Ferdinand I (10. maaliskuuta 1503 – 25. heinäkuuta 1564) oli Unkarin ja Böömin kuningas vuodesta 1526 lähtien, Kroatian kuninkaana vuodesta 1527 alkaen ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1556–1564. Ferdinand I kuului Habsburgien hallitsijasukuun.

vasen|pienoiskuva|285x285px|Prinssi Ferdinand lapsena, tuntematon taiteilija 1520

Suku Ferdinandin vanhemmat olivat Filip Komea ja Johanna I Kastilialainen, hänen isoisänsä olivat keisari Maksimilian I ja Aragonian kuningas Ferdinand Katolilainen. Hänen sisaruksiaan olivat Kaarle V, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija (1500–1558); Eleonora Itävaltalainen (1498–1558) Portugalin Emanuel I ja Ranskan Frans I:n puoliso; Isabella Burgundilainen (1501–1525), Tanskan Kristian II:n puoliso; Maria Itävaltalainen (1505–1558), Böömin ja Unkarin Ludvig II:n puoliso sekä Katariina Itävaltaltainen (1507–1578), Portugalin Juhana III:n puoliso. vasen|pienoiskuva|264x264px|Keisari Ferdinand I, Jan Cornelisz Vermeyenin työpaja.

Keisari Kun Ferdinandin lanko, Unkarin, Böömin ja Kroatian kuningas Ludvig II sai surmansa, osa Unkarin ylhäisöstä tuki Ferdinandia uudeksi kuninkaaksi. He toivoivat hänen karkottavan osmanit veljensä keisari Kaarle V:n tuella. Alempi aateli tuki kotimaista vaihtoehtoa János Szapolyaita. Niinpä molemmat julistautuivat kuninkaiksi, eikä kumpikaan ollut riittävän vahva syrjäyttääkseen toisen. He solmivat sopimuksen, että Ferdinandista tulisi lapsettoman Szapolyain kruununperijä. Szapolyai meni vuonna 1539 naimisiin Sigismund I:n vanhimman tyttären, Isabella Jagellonican (1519–1559) kanssa ja heille syntyi lapsi, joten sopimus raukesi.

János Szapolyai kuoli vuonna 1540, seitsemän päivää sen jälkeen, kun hänen poikansa János Zsigmond syntyi. Ferdinand I Habsburg vaati Unkarin kruunua, mutta Suleiman Suuri esiintyi pienen János Zsigmondin suojelijana, valloitti maan keski- ja eteläosat ja jätti Ferdinandille vain maan länsiosat. vasen|pienoiskuva|Puoliso Saksan, Böömin ja Unkarin kuningatar, Itävallan arkkiherttuatar Anna Jagellonica, Hans Maler zu Schwaz n. 1519.|267x267px

Avioliitto ja lapset Ferdinand I avioitui 26. toukokuuta 1521 Linzissä Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellonican (1503–1547) kanssa, joka oli Böömin ja Unkarin kuningas Vladislaus II:n ja Anne de Foix-Candalen (1484–1506) tytär. Annan isovanhemmat olivat Gaston de Foix, Candalen kreivi (1448–1500) ja Navarran infanta, prinsessa Katarina (n. 1455– ennen 1494), joka oli Navarran kuningatar Eleonor Navarralaisen (1426–1479) ja Foix'n kreivin Gaston IV:n (1422–1472) nuorin tytär.

Ferdinandille ja Annalle syntyi viisitoista lasta, joista ajalle poikkeuksellisesti 13 eli aikuisiksi asti. Kolme tytärtä ryhtyi nunnaksi ja loput avioituivat joko kuninkaan tai herttuan kanssa.

Elisabet (9. heinäkuuta 1526 – 15. kesäkuuta 1545), avioitui Puolan tulevan kuninkaan Sigismund II Augustin kanssa, kolmivuotinen liitto oli lapseton. Maksimilian II, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (31. heinäkuuta 1527 – 12. lokakuuta 1576), avioitui pikkuserkkunsa Marian kanssa, joka oli Kaarle V:n tytär ja heillä oli 16 lasta. Anna (7. heinäkuuta 1528 – 16. ja 17. lokakuuta 1590), avioitui Baijerin herttua Albrekt V:n (1528–1579) kanssa, heillä oli seitsemän lasta, heidän tyttärenpoikansa oli keisari Ferdinand II, joka avioitui heidän tyttärentyttärensä, serkkunsa Baijerin prinsessa Maria Annan (1574–1616) kanssa. Ferdinand II, Itävallan arkkiherttua (14. kesäkuuta 1529 – 24. tammikuuta 1595), avioitui ensin morganaattisesti kauppiaantytär Filippine Welserin (1527–1580) kanssa, heillä oli neljä lasta ja toisen kerran sisarensa Eleonoran tyttären Anna Caterina Gonzagan (1566–1621) kanssa. Maria (15. toukokuuta 1531 – 11. joulukuuta 1581), avioitui Jülich-Cleve-Bergin herttua Vilhelmin (1516–1592) kanssa, heillä oli seitsemän lasta. Magdalena (14. elokuuta 1532 – 10. syyskuuta 1590), ryhtyi nunnaksi. Katarina (15. syyskuuta 1533 – 28. helmikuuta 1572), avioitui ensin Mantovan herttua Francesco III Gonzagan (1533–1550) kanssa, liitto kesti neljä kuukautta ja toisen kerran Puolan kuningas Sigismund II Augustin kanssa, liitto oli lapseton. Eleonora (2. marraskuuta 1534 – 5. elokuuta 1594), avioitui Mantovan herttua Vilhelm I:n, Guglielmo Gonzagan (1538–1587) kanssa, heillä oli kolme lasta, joista tytär Anna Caterina Gonzaga (1566–1621) avioitui setänsä, arkkiherttua Ferdinand II:n kanssa; tytär Margherita Gonzaga (1564–1618) avioitui Ferraran ja Modenan herttua Alfonso II d'Ésten (1533–1597) kanssa, avioliitto oli lapseton. Margareta (16. helmikuuta 1536 – 12. maaliskuuta 1567), ryhtyi nunnaksi. Johann (10. huhtikuuta 1538 – 20. maaliskuuta 1539), kuoli 9-vuotiaana. Barbara (30. huhtikuuta 1539 – 19. syyskuuta 1572), avioitui Ferraran ja Modenan herttua Alfonso II d'Ésten (1533–1597) kanssa, kuoli tuberkuloosiin 33-vuotiaana, avioliitto oli lapseton. Kaarle II, Sisä-Itävallan arkkiherttua (3. kesäkuuta 1540 – 10. heinäkuuta 1590), avioitui sisarensa Annan tyttären Baijerin prinsessa Maria Anna (1551–1608) kanssa, heidän poikansa oli keisari Ferdinand II. Ursula (24. heinäkuuta 1541 – 30. huhtikuuta 1543), kuoli alle 2-vuotiaana Helena (7. tammikuuta 1543 – 5. maaliskuuta 1574), ryhtyi nunnaksi Johanna (24. tammikuuta 1547 – 10. huhtikuuta 1578), avioitui Toscanan suurherttua Francesco I de' Medicin (1541–1587) kanssa, heillä oli kahdeksan lasta.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijat Luokka:Böömin hallitsijat Luokka:Itävallan hallitsijat Luokka:Unkarin hallitsijat Luokka:Habsburgin hallitsijasuku Luokka:Vuonna 1503 syntyneet Luokka:Vuonna 1564 kuolleet