Isovesipääsky (Phalaropus fulicarius) on arktisten alueiden kahlaajalintulaji. Suomessa sitä tavataan satunnaisesti, ei edes vuosittain. Se vaikuttaa usein pelottomalta ja päästää ihmisen varsin lähelle.
Koko ja ulkonäkö Nokka on suora ja paksumpi kuin vesipääskyllä. Naaras on isompi ja värikkäämpi kuin koiras. Pituus on 20–23 cm, siipien kärkiväli 35–40 cm, paino 35–70 g.
Levinneisyys Isovesipääsky pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa, Euroopassa Islannissa ja Huippuvuorilla. Maailman populaation koko on 1–1,9 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Se muuttaa meriä pitkin trooppisille merialueille talveksi. Pääosa kannasta viettää talvensa planktonrikkailla vesillä Atlantilla Afrikan länsipuolella ja Tyynellämerellä Etelä-Amerikan länsipuolella.Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong.
Elinympäristö Isovesipääsky pesii rannikolla kostealla tundralla tai joskus myös kuivemmilla alueilla, mutta aina makean veden tai murtoveden läheisyydessä.
Lisääntyminen Isovesipääsky tekee pesänsä veden ympäröimään mättääseen. Lajin sukupuoliroolit ovat käänteiset. Kirkkaamman väriset naaraat kokoontuvat kosimaan koiraita, jotka ne jättävät munien munimisen jälkeen hautomaan ja hoitamaan poikaset.
Ravinto Isovesipääskyn ravinto koostuu pääasiassa hyönteisplanktonista, poikkeuksellisesti myös siemenistä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kurpat