiopäivät valitsi kuninkaaksi János Szapolyain, kun taas osa aatelisista kannatti Habsburgien arkkiherttua Ferdinandia. Turkkilaiset osallistuivat valtataisteluun ja tukivat Szapolyaita. Seurauksena oli valtakunnan jakaantuminen kolmeen osaan. Turkkilaiset pitivät hallussaan Unkarin etelä- ja keskiosia, jota Szapolyai nimellisesti hallitsi, ja maan länsi- ja pohjoisosat olivat Ferdinandin vallassa. Idässä Transilvania pysyi itsenäisenä ruhtinaskuntana Turkin suojeluksessa.Unkari. Maa, kansa, historia s. 73–74 Unkarin kolmijako vahvistettiin Adrianopolin rauhassa 1568.