pienoiskuva|684x684px|Suomen kunnat vuodesta 2025 alkaen, kaupungit lihavoituna.
Suomen kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä. Suomen vuoden 2000 perustuslain (121 §) mukaan ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”.
Valtio valvoo kuntien toimintaa aluehallintovirastojen kautta. Kuntien oma edunvalvontajärjestö on Suomen Kuntaliitto.
Kuntalain 4 §:n mukaan ”kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset”.Kuntalaki, 4 §: Kunnan nimi Aiemmin kaupunkioikeudet myönsi hallitsija, ja kaupunkiasemalla on ollut juridista merkitystä.
Vuonna 2025 Suomessa on 308 kuntaa.https://www.sttinfo.fi/tiedote/70786960/kuntalaiset-ja-kuntapaattajat-eivat-kannata-kuntaliitoksia-yksi-toteutuu-kuitenkin-vuoden-alussa?publisherId=2133&lang=fi
Luettelo kunnista Luetteloita Suomen kunnista löytyy seuraavista artikkeleista
Luettelo Suomen kunnista Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan Luettelo Suomen kunnista väestötiheyden mukaan Luettelo Suomen kunnista perustamisvuoden mukaan Luettelo Suomen kaupungeista Luettelo Suomen kauppaloista Luettelo Suomen entisistä kunnista Luettelo Suomen kunnista vuonna 2008
Kuntien tehtävät Kunnan rooleja suomalaisessa yhteiskunnassa on olla palveluiden tuottaja, elinvoiman kehittäjä, paikallisen itsehallinnon toteuttaja ja identiteetin luoja.
Kuntalain (1995) 2 §:n mukaan:
Valtionvarainministeriön selvityksen mukaan kunnilla on 535 pakollista tehtävää (esimerkiksi solariumlaitteiden valvonta) ja tehtävien hoitamiseen on 935 velvoitetta. Vuonna 2014 hallitus päätti vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardin euron edestä, mutta tulos oli vaatimaton, esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön vähennyslistan vaikutus olisi korkeintaan vain 60 miljoonaa euroa, vaikka sen hallinnonala kuluttaa kuntien menoista puolet. Samaan aikaan valtio on säätänyt kunnille yhä uusia tehtäviä.
Suomen Yrittäjien mukaan vuoteen 1990 verrattuna lakisääteisten tehtävien määrä on kaksinkertaistunut (535). SY:n varatoimitusjohtajan mukaan liiallinen säätely häiritsee yritystoimintaa ja häiritsee välttämätöntä palvelujen ulkoistamista.
Kuntien pakollisia palveluja ovat esimerkiksi päivähoito, perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalihuolto ja vanhustenhuolto. Lisäksi muun muassa kirjasto- ja tietopalvelut, lastensuojelu, vammaisten- ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki kuuluvat kuntien tehtäviin. Teknisellä puolella kunnan tulee huolehtia paloturvallisuudesta, teiden ja katujen ylläpidosta, väestönsuojelusta ja kaavoituksesta. Vesi-, jäte- ja energiahuolto ovat perinteisesti olleet kuntien omia palveluita, mutta nykyisin myös yksityiset yritykset ovat tulleet toimintaan.
Kuntien vapaaehtoisia palveluita ovat esimerkiksi toisen asteen koulutus ja elinkeinopolitiikka.
Kotikunta
Suomessa vakituisesti asuvat ovat jonkin kunnan (kotikunta) jäseniä. Kotikuntaa ei voi vapaasti valita, vaan se määräytyy vakituisen asuinpaikan mukaan tiettyjen sääntöjen perusteella.Maistraatti.fi: Kotikunta- ja väestötiedot: Perustiedot
Kuntien määrä thumb|300px|Suomen kuntien lukumäärä 1900–2013.
Vuonna 2025 Suomessa on 308 kuntaa.
Vuosien 1900–2015 välisenä aikana Suomen kuntamäärä kasvoi vuoteen 1941 eli Pohjaslahden perustamiseen asti, jolloin maassa oli 603 kuntaa. Alueluovutusten myötä 45 kuntaa lakkautettiin vuonna 1945 ja vuonna 1946 lakkautettiin vielä kymmenen kuntaa lisää. Vuonna 1948 perustettiin kaksi uutta kuntaa (Imatran ja Paraisten kauppalat), vuonna 1951 myös kaksi uutta kuntaa (Järvenpään ja Karhulan kauppalat) ja vuonna 1957 vielä yksi uusi kunta (Kemijärven kauppala). Lisäksi lakkautettiin joitakin kuntia, mutta kuntien lukumäärä pysyi noin 550 kunnassa 1960-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen ei ole perustettu uusia kuntia, vaan kuntien määrä on joko vähentynyt tai pysynyt ennallaan. Kuntien määrä väheni paljon etenkin kunnallisvaalien jälkeisinä vuosina 1969 (–15 kuntaa), 1973 (–29) ja 1977 (–11). Vuosina 1978–2002 ei toteutettu paljon kuntaliitoksia, mutta tämän jälkeen kuntien määrän väheneminen jatkui. Kuntien määrä väheni paljon etenkin vuosina 2005 (–12), 2007 (–15), 2009 (–67) ja 2013 (–16). Näistä vain vuonna 2007 ei ollut uuden kunnallisvaalikauden alkua.
Eri kuntamuotojen osalta Suomessa oli pitkään 38 kaupunkia, joista kolme (Käkisalmi, Sortavala ja Viipuri) jäi luovutetuille alueille. Kaupunkien määrä alkoi kasvaa vuonna 1960, jolloin perustettiin kuusi uutta kaupunkia. Erityisen paljon uusia kaupunkeja syntyi vuonna 1977, jolloin yhtä lukuun ottamatta kaikki 21 kauppalaa muutettiin kaupungeiksi. Myös vuosi 1986 on merkittävä, sillä silloin 10 kuntaa muuttui kaupungeiksi. Kaupunkien määrä oli suurimmillaan vuosina 2005 ja 2006, jolloin Suomessa oli 114 kaupunkia. Vuonna 2007 lakkautettiin yksi kaupunki (Suolahti) ja vuonna 2009 kuusi kaupunkia (Anjalankoski, Joutseno, Jämsänkoski, Karjaa, Tammisaari ja Kuusankoski).
Kauppaloiden lukumäärä kasvoi nopeammin: itsenäistymisen aikaan vuonna 1917 kauppaloita oli vain 4 (Ikaalinen, Nurmes, Salo ja Vammala), vuonna 1927 niitä oli 16 ja vuonna 1937 jo 27. Luovutetuille alueille jäi kaksi kauppalaa (Koivisto ja Lahdenpohja), mutta vuonna 1957 kauppaloita oli kuitenkin 32. Vuonna 1960 kauppaloiden määrä väheni kuudella. Tämän jälkeen kauppaloiden määrä kasvoi uudelleen vuoteen 1968, jolloin Suomessa oli 30 kauppalaa. Muutama uusi kauppala perustettiin vielä 1970-luvun alkupuolella, mutta muutoin kauppaloiden määrä väheni ja vuodesta 1977 lähtien Suomessa ei enää ole ollut kauppaloita.
Maalaiskuntien lukumäärä oli vuonna 1937 yhteensä 537, josta määrä alueluovutusten jälkeen laski 487 maalaiskuntaan vuonna 1947. Maalaiskuntien (myöhemmin muiden kuntien) määrä väheni niiden muuttuessa kaupungeiksi ja kauppaloiksi sekä kuntaliitosten myötä. Vuonna 2012 Suomessa oli 228 kuntaa, jotka eivät olleet kaupunkeja.
Kuntamuodot Nykyään Suomessa on vain yksi kuntamuoto. Vuoteen 1977 asti Suomessa oli kolme eri kuntamuotoa: maalaiskunta, kauppala ja kaupunki. Kaupungeilla ja kauppaloilla oli joitakin tehtäviä, joita maalaiskunnilla ei ollut. Lisäksi maalaiskuntien alueella saattoi olla rajoitettua itsehallinto-oikeutta nauttivia, vain tiettyjä hallintotehtäviä hoitavia erityiskuntia, joita olivat taajaväkiset yhdyskunnat ja epäitsenäiset kauppalat. Vuoden 1976 kunnallislain mukaan kauppalat muutettiin kaupungeiksi vuonna 1977. Siitä lähtien Suomessa on ollut vain yksi kuntamuoto, ja kaikilla kunnilla nimityksestä (kaupunki tai kunta) riippumatta on samat tehtävät ja velvollisuudet. Vuodesta 1995 lähtien mikä tahansa kunta on halutessaan saanut käyttää itsestään nimitystä kaupunki. nimityksellä ei kuitenkaan ole mitään juridista merkitystä.
Aiemmin kunnat ryhmiteltiin 70 seutukuntaan, mutta niistä luovuttiin virallisena aluejakona vuoden 2014 alussa.
Kuntakoko Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaalla, jossa kuntakoko on manner-Suomea pienempi. Ahvenanmaalla kunnan voivat muodostaa pienet saaret tai saariryhmät. Ahvenanmaalla ei ole tehty vielä ainuttakaan kuntaliitosta. Kunnat eroavat merkittävästi toisistaan väkiluvultaan ja pinta-alaltaan. Eniten asukkaita on Helsingissä ja vähiten Sottungalla (Manner-Suomen kunnista Luhangassa). Pinta-alaltaan pienin kunta on Kauniainen ja suurin kunta on Inari.
Kuntien määrän vähentäminen edelleen kuntaliitoksilla on ollut esillä poliittisessa keskustelussa, sillä etenkin pienten kuntien mahdollisuudet järjestää lakisääteiset palvelut ovat viime vuosina vaikeutuneet. Keskiväkiluvun perusteella Suomessa on nykyisin vähän kuntia moneen Euroopan maahan verrattuna. Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna kuntia on edelleen paljon (kuitenkin vähemmän kuin Norjassa), ja niillä on lisäksi paljon tehtäviä. Joidenkin näkökantojen mukaan kuntien määrän vähentämisen katsotaan parantavan hallinnon tehokkuutta.
Kuntien hallinto Kunnanvaltuusto Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Kuntalaki, 4. luku: Valtuusto Kaupungeissa kunnallislain mukaisista kunnanvaltuustoista käytetään nimeä kaupunginvaltuusto. Kunnanvaltuustoissa istui vuoden 2021 alussa yhteensä 8 859 kunnanvaltuutettua. Vuonna 2021 puolueista Suomen Keskustalla oli eniten paikkoja valtuustoissa.Tilastokeskuksen analyysi kuntavaalit 2021 tuloksesta Tilastokeskus. Viitattu 22.10.2021
Valtuusto päättää esimerkiksi kunnan taloudesta, kaavoituksesta ja virastojensa toiminnasta. Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarvion (ja tarvittaessa lisätalousarvion). Taloudelliseen valtaan kuuluvat myös päätökset määrärahoista, takaussitoumuksista, rahastojen perustamisesta ja kunnallisista maksuista.Kuntalaki, 14 §: Valtuuston tehtävät
Kunnan maankäytöstä valtuusto päättää kaavoituksella. Eräs valtuuston tehtävä on päättää kuntasuunnitelmasta vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelma on kunnan hallinnon, talouden, maankäytön ja muiden olojen kehittämistä, ja se tarkistetaan määräajoin.
Kunnan hallinnon järjestämiseen kuuluu muun muassa erilaisten ohje- ja johtosääntöjen antaminen, kuten virastojen toiminnan ja tehtävien määrittely. Ohjesääntö vaatii aina asianomaisen valtion viranomaisen vahvistuksen, johtosääntö ei. Vuonna 2003 voimaan astunut järjestyslaki on korvannut kuntien omat järjestyssäännöt.
Kunnanhallitus Valtuuston ohella kunnanhallitus on tärkeä toimielin kunnan hallinnossa. Kunnanhallitus huolehtii kunnan hallinnosta sekä valtuuston päätösten toimeenpanosta.Kuntalaki, 38 §: Kunnan johtaminen Kunnanhallituksen tehtävä on valvoa kunnan etuja sekä tehdä sopimuksia ja muita oikeustoimia kunnan puolesta. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksiä vain kunnanhallituksen valmistelun pohjalta.
Kunnanhallituksen alaisena työskentelee kunnanjohtaja ja mahdolliset apulaiskunnanjohtajat. Heidän tehtävänsä on johtaa kunnan hallintoa. Johtosäännön nojalla kunnanhallituksessa voi olla asioiden valmisteluja ja muita tehtäviä varten jaostoja. Kunnanhallitus voi asettaa myös toimikuntia tilapäisiä tai pysyväisluontoisia tehtäviä varten.
Lautakunnat ja johtokunnat Hallintotehtäviä varten kunnissa on kunnanhallituksen valvonnan alaisia lautakuntia ja johtokuntia. Aiemmin lakisääteisiä lautakuntia oli yli 20, mutta nykyisen kuntalain mukaan ainoa pakollinen lautakunta on hallinnon ja talouden tarkastamisesta vastaava tarkastuslautakunta.Kuntalaki, 30 §: Kunnan toimielimet Vapaaehtoisia lautakuntia ovat esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja matkailulautakunnat. Monissa kunnissa lautakuntien lukumäärä on alle kymmenen. Johtokuntien asettaminen on kuntien harkittavissa, ja joissakin kunnissa niistä on luovuttu.
Kuntatalous Kunnallistalouden dosentti Heikki Helinin mukaan valtio on ajanjaksolla 1993–2008 heikentänyt kuntien veropohjaa tuloveronkevennyksillä ja yhteisöveron tuottoa supistamalla. Veropohjan kaventaminen on tarkoittanut kuntien itsehallinnon heikentymistä: mitä enemmän kunta on riippuvainen valtionosuuksista, sitä heikompaa on kunnan itsehallinto.
Helinin mukaan kuntien verotulot eivät heijasta kunnassa asuvien henkilöiden ja yhteisöjen veronmaksukyvyn kehitystä. Kuntaliitokset eivät Helinin mukaan tuo kuntatalouteen uutta rahaa. Liitosten myötä tilastot hieman kaunistuvat, kun syömävelkaisia kuntia liittyy suurempiin kuntiin. Valtio on sälyttänyt kunnille velvoitteita, mutta ei ole antanut kunnille rahaa.
Kunnan tulot Kuntien talouden perustana toimii niiden verotusoikeus. Noin kaksi kolmasosaa kuntien rahoituksesta perustuu kunnallisveroon ja kiinteistöveroon sekä erilaisiin kuntalaisilta perittäviin maksuihin. Loput tulot muodostuvat valtionosuuksista.Kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) 1990- ja 2000-luvulla valtio on toteuttanut pienituloisten veronalennuksia korottamalla kunnallisverovähennystä, mutta samanaikaisesti kunnat ovat nostaneet veroprosenttiaan.