Pristinan yliopisto on vuonna 1970 perustettu Kosovon historiallisesti ainut yliopisto. Vuonna 1999 Kosovon sodan myötä yliopisto jakaantui kahdeksi täysin erilliseksi samannimiseksi yliopistoksi. Nykyisen Kosovon tasavallan pääkaupungissa sijaitseva Prishtinan yliopisto ( tai Univerzitet u Prištini) on albaanien, kun taas Mitrovican pohjoisosassa sijaitseva Prištinan yliopisto () on serbien. Jälkimmäinen sai kansainvälisen tunnustuksensa, kun UNMIK ja Euroopan yliopistojärjestö (EUA) tunnustivat sen nimellä Mitrovican yliopisto vuonna 2002,https://archive.is/20120805105332/www.mfa.gov.rs/Srpski/Kultura/vesti_kultura/201202_s.html EUA welcomes new Members, 30.10.2008Universities in Europe: University of Pristina, Kosovo mutta kumpikin kansallisuusryhmä kutsuu yliopistoaan Pristinan yliopistoksi ja pitävät sitä alkuperäisenä. Serbian sosialistinen tasavalta perusti alkuperäisen Prištinan yliopiston lukuvuodelle 1969–1970.Speech of the Rector of the University of Priština published at the University's website, rektorat.ftnkm.info, text from 1967.
Nykyinen Pristinassa sijaitseva Pristinan yliopisto on Balkanin yliopistoverkoston (Balkan University Network) jäsen edustaen Kosovon tasavaltaa. Kansainvälisesti sen tunnustavat amerikkalaiset ja eurooppalaiset yliopistot sekä näiden kanssa yhteistyötä tekevät kansainväliset organisaatiot.University of Iowa's page about archeological and otherwise cooperation with University of Prishtina, uiowa.edu.International Center on Responses to Catastrophes at the University of Illinois at Chicago: HIV, mentions its cooperation with the University of Prishtina, uic.edu.Dartmouth College: The Dartmouth Initiative in Global Health and Healthy Development, discusses cooperation with the University of Prishtina School of Medicine in Prishtina, Kosovo, darthmouth.edu.University of Prishtina's Human Rights Centre, established in 2000, after Serbia lost control of the University, located in Pristina, now the capital of Republic of Kosovo, affiliated university with HUMSEC, human rights project of the European Commission, HUMSEC – European Commission, Graz, Austria.
Pristinan yliopiston historia
Korkeakoulutuksen alku Kosovossa
Ensimmäinen Kosovon korkeakoulutusta tarjoava oppilaitos Pristinan pedagoginen korkeakoulu () perustettiin vuonna 1958. Sillä oli neljä opetusryhmää: albanian kieli ja kirjallisuus, serbokroatian kieli ja kirjallisuus, biologia ja kemia, teknillinen peruskoulutus ja fysiikka sekä matematiikka ja fysiikka. Ensimmäisenä lukuvuonna 1958–1959 aloittavia kokopäiväisiä opiskelijoita oli 93 ja osa-aikaisia 55. Lukuvuonna 1961–1962 perustettiin Prizrenin pedagoginen korkeakoulu, jossa aloitti 100 opiskelijaa mukaan lukien 48 albaania. Vuonna 1962 Prizrenin pedagogisesta korkeakoulusta tuli itsenäinen. Pristinan pedagoginen koulu perusti toimipisteen Novi Pazariin osa-aikaisia opiskelijoita varten.
Vuonna 1959 Pristinaan perustettiin hallinnollinen korkeakoulu, jossa aloitti 184 kokopäiväistä ja 407 osa-aikaista opiskelijaa. Vuonna 1960 Pejaan perustettiin talouskorkeakoulu, jossa aloitti ensimmäisenä kahtena toimintavuonna 186 kokopäiväistä ja 176 osa-aikaista opiskelijaa. Samana vuonna Pristinan perustettiin uusi korkeakoulutusta tarjoava koulu, Pristinan maatalouskorkeakoulu, jossa aloitti lukuvuonna 1961–1962 165 kokopäiväistä ja 395 osa-aikaista opiskelijaa.
Lokakuussa 1960 perustettiin Pristinaan perustettiin filosofinen tiedekunta, joka oli ensimmäinen laatuaan Kosovossa. Tiedekunnassa oli kuusi eri oppiaineryhmää: albanologia, serbokroatian kieli, matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia. Pian perustettiin uusia oppiaineita: venäjän kieli ja kirjallisuus sekä Englannin kieli ja kirjallisuus. Ensimmäisenä lukuvuonna 1960–1961 tiedekunnassa aloitti 92 kokopäiväistä opiskelijaa, joista 60 oli albaaneja, 32 serbejä ja viisi muita. Osa-aikaisia opiskelijoita oli 141. Opettajia oli seitsemän: viisi serbiä ja kaksi albaania. Heistä viisi oli tekniikan tohtoreita ja yksi maisteri. Vuonna 1964 valmistuivat ensimmäiset tiedekunnan maisterit, joista 16 oli albaaneja ja 15 muita.
Vuonna 1961 perustettiin Pristinan talous- ja oikeustieteellinen tiedekunta, jossa oli kaksi tiedekunnan nimessäkin näkyvää linjaa. Ensimmäisenä vuonna tiedekunnassa aloitti 586 students, joista 185 oli oikeustieteellisessä (43 kokopäiväistä ja 142 osa-aikaista) ja 401 taloustieteellisessä (120 kokopäiväistä ja 281 osa-aikaista). Näistä lähes 600 opiskelijasta 323 oli serbejä, 134 albaaneja ja 129 muita.
Vuonna 1961 perustettiin vielä kaksi insinöörikoulutusta antavaa teknillistä korkeakoulua: Pristinaan ja Mitrovicaan. Edeltävässä aloitti 364 opiskelijaa (87 kokoaikaista ja 277 osa-aikaista) ja jälkimmäisessä 51 opiskelijaa (33 kokoaikaista ja 18 osa-aikaista).
Näissä neljässä vuonna 1961 perustetuissa neljässä korkeakoulussa ja kahdessa tiedekunnassa opiskeli yhteensä 3 320 opiskelijaa, joista 1046 oli osa-aikaisia ja 2274 osa-aikaisia. Näistä opiskelijoista serbejä oli 2010, albaaneja 928 ja muita 382. Korkeakoulutus Kosovossa laajeni 1960-luvulla vielä enemmän, kun perustettiin Prizrenin pedagoginen korkeakoulu ”Xhevdet Doda” (1962), Pristinan teknillinen tiedekunta (1965) ja pedagoginen korkeakoulu ”Bajram Curri” Dakovicaan (1967). Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin Pristinaan vuonna 1969. Tuohon mennessä Kosovossa oli neljä tiedekuntaa ja kahdeksan korkeakoulua. Nämä kaikki oli perustettu Belgradin yliopiston täydellä tuella.https://archive.is/20121209181543/www.see-educoop.net/education_in/pdf/review_sys_he-yug-kos-enl-t05.pdfhttp://web.archive.org/web/20060905095347/http://www.kec-ks.org/botimet/FFEK%202000.doc ja pääasiassa nämä tiedekunnat toimivat Belgradin yliopiston etätoimipisteinä.
Näissä tiedekunnissa ja korkeakouluissa opetus oli lähes poikkeuksetta serbokroatiaksi. Lähes kaikki opetushenkilökunnasta olivat serbejä. Vuonna 1960 albaniankielistä opetusta annettiin vain Albanian-tutkimuksessa (albanologia), mutta kaksi vuotta myöhemmin pedagogiikkaa ja sosiologiaa alettiin opettaa albaniaksi. Syksyllä 1966 pidetyn Jugoslavian kommunistisen puolueen puoluekokouksen päätösten myötä luokassa oli oltava yksi albaniankielinen avustaja albanian kielen ylläpitämiseksi. Samoin albaniankielisen opetushenkilökunnan muodostamista tehostettiin.
Pristinan yliopiston perustaminen ja rakenteen muotoutuminen
Vuoden 1966 Brionin puoluekokouksen jälkeen albaanit vaativat yhä voimakkaammin heidän kansallisten etujensa huomioon ottamista. Vuonna 1968 paikalliset mielenosoitukset muuttuivat valtakunnallisiksi ja niissä vaadittiin itsehallintoa, uutta perustuslakia, Pristinan yliopiston perustamista ja vastaavia asioita. Vuodesta 1958 alkaen Kosovossa oli alkanut kehittyä albaniankielistä korkeakoulua vaatinutta korkeakoulutettua albaaniväestö, jota myös tarvittiin tätä tulevaa korkeakouluopetusta antamaan.
Kosovon ja Metohijan autonomisen maakunnan edustajainkokous hyväksyi 18. marraskuuta 1969 Pristinan yliopiston perustaneen lain, jonka Serbian sosialistinen tasavalta hyväksyi. Lain ensimmäisessä artiklassa määriteltiin yliopisto oikeussubjektiksi ja toisessa artiklassa sen määrättiin koostuvan filosofisesta, oikeus- ja taloustieteellisestä, teknillisestä ja lääketieteellisestä tiedekunnasta. Yliopiston perustava kokous pidettiin 13. helmikuuta 1970 ja juhlallinen perustamiskokous kaksi päivää myöhemmin. Näin ollen 15. helmikuuta julistettiin Pristinan yliopiston päiväksi. Yliopiston ensimmäiseski rehtoriksi valittiin fiosofisen tiedekunnan dekaani, biologian tohtori Dervish Rozhaja.
Vuonna 1971 filosofisesta tiedekunnasta irrotettiin uusi matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Samoihin aikoihin oikeus- ja taloustieteellinen tiedekunta jaettiin kahdeksi tiedekunnaksi. Vuonna 1973 perustettiin maataloustieteellinen tiedekunta Pristinaan sekä kaivostieteen ja metallurgian tiedekunta Mitrovicaan. Vuonna 1975 perustettiin humanistinen tiedekunta Pristinaan ja pedagoginen korkeakoulu ”Skënderbeu” Gjilaniin. Vuonna 1976 perustettiin tekninen korkeakoulu (myöh. korkeakoulukeskus) Ferizajiin ja vuonna 1979 liikuntatieteellinen tiedekunta Pristinaan.
Vuoden 1980 itsehallintosopimuksen myötä korkeakoulut liitettiin Pristinan yliopistoon.
Yliopiston albanialaistuminen
Aluksi opetus jatkoi samalta serbialaiselta pohjalta kuin aiemminkin, mutta 1970-luvun myötä albaaniopiskelijoiden määrä lisääntyi räjähdysmäisesti samoin kuin albanian kielellä opettaminen. Pristinan yliopistossa oli lukuvuonna 1969–1970 opiskelijoita 7 712, joista 5 303 oli kokoaikaisia ja 2 409 osa-aikaisia. Etninen jakauma oli 3 669 albaania ja 4 043 serbokroaattia. Serbienemmistö oli vielä niukka, mutta kymmenen vuoden aikana yliopisto albanialaistui, kun yliopisto kehittyi keskeinen albanian kielen opiskelun ja tutkimuksen keskus. Lukuvuonna 1979–1980 yliopistossa oli 34 922 opiskelijaa (25 009 kokoaikaista ja 9 913 osa-aikaista), joista albaniaksi opiskeli 24 771 ja serbokroatiaksi 10 151. Seuraavana lukuvuonna opiskelijoita oli jo 43 321, joka on ollut yliopiston suurin opiskelijamäärä koskaan. Myös naispuolisten opiskelijoiden määrä lisääntyi. Opetushenkilökunnan määrä lisääntyi ja sekin albanialaistui. Lukuvuonna 1969–1970 yliopistossa oli noin 200 opettajaa ja 200 apulaista. Lukuvuonna 1979–1980 oli jo 600 opettajaa ja 400 avustajaa joukossa täyspäiväisesti työskentelevää yli 190 tohtoria ja 173 maisteria. Tohtoreista albaaneja oli 126 ja maistereista 134.
Tämän kaikki vahvisti albaanien kansallista itsetuntoa. Yliopisto oli monien albaaninationalististen mielenilmaisujen tapahtumapaikkana. Vuonna 1974 vähintään 100 opiskelijaa pidätettiin osallistumisesta nationalistisiin protesteihin.
Kaikki tiedekunnat tuplattiin mukaan lukien opetus, kirjallisuus, hallinto, julkaisutoiminta ja julkaisut, jotta varmistettaisiin tasa-arvoisuus väestöryhmien välillä. Yliopisto ei ollut niinkään tavanomainen kaksikielinen yliopisto, vaan lähinnä kuin kaksi yliopistoa olisi ollut saman katon alla.
Yliopisto herätti ristiriitoja aloittamisestaan lähtien. Serbian opetusministeri syytti myöhemmin 1990-luvun alussa, että yliopisto oli yksi useista ”käytännön ja teoreettisen separatismin keskuksista”. Jo vuonna 1971 serbit ja montenegrolaiset prostestoivat yliopiston avaamista vastaan. Kosovon silloisen kommunistijohtajan mukaan yliopiston avaaminen kohtasi vahvaa vastusta serbikommunistien taholta, vaikka yliopistohankkeella oli itse Josip Broz Titon tuki. Yliopiston perustaminen otettiin Kosovon autonomian enteenä.
Vuoden 1981 mielenosoitukset
Kosovon vuoden 1981 mielenosoitukset saivat alkunsa yliopistolta. Niissä vaadittiin Kosovolle niin tasavallan statusta kuin eroa Jugoslaviasta ja liittämistä Albaniaan. Vaikka viranomaiset jälleen syyttivätkin nationalistiradikaaleja, oli protestien syntyyn useita eri vaikuttavia tekijöitä. Kosovon kulttuurillinen eristäytyneisyys muusta Jugoslaviasta ja endeeminen köyhyys aiheuttivat sen, että Kosovossa oli suhteessa muihin Jugoslavian alueisiin eniten sekä opiskelijoita että lukutaidottomia. Yliopistokoulutus ei ollut tae menestyksekkäästä tulevaisuudesta, koska Pristinan yliopisto oli teknillisten aineiden sijaan painottunut humanistisiin aineisiin erityisesti albanologiaan, mikä ei käytännössä tarjonnut työmahdollisuuksia juuri muualla kuin paikallisessa hallinnossa tai kulttuurityössä, eikä antanut mahdollisuuksia päästä Kosovon ulkopuolelle. Tämä loi suuren määrän korkeakoulutettuja ja katkeroituneita työttömiä, jotka olivat otollista maaperää nationalistisen liikkeen kasvulle. Esimerkiksi Kosovon vapautusarmeijan komentaja Hashim Thaçi tuli alun perin tunnetuksi opiskelijaradikaalina.
Lisäksi Kosovon serbi- ja montenegrolaisväestö harmistui yhä enemmän yliopistokaupungin opiskelijaväen aiheuttamasta taloudellisesta ja sosiaalisesta taakasta. Vuonna 1981 yliopistossa oli 20 000 opiskelijaa, mikä tarkoitti, että joka kymmenes kaupungin asukas oli opiskelija.