[ { "type": "ExternalData", "service": "geoline", "ids": "Q29841250", "properties": {"fill": "#ff0000", "stroke": "#ff0000", "stroke-width": 2} } ]
Baana on vuonna 2012 käyttöön otettu jalankulun ja pyöräilyn väylä Helsingin kantakaupungissa. Se on rakennettu Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun väliseen kuiluun, jossa vuosina 1894–2009 kulki Helsingin satamarata. Kallioon louhittua kuilua reunustaa luonnonkiviharkoista ladottu noin 7–8 metriä korkea muuri. Arvokkaaksi historialliseksi väyläksi kutsuttu ratakuilu edustaa alueen vanhinta rakentamista.
Noin 1,3 kilometriä pitkä reitti alkaa Kiasman pohjoispuolelta Kansalaistorilta ja päättyy Länsilinkin alueelle Kampin ja Ruoholahden rajalle. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille on Baanalla omat kaistansa. Väylää käyttää vuosittain noin miljoona pyöräilijää. Baanan varrelle Marian sairaalan ja Ruoholahden villojen läheisyyteen on sijoitettu myös erilaisia pelimahdollisuuksia, kuten koripallo- ja petankkikenttiä sekä pingispöytiä. Baanan keskileveys on 15 metriä, mutta pelikenttien alue entisellä ratapihalla on yli 30 metriä leveä. Kuilun varrella on useita katutasolle vieviä portaikkoja ja ramppeja.
Baanaa on kutsuttu Helsingin ensimmäiseksi isoksi satsaukseksi pyöräliikenteeseen. Hanke toimi lähtölaukauksena Helsingin baanaverkon luomiselle, ja ratakuilussa kulkeva Baana onkin ensimmäinen toteutettu osa laajempaa Länsibaanaa. Baanasta on tullut yleiskielinen käsite laadukkaille pyöräväylille, joten tätä osuutta on alettu kutsua myös nimillä alkuperäinen Baana ja ratakuilun Baana.
Suunnittelutyö ja käyttöönotto Satamaradan purkamisen häämöttäessä radan tilalle ratakuiluun suunniteltiin alun perin moottoriliikenneväylää, joka olisi samalla ollut osa Helsingin keskustatunnelia. Kuilua olisi pitänyt leventää, mutta samalla kadusta olisi tehty puistomaisempi. Tunnelihanketta kuitenkin lopulta lykättiin kaupunginvaltuustossa, ja sen sijaan kuiluun päätettiin rakentaa keskustasta Ruoholahteen johtava jalankulun ja pyöräilyn väylä. Se sai vuonna 2009 pidetyn nimikilpailun tuloksena nimen Baana – muita ehdotuksia olivat muun muassa Railo, Sola, Kampin kanjoni ja Marian raitti.
Baana oli aluksi tarkoitus avata jo vuonna 2010, mutta hanke kuitenkin viivästyi, ja lopulta väylä avattiin 12. kesäkuuta 2012. Rakentamisen aikana vanhan ratakuilun reunustoja jouduttiin käsittelemään ja suojaamaan, sillä ne olivat alkaneet rapautua.
Väylän rakentaminen oli yhteydessä myös Töölönlahden kehittämisprojektiin, ja sen tarkoitus on ollut parantaa alueen saavutettavuutta.
Avaamista seuraavana vuonna eli 2013 Baanassa olevan laskurin ohi pyöräiltiin 650 000 kertaa. Miljoonan käyttäjän raja meni rikki vuonna 2020. Kesäisin käyttäjiä on vuorokaudessa 7 000 ja talvisin noin 1 000.
Jatko Baanan reitti sai jatkoa vuonna 2024, kun 220 metriä pitkä Kaisantunneli valmistui. Se alittaa päärautatieaseman ja jatkaa suoraa jalankulun ja pyöräilyn yhteyttä Kansalaistorilta Kaisaniemen puistoon, yhdistäen kantakaupungin itä- ja länsiosan. Samana vuonna alettiin suunnitella toista tunnelia, Mariantunnelia, joka johtaisi Baanalta Mechelininkadun ali Lapinlahdentielle.
Sillat pienoiskuva|Baanan ylittävä Arkadiankadun silta uusittiin vuonna 2026. Baanan ylittää yhdeksän katusiltaa, jotka ovat idästä länteen: Mannerheimintien silta (v. 1893, uudelleenrakennettu 2023–2024) Arkadiankatu (v. 1924, uudelleenrakennettu 2026) Antinkatu Jaakonkatu Fredrikinkatu Runeberginkatu Lapinlahdenkatu Lastenkodinkadun silta (v. 2026) Ruoholahdensilta, osa Porkkalankatua
Baanaverkko Myöhemmin nimitys baana otettiin käyttöön myös yleisemmässä merkityksessä tarkoittamaan tietyt laatuvaatimukset täyttäviä pyöräteitä. Helsingissä useat eri baanat muodostavat Helsingin baanaverkon. Baana-käsitettä on käytetty myös muun muassa Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä ja Vaasassa.
Kuvia
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Helsingin baanaverkko Luokka:Kamppi Luokka:Etu-Töölö Luokka:Kluuvi