Lars Eliel Sonck () oli suomalainen arkkitehti. Häntä pidetään kansallisromanttisen kauden merkittävimpänä arkkitehtina Eliel Saarisen ohella. Jo 1890-luvulla Sonck suunnitteli Ahvenanmaalle hirsirakennuksia ja -huviloita, joiden kansallinen muotokieli erosi aiemmista pitsihuviloista.
Ura Lars Sonckin vanhemmat olivat kirkkoherra Knut Sonck ja Anna Rebecka Nordström.
Sonck muutti Ahvenanmaalle 7-vuotiaana, kun hänen isänsä sai kirkkoherran viran Finströmin seurakunnasta. Sonck oli kiinnostunut arkkitehtuurista jo varhain ja ura alkoi vauhdikkaasti, kun hän vain 23-vuotiaana voitti Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun vuonna 1894. Kilpailuvoitosta saamillaan rahoilla hän osti Finströmin Bartsgårdasta tontin, jolle hän rakennutti oman sveitsiläistyylisen kesähuvilan. Talvisin hän asui Helsingissä Unioninkadulla, jossa hänellä oli asunto ja ateljee.
Lars Sonckille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1921 ja Suomen Arkkitehtiliiton kunniajäsenyys 1930.
Suunnittelutöitä
Kirkot
Turun Mikaelinkirkko. Kilpailuvoitto 1894, rakennettu 1902–1905. Tampereen Johanneksen kirkko eli nykyinen Tampereen tuomiokirkko (1907) Kallion kirkko (1912) Helsingissä Alfred Kordelinin hautakappeli (1921) Raumalla Pyhän Yrjön kirkko (1928) ja seurakuntakoti Maarianhaminassa Mikael Agricolan kirkko (1935) Helsingissä Siunauskappeli Mariakapellet (1940) Maarianhaminassa
Julkiset rakennukset
Länsisataman vanha tullihuone (1896) Maarianhamina Maarianhaminan vanhan kansakoulun käsityösali (1896) Norra Esplanadgatan 8 Mossebackenin pensionaatti ja kesäravintola Casino (1897, tuhoutui tulipalossa 1946) Loviisa Kettumäen kotiseututalo, joka alun perin oli kansakoulu (1897) Kuusankoski, Kouvola Maarianhaminan kylpylän ravintolarakennus ja tohtorinhuvila (1897). Kylpylä ja ravintola tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1916. Tohtorinhuvila on säilynyt, mutta sitä on muokattu ja yksinkertaistettu paljon. Helsingin puhelinyhdistyksen talo (1905, laajennus 1912) Hyvinkään parantola (1906, laajennukset 1914 ja 1917) Tuhoutui pahoin talvisodan pommituksissa ja korjattu osittain jugendtyyliä hävittäen Heikki Siikosen korjaussuunnitelmien mukaan Kalvolan kunnantalo, joka oli alun perin Iittalan lasitehtaan johtajan talo Eva Ahlströmin sairaala (1912) Noormarkku, Pori Maarianhaminan merenkulkuopisto (1936–1939) Maarianhaminan kaupungintalo (1939)
Asuintalot
Lasses Villa (1895) Finström, Bartsgårda. Sonck rakennutti huvilan itselleen Turun Mikaelinkirkon arkkitehtuurikilpailusta saamillaan voittorahoilla. Talo paloi osittain vuonna 1951. Vuorelan talo (1896, suojeltu 1989) Viitasaari. Sonck suunnittelu talon veljelleen Johan W. Sonckille, joka toimi kunnanlääkärinä Viitasaarella. Sonck myi rakennuksen vuonna 1916. Villa Berghyddan (suunniteltu 1893, valmistunut 1896, suojeltu 1970) Maarianhamina, Södragatan 31 Villa Hällberg (1896) Maarianhamina, Sjöpromenaden. Sonck suunnitteli rakennuksen alun perin kylpylän ylilääkärin huvilaksi Badhusbergetin huipulle. Rakennus on myöhemmin siirretty alas Länsisatamaan, jossa se toimii nykyisin purjehdusseura ÅSS:n paviljonkina. Kotkaniemi (1898) on perimätiedon mukaan Sonckin suunnittelema, Luumäki Bostadsaktiebolaget Norra Kajen 10 (1899) Helsinki, Kruununhaka Pirttiniemen huvila, aiemmin Brofeldtin huvila (1902) Kuopio Jean Sibeliuksen koti Ainola (1904) Järvenpää, Lepola Kurthin huvila (1905) Outokumpu Oy osti 1988 ja kunnosti edustustiloikseen, Tornio Villa Baumgartner (1906) Britannian suurlähetystö osti talon ja purki sen syksyllä 1972. Uusi lähetystötalo valmistui vasta 1990. Villa Stenberg (1914) Helsinki, Kulosaari Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta (1917) Naantali, Luonnonmaa Villa Procopé (1918) Helsinki, Kulosaari Sarvilinna (1922) Kustavi, Lypyrtin saari Sonckin kortteli (1926–1929), Helsinki, Etu-Töölö (Sonck laati korttelin yleissuunnitelman, mutta muut arkkitehdit tekivät rakennusten yksityiskohtaisemmat piirustukset) As Oy Eura (1928) Hämeentie 92, Eurantie 12, Helsinki, Vallila Villa Grönberg (1936) Vantaa, Jokiniemi Torggatan 5, asuin- ja liikerakennus (1938) Maarianhamina Villa Petersen, Helsinki Kulosaari Uuno Klamin kesähuvila (1945) Virolahti, Kujaholmin saari
Vesitornit Sonck suunnitteli seitsemän vesitornia, joista toteutuivat vain Pietarsaaren vesitorni (1929) ja Rauman vesitorni (1934), joka on osa nykyistä tornia. Toteuttamatta jäivät Hyvinkään (1942), Karjaan (1943), Valkeakosken (1944), Riihimäen (1944) ja Maarianhaminan (1945) vesitornien suunnitelmat.
Asemakaavat
Helsingin Töölö (kilpailutyö 1899, kaavaehdotus 1902, hyväksytty 1906) Töölön kaavoituksesta järjestettiin Suomen ensimmäinen arkkitehtuurikilpailu. Sonck sijoittui kilpailussa toiseksi, mutta lopullisen asemakaavan Sonck suunnitteli yhdessä Gustaf Nyströmin kanssa. Helsingin Haaga Helsingin Kulosaari Helsingin Eira Maarianhaminan keskusta (1919), kaavaehdotuksen mukaisesti on toteutunut kaupungintalon ja merenkulkuoppilaitoksen sijainti Södragatanin päihin. Sonck ehdotti myös kirkon siirtämistä esplanadin eteläpäähän, mutta ehdotus ei toteutunut. Tampereen Pyynikki Tampereen Ratina
Muut Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevat Sonckin suunnittelemat makasiinirakennukset ovat viime vuosina saaneet uutta elämää, kun suojeltuun L2-satamamakasiiniin asettui viereen rakennetun Clarion-hotellin kongressikeskus. Myös Pöllyvaaran vuonna 1914 valmistunut näkötorni Kajaanissa oli Sonckin suunnittelema, mutta torni purettiin vuonna 1949.
Perinnekorjaukset Vuonna 1928 rakennettu Sonckin suunnittelema Eurantie 12 (As Oy Eura) on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan julkisivun kohde, joka on suojeltu SR-2-suojelumerkinnällä. Alun perin rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta merkittävä osa on varattiin kylpylälaitokselle, ja 1930-luvulla talossa toimi alkuperäinen Hermannin Saunat, kaupunkilaisten tukeutuessa julkisiin korttelisaunoihin ennen lämpimän veden yleistymistä Helsingissä. As Oy Euran rakennuksen alkuperäinen julkisivu kuitenkin peitettiin 1960-luvulla harmaalla roiskerappauksella ja kattokoristeet sekä ruutuikkunat poistettiin ennen julkisivun SR-2 suojelumerkinnän voimaantuloa.
Vuonna 2021 rakennukseen toteutettiin alkuperäisen julkisivuarkkitehtuurin entisöinti perustuen Lars Sonckin toimiston pääpiirustuksiin ja Arkkitehtuurimuseon arkistokuviin. Perinnejulkisivukorjauksessa palautettiin alkuperäisen mukaiset tammiovet, sydänpuiset ruutuikkunat, räystäsprofiilit, perinnesävyt, piikkimäiset suipot tornit eli spiirat ja muut koristeet. Perinnejulkisivukorjaus voitti Julkisivuremontti 2023 -kilpailun 1. palkinnon
Kunnianosoitukset pienoiskuva|Sonckin hautakivi Finströmin kirkon hautausmaalla. Lars Sonckin mukaan nimettyjä katuja:
Sonckstigen Maarianhaminan kaupungintalon takana Lars Sonckin tie Helsingin Kulosaaressa Sonckinkatu vuoden 1988 asuntomessualueella Turun Katariinassa Lars Sonckin kaari Espoon Perkkaalla
Kuvagalleria
Lähteet
Kirjallisuutta Korvenmaa, Pekka: Innovation versus Tradition: The Architect Lars Sonck. Works and Projects. Diss. Helsinki, 1991.
Aiheesta muualla
Tietoa Lars Sonckin töistä Ahvenanmaalla Ainola.fi Pp.htv.fi (arkistoitu versio) Sydaby.eget.net
Luokka:Kirkkojen suunnittelijat Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Vuonna 1870 syntyneet Luokka:Vuonna 1956 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Kansallisromantiikan arkkitehdit Luokka:Jugendin arkkitehdit