pienoiskuva|Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Karjaanjoki.|296x296px pienoiskuva|Hiidenvesi Hiidenveden sillan kohdalla. Hiidenvesi on Uudellamaalla Lohjalla ja Vihdissä, Nummelan ja Vihdin lähellä sijaitseva järvi. Se muodostaa Karjaanjoen vesistön vesistöreitin 149 kilometriä pitkästä pääuomasta lyhyen alajuoksun osuuden .
Maantietoa Yleistä Hiidenvesi on 16,5 kilometriä pitkä, 12,8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on eli 29,1 neliökilometriä. Järven vesialue muistuttaa Kiihkelyksenselältä haaroittuvalta nelisakaraiselta ristiltä, jossa on pitkä lahti luoteeseen, haarainen lahti lounaaseen ja V-kirjaimen muotoinen lahti koilliseen. Veneilijän näkökulmasta on V-kirjaimen muotoisen lahden pituus 14 kilometriä, luoteeseen oleva lahti 5 kilometriä, lahti lounaaseen 9 kilometriä ja tämän läntinen haara yli 4 kilometriä pitkä. Järven leveys näkyvälle vastarannalle on yleensä enintään kilometrin, mutta on olemassa joitakin lähes kaksikilometriäkin kohtia. Näin ollen järven näkyvällä osalla syntyy Hiidenvedestä oikeaa kokoaan paljon pienemmän järven vaikutelma.
V-kirjaimen muotoisen lahden osa-alueita ovat lahdenperällä Kirkkojärvi, joka on Tarttilansalmen kautta yhteydessä Mustionselkään. Tämän eteläpuolella sijaitsee 100–200 metriä leveä Verkkolansalmi, jonka eteläpuolelle aukeaa Nummelan taajaman edustan Papinsaaren rikkoma Nummelanselkä . Tämä on yhteydessä Kiihkelyksenselkään, josta haarautuu Röylänselän kautta etelään pitkä lahti. Röylänselän eteläpuolella on Isontalonselkä, sen jälkeen tulee Kouvolanselkä, joka on Harjunsalmen kautta yhteydessä Pullinlahteen ja sen perällä olevaan Vaanilan- eli Vasarlanlahteen. Isontalonselältä haarautuu luoteeseen Mynterlänsalmi, joka laajenee Sirkkoonseläksi. Sieltä alkaa Hiidenveden leveä lasku-uoma Väänteenjoki. Kiihkelyksenselkä kapenee lännessä Teinniemen kohdalta salmeksi, josta haarautuu pohjoiseen Kuninkaanlahti ja länteen Retlahdelle aukeava järvenselkä. Osa Hiidenveden piirteistä voidaan selittää kallioperän vanhoilla murroksilla, jotka ovat koillis-lounassuuntaisia. Järven keskiosa on osaa laajempaa kaakko-luodesuuntaista painaumaa, joka jatkuu Pusulaan asti.
Saaria Järvessä on kartan mukaan 20 saarta. Mynterlänselän ja Sirkkoonselän välisellä rannikolla sijaitsee Sirkkoonsaari, jossa on vapaa-ajan asuntoja. Isotalonselällä on niemi nimeltään Saari, muttei yhtään oikeaa saarta. Myös Turuntien sillalla on niemi Verkkosaari, jossa toimii grilli ja kahvila. Sen sijaan Kiihkelyksenselän länsirannassa on mökkisaari Ryssänsaari ja keskellä järvenselkää autiot Kiihkelyssaaret. Kuninkaanlahdella on kaksi luotoa, joista toiseen on rakennettu silta. Lahdensuulla on Vahtisaari, luoto ja Petäjäsaari. Kaikki nämä saaret ovat autiot. Petäjäsaaresta lounaaseen sijaitsee Teinniemen kärjen tuntumassa autio Teinsaari. Luoteeseen aukeavan lahden keskellä on Isosaari, jossa on yksinäinen rakennus. Samalla matalikolla on luoto Pikkusaari ja rannan tuntumassa Raatosaari, jossa on myös rakennus. Kiihkelyksenselän itäosissa sijaitsee pohjoisrannassa pieni Kanisaari, Koikkalanlahdella luoto ja etelärannassa Koivusaari ja kookas kallioluoto. Itäosassa sijaitsee Keroinnokka, jonka edustalla salmessa on pieni Simolansaari. Nummelasta järvelle aukeavaa näkymää hallitsee Papinsaari, joka on kokonaan luonnonsuojelualuetta. Järvenosassa on lisäksi Rekiniemenkarin kalliosaari, joka on pohjoisrannan tuntumassa, ja Raatosaari eli Hannansaari, joka sijaitsee keskellä vesialuetta. Mustionselällä ei ole saaria, mutta Kirkkojärvellä on matalikolla Kinavan saari. Tämän lounaispuolella on suuri ja korkea Irjalansaari, joka tosin on nykyään maatunut pohjoisrantaan kiinni. Saaren suossa sijaitsee Irjalansalmi, johon on kaivettu oja.
Syvyysvaihteluita Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 194,52 miljoonaa kuutiometriä eli 0,19452 kuutiokilometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 6,7 metriä. Järvellä on laaja 10-metrinen syvännejakso Kiihkelyksenselällä, joka ulottuu Yhdyksennokalta järven luoteispäähän asti. Se on siis 8,5 kilometriä pitkä ja etelässä se yltää aivan Röylänselän salmelle asti. Syvännejakolla on yli neljä kilometriä pitkä kohta, jossa on yli 20 metriä syvää. Järven suurin syvyys on 29,4 metriä ja tämä kohta sijaitsee isoimman Kiihkelyssaaren koillispuolella . Laaja matalikko löytyy koko Papinsaaren pohjoispuoliselta lahdelta ja toinen Pullinlahdelta ja Vaanilanlahdelta.
Asutus Hiidenveden rantaviivan pituus on 100,9 kilometriä. Järven rannat ovat silmämääräisesti puolet peltomaata ja puolet metsää. Myös järven valuma-alueilla on runsaasti peltomaata. Järven vesialasta yli puolet kuuluu Vihtiin ja loput Lohjaan Vihdin sijaitessa järven itäosissa. Itärannikolla sijaitsevat Nummelan keskustaajama ja Kirkkojärven rannalla Vihdin kirkonkylä. Nummelassa asuu yli asukasta ja Vihdissä yli asukasta. Vihdissä on taajamien lisäksi eräitä kyliä ja kulmakuntia. Pohjoisrannikolla sijaitsevat Vanhala, Irjala, Pääkslahti ja Koikkala, itärannalla Pappilanpelto, Koivissilta, Oravala, Veikkola, Kaukoila ja Veikkoinkorpi, ja etelärannikolla Tuohivehmaa, Vesikansa ja Niemenkylä. Lohjan kyliä ja kulmakuntia ovat länsirannikolla Retlahti, Koisjärvi, Näkkilä ja Paksalo, eteläosissa Mynterlä, Röylä, Vanhakylä, Kouvola, Pulli, Vasarala ja Vaanila. Järven yli kulkee Ryölässä Hiidenveden silta, joka kuuluu Turuntiehen, ja Nummelan kautta itärantaa seuraten valtatie 25 ja valtatie 2. Valtatieltä 2 haarautuu Vihdissä länteen suuntaava yhdystie 1224, josta haarautuu pohjoisrannoille kyläteitä. Yhdystien kanssa risteää Jokikunnassa yhdystie 1223, joka johtaa Vanjoen kautta takaisin järvelle Retlahdessa. Siellä se kohtaa Turuntien Koisjärvellä ja edempänä siitä jatkaa yhdystienä 1091 kohti Väänteenjoen alajuoksua ja Vasaralaa. Edellä kuvaillut tiet kiertävät järven ja niiltä haarautuu rantaan johtavia kyläteitä.
Hydrologiaa Vedenpinnan korkeudet Hiidenveden vedenpinnan korkeuksia on seurattu ainakin vuodesta 1971 lähtien Nummelan mittausasemalla. Järven keskivedenkorkeus (MW) on vuosien 1991–1920 mittauksissa ollut 31,72 metriä (N60). Vuosien 1971–2025 mittaustietojen perusteella (kaikki arvot ovat NN-korkeusjärjestelmässä) keskiylävedenkorkeus (MHW) 32,32 metriä ja keskialivedenkorkeus (MNW) 31,38 metriä. Alin mitattu vedenkorkeus (NW) on ollut 31,10 metriä (29. maaliskuuta 1976) ja korkein (HW) 32,75 metriä (29. joulukuuta 1974).
Hiidenveden vedenpinnan korkeus on kartoissa ilmoitettu olevan keskimäärin 32,3 metriä mpy (N2000). Vuoden 1984 peruskartassa sen pinnankorkeudeksi ilmoitettiin 31,9 metriä mpy. Säännöstelyväli oli silloin 31,24–32,39 metriä mpy. (N60).
Virtaamat Hiidenveden virtaamat ovat käytännössä samat, jotka saadaan mittaamalla Väänteenjoen mittausasemalla. Vuosien 1991–2020 aikana on keskivirtaama (MQ) ollut 7,5 kuutiometriä sekunnissa (m³/s ). Keskiylivirtaamaksi (MHQ) on saatu 23,6 m³/s ja keskialivirtaamaksi 2,5 m³/s. Suurin mitattu virtaama (HQ) 38,5 m³/s tapahtui 21. huhtikuuta 1992 ja pienin 0,08 m³/s viimeksi 9. maaliskuuta 2019.
Säännöstely Käyttö juomaveden lähteenä Hiidenvettä säännöstellään tulvasuojelun, virkistyskäytön ja Helsingin keskustaajaman vedentarpeeseen. Helsingin kaupunki käyttää Hiidenvettä varavesilähteenään. Hiidenvedeltä kulkee vuonna 1969 valmistunut vesitunneli itään päin ja se laskee tarvittaessa vedet Härkälänjokeen, josta vesi joutuu lopulta Vantaanjokeen. Vedenotolle ei ollut enää tarvetta vuonna 1979, kun Päijännetunnelistakin alettiin saamaan vettä. Muun muassa Päijännetunnelin remontin yhteydessä vuonna 2008 noin miljoona ihmistä sai juomavetensä Vantaanjoesta. Hiidenveden tunneli oli valmiudessa, mikäli Vantaanjoen veden puhdistamisessa ilmenisi ongelmia. Hiidenveden laatu on vuosien aikana heikentynyt eikä sitä käytetä enää talousveden tuottamisessa raakavetenä.
Hiidenveden säännöstely Hiidenveden säännöstely on aloitettu 1970-luvulla ja se tapahtuu Väänteenjoessa sijaitsevan padon avulla. Järven säännöstelytilavuus on . Padon vierelle valmistui kuntien ja valtion yhteisenä hankkeena vuonna 2009 Väänteenjoen sulku ja kalatie. Se on parantanut veneilymahdollisuuksia Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä sekä mahdollistanut vaelluskalojen liikkumisen vesistöissä. Hanke ei aiheuttanut muutoksia vedenkorkeuksiin, virtaamiin eikä säännöstelyyn. Myös alapuolista Lohjanjärveä säännöstellään, mutta sitä enimmäkseen voimatalouden ja tulvanehkäisyyn perustuen.
Luontoarvoja Ympäristö Hiidenvedelle ovat tyypillisiä lehto- ja sekametsäkasvillisuuden peittämät rannat ja toisaalta alavat pellot. Lehtokasvillisuus on tyypillistä ravinteikkaan maaperän ja eteläisen sijainnin vuoksi. Alueella tavataan useita eteläisiä kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat harvinaisia muualla Suomessa. Tammet, saarnet ja lehmukset sekä kevätkukat, kuten sini-, valko-, kelta- ja kangasvuokko kuuluvat Hiidenveden, etenkin etelän puoleisen päädyn kasvillisuuteen. Pohjoisemmaksi mentäessä kasvusto muuttuu sekametsätyyppiseksi ja kuusi- ja koivuvaltaiseksi.
Vedenlaatu ja järven kunnostustarve Hiidenveden vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi ja sitä yritetään kunnostaa. Suuren hajakuormituksen vuoksi kunnostustoimia ollaan aluksi kohdistamassa erityisesti sen valuma-alueelle, josta veden mukana kulkeutuu sen tilaa heikentäviä ravinteita ja kiintoaineita valuu järveen. Rehevöitymisestä ja sinilevistä pahiten kärsivät alueet Kirkkojärvi ja Mustionselkä ovat matalien ja kapeiden salmien erottamia altaita, missä myös sisäinen kuormitus on suurta.
Natura-alue Hiidenveden eteläosassa sijaitsevan lahdenpohjukan Vasarlanlahden vesialue ja rantasuot on otettu mukaan Natura 2000-hankkeeseen nimellä Nummi-Pusulan lintuvedet (FI0100042, SPA, 423 hehtaaria). Siihen kuuluvat Koisjärven, Kyynäräjärven ja Savijärven vesialueet ja lähiympäristö, ja Lohjan kunnasta Maikkalanselän Kutsilanselkä. Vasarlanlahdella pesii runsaasti vesilintuja ja lokkeja. Pesiviä lajeja ovat esimerkiksi laulujoutsen, kaulushaikara, ruskosuohaukka, punasotka, heinätavi ja luhtahuitti.
Virkistyskäyttö Hiidenveden rantatörmillä on ollut asutusta todistettavasti ainakin kivikaudesta alkaen. Tätä tukevat muun muassa Vihdistä löytyneet Salmijärven ja Pyyslammen kalliomaalaukset. Hiidenvesi on tarjonnut toimeentuloa ja ravintoa huonoinakin aikoina, kun kuivat kaudet ja halla ovat rajoittaneet viljasatoja. Ihmiset ovat jo vuosisatojen ajan hyödyntäneet Hiidenveden runsasta kalakantaa. Kalastus on edelleenkin tärkeä osa järven virkistyskäyttöä. Järven rannat on nykyisellään mökitetty täyteen ja tässä tarkoituksessa järvi palvelee sijaintinsa vuoksi lähinnä pääkaupunkiseudun asukkaita. Hiidenvedellä toimii purjehdusseura, Hiidenveden purjehtija (Hiipu), joka on erikoistunut muun muassa purjelautailuun, purjehdukseen ja melontaan. Seura on Nummelan Tarmon jaosto, joka perustettiin vuonna 1981. Kesäisin joka tiistai voi tutustua seuran toimintaan ja kokeilla melontaa, purjelautailua tai purjehdusta. Hiidenvesi mahdollistaa myös muun veneilyn, koska se on varsin laajalle levittäytynyt ja rikkonainen ja siltä on yhteys Lohjanjärveen.
Hiidenveden alue (23.03) Hiidenvesi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Hiidenveden alueella (23.03), jonka Hiidenveden lähialueeseen (23.031) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 935,23 neliökilometriä (tai 927,58 km² ) ja järvisyys 12,73 %. Järvi ja sen vesistöalue Hiidenveden alue sijaitsee Karjaanjoen vesistön vesistöreitin pääuomassa. Sen alapuolella on Karjaanjoen alaosan alue (23.01) ja Lohjanjärven alue (23.02) ja yläpuolella Vanjoen alue (23.04).