Niittyvihersiipi (Adscita statices) on yleinen, metallinhohtoinen perhonen.
Koko ja ulkonäkö Niittyvihersiipi on melko pieni, metallinkiiltoisena säihkyvä perhonen. Etusiivet ovat pitkänomaiset ja suipot, eikä niissä ole havaittavaa kuviointia. Sekä etusiipien pinta että perhosen ruumis ovat kokonaan vihreän metallinkiiltoiset sävyn vaihdellessa kellertävän vihreästä turkoosiin. Takasiivet ovat tasaisen harmaanruskeat ja läpikuultavat. Tuntosarvet ovat naaraalla hieman kärkeä kohti paksuuntuvat, koiraalla selvästi kampamaiset. Imukärsä on pitkä. Siipiväli on 24–32 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/adscita_statices.htmlhttp://ukmoths.org.uk/show.php?bf=163
Suomessa ainoa samannäköinen laji on selvästi tummempi ja väriltään sinertävä rämevihersiipi (Rhagades pruni). Sen sijaan etelämpänä Euroopassa on useita hyvin samannäköisiä sukulaislajeja.
Levinneisyys ja lentoaika Lajin levinneisyys ulottuu Etelä-Euroopasta Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan.Saarinen K, Jantunen J. 2003. Perhoset 2, Päivällä lentävät yön perhoset. WSOY. http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/zygaenidae/statices.html Suomessa niittyvihersiipeä tavataan etelärannikolta ainakin Etelä-Lappiin saakka, mutta laji on yleisempi etelässä. Perhosia on lennossa kesäkuun loppupuolelta elokuun alkuun.http://www.insects.fi/Lepidoptera/Zygaenidae/Adscita/statices/Adscita%20statices.htm
Elinympäristö ja elintavat Nimensä mukaisesti niittyvihersiipi viihtyy kuivilla niityillä, kedoilla, tienpientareilla ja pellonreunuksilla. Lajilla ei ole vaellustaipumusta, ja sitä tavataan vain harvoin elinympäristönsä ulkopuolella. Sopivalla paikalla laji on kuitenkin yleensä runsaslukuinen. Perhoset lentävät päivällä aurinkoisella säällä ja lepäilevät pilvisinä päivinä kasveilla. Lentotapa on koko heimolle ominainen: nopeasta siipien räpyttelystä huolimatta perhonen etenee ilmassa rauhallisesti. Perhoset viihtyvät kukilla nauttimassa mettä eivätkä piilottele näkymistään. Ne reagoivat laiskasti häiriöihin ja lennähtävät korkeintaan pienen matkan päähän. Naaras laskee munat kasveille 20–40 munan ryhminä. Toukka on aluksi lehtimiinaaja, mutta siirtyy myöhemmin elämään vapaana ravintokasvin alalehdillähttp://snotra.artdata.slu.se/artfakta/SpeciesInformationDocument/Adscita_Statices_102366.pdf. Täysikasvuinen toukka rakentaa toukokuussa maahan löyhän, vaaleanruskean kotelokopan ja koteloituu sen sisään. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.
Ravintokasvi Toukka syö suolaheiniä (Rumex).
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Perhoset: Niittyvihersiipi Moths and Butterflies of Europe and North Africa Bestimmungshilfe des Lepiforums
Luokka:Punatäplämäiset