thumb|Léon Bazile Perrault, Nukkuva putto, 1882. Putto (ital. pieni poikaAnnukka Aikio ja Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja, s. 509. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. .) on kuvataiteessa siivekäs tai siivetön, pulska alaston poikalapsi. Muita nimityksiä ovat amoriini ja erootti. Putto symboloi joko jumalallista tai maallista rakkautta. Putot ovat tyypillisiä renessanssin, manierismin, barokin ja rokokoon taiteelle.
Puttojen esikuvana olivat antiikin Kreikan ja Rooman taiteessa esiintyneet rakkauden henkilöitymät, Eros-hahmot. Italian 1400-luvun taiteessa Neitsyt Mariaa ja kristuslasta esittävissä maalauksissa putot kuvasivat kerubeja. Kun antiikin mytologian aiheet tulivat renessanssin myötä suosituiksi, saivat putot myös Cupidon roolin.
Lähteet
Luokka:Enkelit Luokka:Taiteen aiheet