Beratin maakunta () on yksi Albanian 12 maakunnasta. Se sijaitsee maan keskiosassa ja on Albanian maakunnista ainoa, jolla ei ole yhteyttä merelle tai rajaa toisen valtion kanssa. Maakunnan hallinnollinen keskus on Berat. Sen pinta-ala on 1 798 neliökilometriä. Vuoden 2023 väestönlaskennan mukaan maakunnassa oli 140 956 asukasta.
Beratin maakunta rajoittuu pohjoisessa Elbasanin, idässä Korçën, etelässä Gjirokastërin ja lännessä Fierin maakuntiin. Sen pinnanmuodostusta leimaavat tasangot, laaksot, kukkulat ja vuoret. Keskikorkeus on 602 metriä merenpinnasta. Semanjoen rannat kuuluvat Myzeqen tasankoon. Tärkeimmät jokilaaksot sijaitsevat Osumin ja Devollin ja niiden sivujokien Tomorrican, Velabishtin ja Lapardhan varrella. Korkeita vuoria ovat Tomor (2 416 metriä), Kulmak, Shpirag ja Pilaf eli Plashnik. Maakunnan rajoilla sijaitsevat Mallakastërin ja Sulovën kukkulat. Luonnonnähtävyyksiä ovat Osumin kanjonit, Shaninovën karstiluolat ja jäätiköiden muovaamat onsilot Tomorvuorella.
Seudulla vallitsee välimerenilmasto, johon vaikuttavat ympäristön pinnanmuodot. Keskilämpötila on Beratissa tammikuussa 6,8 ja heinäkuussa 23,8 astetta. Talvella lämpötila voi laskea alle –10:een ja kesällä nousta yli 40 asteeseen. Vuotuinen sademäärä on 1 109 millimetriä. Tärkeimmät joet Osum ja Devoll yhtyvät Semanjoeksi lähellä maakunnan luoteisrajaa. Seudulla on paljon karstilähteitä ja tekojärviä. Vuorilla ja laaksoissa kasvaa pyökkejä, tammia, saarnia, pihtoja ja mäntyjä. Muuta Albaniaa paremmin säilyneeseen eläinkuntaan kuuluvat metsäkauris, villisika, karhu, susi ja kettu.
Bertatin maakunta jakautuu viiteen kuntaan, jotka ovat Berat, Dimal (entinen Ura Vajgurore), Kuçovë, Poliçan ja Skrapar. Kaupunkeja ovat Berat, Çorovodë, Kuçovë, Poliçan ja Ura Vajgurore. Maakunta menetti yli kolmasosan väestöstään vuosina 1989–2011, mutta sen jälkeen asukasmäärä on laskenut vain vähän. Poismuutto on suuntautunut etupäässä Tiranaan, Durrësiin ja Vlorëen sekä ulkomaille.
Maakunnan elinkeinoja ovat teollisuus, maatalous, palvelut ja matkailu. Kommunistivallan ajalta on säilynyt lähinnä öljy- ja kutomoteollisuutta. Sen rinnalle on syntynyt uutta elintarvike-, rakennus- ja vaatetusteollisuutta. Maatalous tuottaa viljaa, vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja maitoa. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet ja naudat. Matkailukohteista tärkein on Beratin museokaupunki.
Lähteet
Aiheesta muualla
Maakunnan sivusto
*