Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisiä huippukokouksia pidettiin vuosina 1943–1991 toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana. Huippukokouksissa pyrittiin edistämään aseidenriisuntaa sekä liennytystä. 1980-luvun lopussa kylmä sota päättyi, mikä merkitsi suurvaltojen välisen kilpailun päättymistä. Toisen maailmansodan aikana pääpaino huippukokouksissa oli Saksaan ja akselivaltoihin kohdistuneessa politiikassa. Sodan aikana huippukokouksissa päätettiin niin Normandian maihinnoususta kuin Saksan jaosta.

Toinen maailmansota

Teheranin konferenssi

Päivämäärä KaupunkiValtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja 28. marraskuuta – 1. joulukuuta 1943Teheran Franklin D. Roosevelt Joseph StalinPidettiin Neuvostoliiton Teheranin suurlähetystössä. Paikalla myös Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill. Päättyi siihen, että länsiliittolaiset sitoutuivat avaamaan toisen rintaman natsi-Saksaa vastaan suunnitellun amfibio-hyökkäyksen kautta Normandiaan. He suostuivat myös antamaan täyden tuen Jugoslavian partisaaneille tšetnikkeissä. Vastineeksi Neuvostoliitto suostui tukemaan Yhdistyneiden Kansakuntien perustamista sodan jälkeen ja lopulta osallistumaan liittoutuneiden kampanjaan Japania vastaan. He sopivat myös Saksan jakamisesta miehitysvyöhykkeisiin ja Iranin tunnustamisesta itsenäiseksi valtioksi sodan jälkeen. Lähde:Tianen (1987): s. 600

Jaltan konferenssi

Päivämäärä KaupunkiValtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja 4. helmikuuta – 11. helmikuuta 1945 Jalta Franklin D. Roosevelt Joseph StalinJärjestettiin Livadijan palatsissa. Paikalla oli myös Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Winston Churchill. Yhdysvaltain presidentin ensimmäinen vierailu Neuvostoliittoon. Tuotti julistuksen, jossa vaadittiin demokraattisten instituutioiden muodostamista Euroopassa sodan jälkeen ja samalla Saksan ja Berliinin jakaminen Amerikan, Ison-Britannian, Ranskan ja Neuvostoliiton miehitysalueisiin. Määräsi hyvitykset, denatsifioinnin ja demilitarisoinnin sodanjälkeiselle Saksalle. Saavutti lännen tunnustuksen Puolan Neuvostoliiton nukkehallitukselle. Saatiin Neuvostoliiton sitoumus liittyä Yhdistyneisiin Kansakuntiin vastineeksi kaikkien 16 sosialistisen neuvostotasavallan jäsenyydestä. Valtuutetut oikeudenkäynnit natsien sotarikollisille sodan jälkeen.

Lähde:Tiainen (1987): s. 633

Potsdamin konferenssi

Päivämäärä KaupunkiValtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja 17. heinäkuuta – 2. elokuuta 1945 PotsdamHarry S. Truman Joseph StalinJärjestettiin Cecilienhofin palatsissa. Paikalla olivat myös Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerit Winston Churchill ja Clement Attlee. Attleesta oli tullut Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri työväenpuoluen voiton myötä vuoden 1945 parlamenttivaaleissa. Suunniteltu sodanjälkeiseen järjestykseen ja rauhansopimusten ehtoihin toisen maailmansodan jälkeen. Valtuutti natsipoliittisten instituutioiden ja lakien täydellisen kumoamisen Saksassa, aloitti demokratisointiuudistukset ja suunnitteli teollisuuden purkamista. Oder–Neisse-linja asetettiin Puolan ja Saksan länsirajaksi. Sallittiin etnisten saksalaisten karkottaminen Itä-Euroopasta. Konferenssi loi olosuhteet, jotka mahdollistivat Neuvostoliiton satelliittivaltioiden perustamisen Itä-Eurooppaan sodan jälkeen. Lähde:Tianen (1987): s. 646

Kylmä sota (1955–1991)

Geneven huippukokous 1955

Päivämäärä KaupunkiValtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja18. heinäkuuta – 23. heinäkuuta, 1955 Geneve Dwight D. Eisenhower Nikita Hruštšov ja Nikolai BulganinPaikalla olivat myös Ison-Britannian pääministeri Anthony Eden ja Ranskan pääministeri Edgar Faure. Ensimmäinen neljän valtion konferenssi toisen maailmansodan jälkeen. Konferenssin tarkoituksena oli vähentää nousevia kansainvälisiä jännitteitä kylmän sodan aikana, ja se sisälsi keskusteluja kauppapolitiikasta, ydinasekilpailusta ja aseistariisunnasta. Saksan yhdistämisestä ei päästy ratkaisuun, koska länsi kieltäytyi vetämästä Länsi-Saksan Natosta. Lähde:Tiainen (1987): s. 777

Camp Davidin kokous 1959 PäivämääräKaupunki Valtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja 15. syyskuuta – 27. syyskuuta 1959Washington (DC) ja Camp David Dwight D. Eisenhower Nikita Hruštšov15. syyskuuta Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšovin 12 päivää kestänyt vierailu Yhdysvaltoihin alkoi. Hruštšov ja presidentti Dwight D. Eisenhower tapasivat toisensa kahdenkeskisissä neuvotteluissa presidentin kesäasunnolla Camp Davidissa. Eisenhowerin ja Hruštšovin välisissä keskusteluissa teemana oli muun muassa Saksan yhdistymisen hinta. Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan syntynyt, ja Hruštšev oli valmis kumoamaan 27. marraskuuta 1958 esittämänsä Berliinin uhkavaatimuksen sekä neuvottelemaan kaupungin kohtalosta ilman aikarajoitusta. Eisenhower suostui Neuvostoliiton usean otteeseen vaatimaan huipputapaamiseen, joka oli tarkoitus järjestää seuraavana keväänä ennen Eisenhowerin Moskovan-matkaa.

Yhdysvalloista Hruštšov jatkoi matkaansa Kiinaan, jossa hän osallistui kansantasavallan 10-vuotisjuhlallisuuksiin Pekingissä. Lähde:Tiainen (1987): s. 840

Pariisin kokous PäivämääräKaupunki paikka Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja16. toukokuuta – 17. toukokuuta 1960Pariisi Dwight D. Eisenhower Nikita HruštšovPariisin huippukokousta oli odotettu suurin toivein. Kokouksessa oli tarkoituksena käsitellä Berliinin ja ennen kaikkea Saksojen kysymystä. Huippukokous päättyi kuitenkin nolosti. Neuvostoliiton pääministeri Hruštšov ilmoitti Neuvostoliiton ilmatorjunnan ampuneen yhdysvaltalaisen U-2-tyyppisen tiedustelulentokoneen alas Neuvostoliiton alueella. Koneen lentäjä Francis Gary Powers oli Hruštšovin mukaan vangittuna. Yhdysvaltain taholta väitettiin, että kyseessä oli yhdysvaltalainen säätiedustelulentokone, ja ilmoitti sen olevan aseistamaton siviililentokone.

16. toukokuuta Ranskan presidentti Charles de Gaulle avasi Pariisin konferenssin. Minkäänlaista neuvotteluita ei kuitenkaan syntynyt, sillä Hruštšovin esitti Yhdysvalloille uhkavaatimuksen, jonka mukaan sen on myönnettävä, että U-2-tapaus oli aggressiivinen teko Neuvostoliittoa vastaan ja vaati lentojen lopettamista. Presidentti Eisenhower torjui Hruštšovin uhkavaatimuksen ja poistui konferenssista. Lähde:Tiainen (1987): s. 850

Wienin kokous

PäivämääräKaupunki Valtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja 3. kesäkuuta – 4. kesäkuuta 1961Wien John F. Kennedy Nikita HruštšovKutsuttiin koolle epäonnistuneen Sikojenlahden hyökkäyksen ja Berliinin kriisin jälkeen. Saavutettiin sovinto Laosin sisällissodasta, mutta ei saatu aikaan lopullista ratkaisua Berliinin asemasta. Konferenssin hajoaminen vaikutti amerikkalaisten kovempaan kantaan Neuvostoliittoon. Lähde:Tiainen (1987): s. 866Greis (1962): s. 105

Glassboron kokous

PäivämääräKaupunki Valtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja 23. kesäkuuta – 25. kesäkuuta 1967Glassboro, New Jersey Lyndon B. Johnson Aleksei KosyginYhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin kohtasivat Glassboron yliopistokaupungissa New Yorkin osavaltiossa 23.–25. kesäkuuta 1967. Suurvaltojen johtajien aiheena olivat Vietnamin sota ja Kuuden päivän sota sekä ydinsulkusopimus. Keskustelut käytiin ystävällisessä ja sydämellisessä ilmapiirissä. Minkäänlaisiin sopimuksiin osapuolet eivät päässeet. Lähde:Saarela (1968): s. 121–137

Moskovan kokous 1972

PäivämääräKaupunki Valtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja22. toukokuuta – 30. toukokuuta 1972Moskova Richard Nixon Leonid BrežnevEnsimmäinen Yhdysvaltain valtionpäämiehen vierailu Neuvostoliittoon toisen maailmansodan jälkeen. Järjestettiin Kremlin palatsissa. ABM-sopimus, ensimmäinen strategisten aseiden rajoittamista koskeva sopimus (SALT I) ja Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välikohtauksia merellä koskeva sopimus allekirjoitetaan. Sopimukset rajoittivat strategisia ydinaseita ja erityisesti ballistisia ohjuksia. Lähde:Saarela (1973): s. 104–105

Washingtonin ydinaseriisuntakokous

PäivämääräKaupunki Valtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja 18. kesäkuuta – 25. kesäkuuta 1973Washington (DC) Richard Nixon Leonid BrežnevNeuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brežnevin vierailu 16. kesäkuuta Yhdysvaltoihin oli vastavierailu vuoden 1972 vierailulle, jolloin Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon teki ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä vierailun Neuvostoliittoon. Brežnevin ja Nixon väliset neuvottelut käytiin Washingtonissa, Yhdysvaltain presidentin kesäasunnolla Camp Davidissa ja Nixonin Kalifornian asunnolla San Clementessä.

Nixon ja Brežnev allekirjoittivat laajakantoisen ydinsodan estämisjulistuksen. Lisäksi he antoivat periaatejulistuksen SALT-päämääristä ja niiden loppuun saattamisesta vuoteen 1974 mennessä. Lisäksi sovittiin ns. MBFR-sopimuksen eli sotajoukkojen supistamisneuvotteluiden alkamispäiväksi 30. lokakuuta 1974. Tämän sopimuksen sanottiin antaneen tietä ETYKille, koska MBFR-ajankohdan määrääminen oli ollut Nato-maille ennakkoehto turvakokouksen toisen vaiheen aloittamiselle Genevessä.

Lisäksi neuvotteluissa keskusteltiin Neuvostoliiton juutalaisten maastamuutosta ja sen ongelmista. Brežnev teki selväksi senaatin jäsenille, että vuonna 1972 oli noin 6 100 neuvostojuutalaista anonut lupaa muuttaa Israeliin. Luvista 800 evättiin. 25. kesäkuuta Brežnevin vierailu päättyi ja hän palasi Pariisin kautta Neuvostoliittoon. Pariisissa Brežnev tapasi presidentti Georges Pompidoun. Lähde:Saarela (1974): s. 1136-127

Moskovan TTBT kokous

PäivämääräKaupunki Valtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja28. kesäkuuta – 3. heinäkuuta 1974Moskova Richard Nixon Leonid BrežnevYhdysvaltain presidentin Richard Nixonin viikon kestänyt valtiovierailu Neuvostoliitossa alkoi 27. kesäkuuta. Saavuttuaan Moskovaan Nixon neuvotteli kolmesta yhteistyösopimuksesta Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välille. 1. heinäkuuta Leonid Brežnev ja Nixon pääsivät sopimukseen molempien maiden torjuntaohjusten (ABM) ja maanalaisten ydinkokeiden rajoittamisesta sekä siitä että edelleen ponnisteltaisiin strategisten hyökkäysohjusten rajoittamiseksi. Lisäksi päästiin sopimukseen laajennetusta kauppa- ja tutkimustyöstä. Lähde:Sevon (1974): s. 144

Vladivostokin SALT kokous

PäivämääräKaupunki Valtio Yhdysvaltain presidentti NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja 23. marraskuuta – 24. marraskuuta 1974Vladivostok Gerald Ford Leonid BrežnevYhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Leonid Brežnev tapasivat toisensa 23.–24. marraskuuta Neuvostoliiton länsirannikolla Vladivostokissa. Tapaamisen tärkein kohta oli SALT-neuvotteluiden edistäminen. Osapuolet sopivat uusista suuntaviivoista, jotka merkitsivät 10-vuotista sopimusta ydinasevarustelujen supistamisesta. Kommunikean mukaan sopimus SALT II:sta tulisi vuonna 1975. Lähde:Sevon (1974): s. 274

ETYK-kokous 1975