Lounaanjuuriperhonen eli kampasarvijuuriperhonen (Hepialus sylvinus) on keskikokoinen ja helposti tunnistettava yöperhoslaji. Se kuuluu alkeellisena pidettyyn juuriperhosten heimoon ja vanhemmassa kirjallisuudessa lajin nimenä on kampasarvinen juuriperhonen.
Koko ja ulkonäkö Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kampamaiset, joskin juuriperhosten tapaan lyhyet. Siipien väri vaihtelee koiraiden oranssinruskeasta naaraiden harmaanruskeaan, mutta sävyssä on myös maantieteellistä eroavaisuutta. Etusiivessä on valkoinen, harmaareunainen kuvio, joka muodostuu siiven tyvestä sen takareunan keskivaiheille ulottuvasta juovasta, joka jatkuu lähes suoran kulman tehden edelleen siiven etureunan kärkeen. Siiven etureunassa on harmaa, valkoreunainen kolmio. Takasiivet ovat yksivärisesti etusiipien väriset, ulkoreunastaan vaaleammat. Siipiväli vaihtelee koiraalla 26–40 mm kun naarailla se on ainakin 30–50 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/t/triodia_sylvina.htmlhttp://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=15Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna: Fjärilar: Käkmalar–säckspinnare. s. 83–84.
Levinneisyys ja lentoaika Lounaanjuuriperhosta tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa ja idässä levinneisyys jatkuu Keski-Aasiaan. Suomessa lajin levinneisyys on kaksiosainen. Sitä tavataan Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Lisäksi vuodesta 2006 alkaen lajia on tavattu myös Etelä-Savossa. Näiden alueiden ulkopuolelta laji puuttuu toistaiseksi kokonaan. Perhoset lentävät yhtenä, lyhyenä sukupolvena heinäkuun puolivälistä elokuun puoleen väliin.http://www.insects.fi/Lepidoptera/Hepialidae/Hepialus/sylvinus/Hepialus%20sylvinus.htm
Elinympäristö ja elintavat Lounaanjuuriperhonen elää lämpimillä ja aurinkoisilla paikoilla, niityillä, metsänreunuksilla ja puutarhoissa. Perhoset lentävät hämärän laskeuduttu ja tulevat hyvin valolle. Naaras oleskelee kasvillisuuden joukossa ja houkuttelee feromoneillaan koiraita, jotka lentävät naaraita etsien jonkin aikaa hämärän laskeutumisen jälkeen. Parittelu kestää muutamia tunteja. Naaras aloittaa munimisen parittelua seuraavana iltana ja voi tuottaa jopa 2000 munaa, jotka se pudottaa maahan kasveilla istuen. Toukka elää maan alla syöden kasvien juuria ja talvehtii. Ennen perhosen kuoriutumista kotelosta, kotelo nousee osittain maanpinnan yläpuolelle.
Ravintokasvi Toukka syö monien erilaisten ruohovartisten kasvien juuria.
Lähteet
Aiheesta muualla Moths and Butterflies of Europe and North Africa Bestimmungshilfe des Lepiforums
Luokka:Juuriperhosmaiset