Reunuspietaryrtti eli reunuspäivänkakkara (Tanacetum parthenium, syn. Chrysanthemum parthenium) on vahvasti ryydintuoksuinen pietaryrttilaji, jota kasvatetaan myös koristekasvina.Retkeilykasvio 1998, 427.
Ulkonäkö ja koko thumb|220px|vasen|Reunuspietaryrtin mykerökukintoja. thumb|220px|vasen|Reunuspietaryrttikasvusto. Reunuspietaryrtti kasvaa 10–50 senttimetriä korkeaksi. Sen vankka varsi on uurteinen ja usein jo tyvestä haarova. Lehdet ovat varressa kierteisesti. Himmeän- tai kellanvihreä lehtilapa on hienokarvainen, puikea ja parijakoinen tai -osainen. Lehtilavan liuskat ovat hampaisia ja pyöreäkärkisiä. Kukintona on 2–35 mykeröstä koostuva mykeröstö. Mykeröt ovat noin 1,5 cm leveitä. Laitakukkien kieli on 2–7 millimetriä pitkä ja väriltään valkoinen. Kehräkukat ovat kellertäviä torvikukkia tai laitakukkien kaltaisia. Jalostettuna lajista tunnetaan myös kerrottukukkaisia yksilöitä. Pähkylä on 5–8-harjuinen.Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 618.Retkeilykasvio 1998, s. 426–427.
Kasvi muistuttaa jossain määrin sekä pietaryrttiä (T. vulgare) että ahopäivänkakkaraa (Leucanthemum vulgare).
Levinneisyys Alun perin reunuspietaryrtti on kotoisin Lounais-Aasiasta ja Balkanilta. Laji on levinnyt muualle viljelyn myötä. Esimerkiksi Tanskassa, Etelä- ja Keski-Ruotsissa ja -Suomessa sekä Etelä-Norjassa sitä tavataan villiintyneenä karkulaislajina. Suomessa reunuspietaryrtistä on havaintoja lähinnä maan eteläosista sekä Pohjanlanden rannikolta Oulun korkeudelle saakka.Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Reunuspietaryrtin (Tanacetum parthenium) levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 19.2.2013.
Elinympäristö Viljelyjäänteenä ja -karkulaisena kasvaessa reunuspietaryrtin tyypillisiä kasvupaikkoja ovat erilaiset joutomaat, nurmikot ja kaatopaikat.
Käyttö Reunuspietaryrttiä viljellään nykyään koristekasvina. Sitä on aiemmin käytetty myös rohtokasvina torjumaan matoja ja hoitamaan kramppeja.Den virtuella floran: Mattram (Tanacetum parthenium) Viitattu 19.2.2013. Antiikin aikana lajia käytettiin naistentautien hoitamiseen, josta juontuu myös lajin tyttöä tai neitsyttä tarkoittava tieteellinen nimi parthenium.Ålands flora 2010, s. 372. Reunuspietaryrtti sisältää kouristuksia laukaisevia ja kipuja lieventäviä seksviterpeenilaktoneita (partenolidia, krysartemiineja, santamariinia, reynosiinia).Yrttitarha: Reunuspäivänkakkara Viitattu 19.3.2013. Lisäksi kasvissa on melatoniinia.
Lähteet
Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Espoo 2010.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2020: Reunuspietaryrtin (Tanacetum parthenium) levinneisyys Suomessa. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Reunuspietaryrtti (Tanacetum parthenium) Luontoportti: Reunuspietaryrtti (Tanacetum parthenium) Yrttitarha: Reunuspäivänkakkara (Tanacetum parthenium) ITIS: Tanacetum parthenium United States Department of Agriculture (USDA): Tanacetum parthenium
Luokka:Pietaryrtit Luokka:Lääkekasvit