Kiovan taistelu oli Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu Kiovan kaupungin hallinnasta toisessa maailmansodassa 23. elokuuta – 26. syyskuuta 1941.Carell s.118–129
Taustaa Heinäkuun 1941 lopulla Saksan keskustan armeijaryhmän nopea eteneminen itärintaman keskiosassa ja suuret tasangot etelän armeijaryhmän välirajalla mahdollistivat lähes koko Neuvostoliiton Kiovan kaupungin ympäristöön ryhmittyneen Luoteisrintaman kohtaamisen. Puna-armeijan Umanin taistelussa kärsimät panssarivaunu- ja kuljetusvälinetappiot estivät joukkojen tehokkaan siirtämisen, mutta siitä huolimatta alueella olleet joukot aiheuttivat vakavan uhan saksalaisten etenemiselle. Keskittymä oli suurin itärintaman puna-armeijan ryhmityksistä.
Hitler keskeytti 3. elokuuta etenemisen kohti Moskovaa keskittäen joukkoja Kiovan kukistamiseen. Direktiivin No. 34 täydennys julkaistiin 12. elokuuta, ja siinä esitettiin kompromissi Kiovan ja Moskovan suuntien välillä. 2. ja 3. panssariryhmä pidettiin keskustan armeijaryhmässä eikä niitä siirretty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti pohjoiseen ja etelään. Lisäksi pohjoisen armeijaryhmän 4. panssariryhmä siirrettiin keskustan armeijaryhmään, kunhan armeijaryhmä olisi saavuttanut suunnitellut tavoitteensa. Kolme panssariryhmää johtaisi lopullista marssia Moskovaan.
Taistelujen kulku Heinz Guderianin 2. panssariryhmä hyökkäsi 7. syyskuuta pohjoisesta Kiovan itäpuolen Romnyä kohti. Ewald von Kleistin 1. panssariryhmä hyökkäsi 10. syyskuuta etelästä Kiovan itäpuolelle.
Neuvostoliittolaisten komentaja Semjon Budjonnyi huomasi jo varhain uhkaavan mottivaaran ja suunnitteli vetäytymistä. Josif Stalin kielsi vetäytymisen.Clark s. 137Carell s.123
Taistelussa Gerd von Rundstedtin johtamat 2. armeija ja 2. panssaridivisioona yhdessä 6. ja 17. armeijan kanssa onnistuivat lyömään Mihail Kirponosin komentamat Neuvostoliiton joukot, joihin kuuluivat muun muassa Neuvostoliiton 5., 37., 26., 21., ja 40. armeija. Kirponos kaatui taistelussa yrittäessään vetäytyä joukkoineen. Panssariryhmät kohtasivat toisensa 14. syyskuuta ja sulkivat Kiovan mottiin viisi armeijaa.
Lopputulos pysty|pienoiskuva|107 540 neuvostosotilasta palkittiin mitalilla Kiovan puolustamisesta 21. kesäkuuta 1961. Saksalaiset ottivat taistelussa 665 000 vankia ja saivat tuhansittain tykkejä ja liki 900 panssarivaunua. Clark s. 143Carell s.128
Joukot Carell s.125
Saksa 2. armeija 6. armeija 17. armeija 2. panssariryhmä (Guderian) XXIV motorisoitu armeijakunta XLVII motorisoitu armeijakunta 1. panssariryhmä(Kleist) XIV motorisoitu armeijakunta XLVIII motorisoitu armeijakunta
Neuvostoliitto 5. armeija 21. armeija 26. armeija 37. armeija 38. armeija
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Luokka:Operaatio Barbarossa Luokka:Kiovan historia Luokka:Vuoden 1941 sotahistoria Luokka:Ukrainan taistelut